ehdokasmainos

Nuorkeskustassa kahta eri linjaa – opiskelijoille riittää kabineteista huutelu

Kuva: Kari Hulkko
Opintotukileikkauksia vastaan on osoitettu mieltä moneen otteeseen viime vuosina.

Tuhannet opiskelijat osoittavat tänään mieltään hallituksen suunnittelemia opintotukileikkauksia vastaan Helsingissä.

Nuorkeskusta – Suomen keskustanuoret ja keskustan opiskelijaliitto – ovat kritisoineet äänekkäästi aiottuja leikkauksia ja opintotuen muuttamista lainapainotteiseksi.

Näkyvässä reagoinnissa löytyykin sitten eroja. Asia kävi selväksi eilen, kun Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalipoliittinen sihteeri Silja Silvasti ihmetteli Twitterissä, miksi nuorkeskusta ei osallistu suureen mielenosoitukseen.

– Kuulemma kabinettivaikuttaminen riittää, “metropolikepulaiseksi” tunnustautuva Silvasti kummeksui.

– Julkisesti voi seisoa monella tapaa, mielenosoitus ei ole se meidän tapa, keskustan opiskelijaliiton puheenjohtaja Anniina Sippola vastasi.

Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi taas ilmoitti myöhemmin, että se on mukana “miekkaritouhuissa”.

Molemmat järjestöt ilmoittivat tämänpäiväisessä tiedotteessaan, ettei “keskusta voi katsella vierestä opintotuen teurastusta”.

– Nyt ehdotetut opintotukileikkaukset ovat täysin ristiriitaisia sekä keskustan pitkän linjan että vuosikymmeniä harjoittaman politiikan kanssa.

Omia saavutuksia ei saa heittää romukoppaan hätäisillä päätöksillä.

Ne muistuttavat, että opintorahapainotteinen opintotuki toteutui syvimmän laman aikaan 1990-luvulla Esko Ahon (kesk.) hallituksen aikana.

– Omia saavutuksia, opiskelijan toimeentuloa ja puolueen aatteellista linjaa ei saa heittää romukoppaan harkitsemattomilla, hätäisillä päätöksillä. Keskustan tulee muistaa asemansa sivistysliikkeenä kurjimpinakin taloudellisina aikoina.

Järjestöjen mielestä on ristiriitaista vaatia opiskelijoita valmistumaan entistä suurempi lainataakka harteillaan kun edessä on epävarmat työllistymisnäkymät.

Nuorkeskusta kannattaa perustuloa, joka nostaisi opiskelijan samanarvoiseksi muiden väestöryhmien kanssa.

– Perustulokokeilussa on myös kokeiltava todellista perustuloa, eikä esimerkiksi kokoomuslaisten perustuloksi naamioimaa matalapalkkatukea, järjestöt korostavat.

Lukiolaiset innostuivat Ihalaisen avauksesta – pelissä työelämän tuntemus

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) ehdotti torstaina Ylen A-studiossa pidempää työhöntutustumisjaksoa myös lukiolaisille. Hänen mielestään lukiokoulutus ei pidä sisällään tarpeeksi työelämän tuntemusta.

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) pitää avausta tärkeänä. Lukion tehtävä on ennen kaikkea valmistaa jatko-opintoihin, mutta työelämätaitojen pitäisi olla osa kaikkia koulutusasteita. SLL:n oman selvityksn mukaan lukiolaiset kokevat puutteita erityisesti työntekijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä työnhakuun liittyen.

– Lukiossa on selvästi aukko tässä asiassa. Ongelmaa voitaisiin korjata ottamalla käyttöön lukiolaisten TET-jakso. Jakso voisi olla vapaavalintainen, ja se tulisi voida suorittaa joko työelämään tai korkeakouluun tutustuen, Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen esittää.

Lukiolaisista vain 17 % tietää aloittaessaan, mille alalle aikoo hakeutua lukion jälkeen. Opinto-ohjauksella on keskeinen rooli, mutta koulutustarjonnan ja erilaisten työtehtävien kirjoa on mahdoton kuvata koko laajuudessaan.

– Opinto-oppaiden selaamisen rinnalle tarvitaan konkreettisempaa kuvaa työelämästä. Työpaikalla lukiolainen voisi tutustua työelämän pelisääntöihin ja näkisi, miten eri alojen osaamista voi hyödyntää työelämässä. Työnantajien vastuulla olisi tarjota mielekkäitä työtehtäviä. Lukio-opiskelu on tiivistahtista, eikä siitä kannattaa irrottaa aikaa pelkkään kahvinkeittoon. TET-jakson tulisi tukea lukiokoulutuksen tavoitteiden toteutumista, Luukkainen muistuttaa.

“Jotkut kunnat käskeneet olemaan syömättä leipää” – 80 kansanedustajaa vaatii ruokavalion turvaamista

Keliaakiot voivat syödä vain gluteenitonta leipää.

Eduskunnan keliakiaverkosto on jättänyt lakialoitteen, jolla pyritään turvaamaan gluteeniton ruokavalio myös toimeentulotukiasiakkaille.

Lakialoitteessa esitetään lääkärin diagnosoimasta keliakiasta johtuvasta gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvien ylimääräisten menojen sisällyttämistä toimeentulotuen perusosaan.

Lakialoite keräsi lähes 80 nimeä. Keliakiaverkostoon kuuluvista kansanedustajista lakialoitteen allekirjoittivat muun muassa verkoston jäsenet Anneli Kiljunen (sd.), Leena Meri (ps.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Johanna Karimäki (Vihr.), Katja Hänninen (vas.), Sari Tanus (kd.), Satu Taavitsainen (sd.) sekä Matti Semi (vas.).

Keliakia on lääketieteellisesti todettu elinikäinen autoimmuuni sairaus, jonka ainoa hoito on koko elämän kestävä ehdoton gluteeniton ruokavalio. Ruokavaliota tulee noudattaa tarkasti joka päivä.

Keliakian hoito vaatii ehdotonta tarkkuutta niin elintarvikkeiden valinnassa kuin ruoanvalmistuksessakin sekä kodin ulkopuolella ruokailtaessa. Siksi verkosto katsoo, että ruokavaliokustannukset on rinnastettava lääkekustannuksiin.

– Tällä hetkellä keliakian kustannukset voidaan korvata harkinnanvaraisella toimeentulotuella. Sen käytössä on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, mikä asettaa pienituloisimmat keliaakikot eriarvoiseen asemaan. Joissain kunnissa on jopa evätty harkinnanvarainen toimeentulotuki ja käsketty olemaan syömättä leipää. Lakialoitteellamme tahdommekin korjata ongelman, toteaa Keliakiaverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.).

“Eriarvoisuuden kasvu on myrkkyä” — tällaisia muutoksia SDP haluaa ensi vuoden budjettiin

Kuva: Lehtikuva

SDP:n eduskuntaryhmän tänään jättämät talousarvioaloitteet ovat osa puolueen marraskuussa valmistuvaa vaihtoehtoa valtion budjetiksi. SDP vaihtoehtobudjetti lähtee taas siitä, että velkaa otetaan vähemmän kuin hallituksen esityksessä.

SDP:n talousarvioaloitteilla halutaan tehdä muutos muun muassa lasten koulutukseen ja kansalaisten perusturvaan kohdistuviin hallituksen leikkauksiin. Lisäksi panostuksen kasvuun huomioidaan. Aloitteissa esitetään myös työllistämisen määrärahojen sekä nuorisotakuun turvaamista.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo, että vaikeina aikoina on tärkeä pitää kaikki mukana ja taata kaikkien tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin. Lindtmanin mukaan eriarvoisuuden kasvu on pahinta myrkkyä maalle, jossa työttömyys on korkealla tasolla eikä pilkahdusta paremmasta ole näkyvissä.

— Lapsista ja vanhuksista on pidettävä huolta, ja aloitteissa vaadimmekin, että hallituksen esittämät lisäleikkaukset koulutukseen perutaan ja vanhustenhoidon hoitajamitoitusta ei heikennetä. SDP:n vaihtoehdossa panostetaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, eikä päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja kasvateta.

SDP:n valtiovarainkunnan vastaavan Pia Viitasen mukaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan tärkeä mittari on, että tuloeroja ei kasvateta.

— Siksi aloitteissamme torjutaan hallituksen perusturvaan tekemät indeksileikkaukset, jotka kohdistuvat mm. kansan- ja takuueläkkeisiin, rintamalisiin, lapsilisiin, vähimmäispäivärahoihin ja yleiseen asumistukeen. Lisäksi torjumme hallituksen esittämät työttömyystuvan leikkaukset.

Keskustelua aiheesta

Uudet luvut julki kansanedustajista: Hätkähdyttävä muutos tilastossa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kansanedustajien aktiivisuus talousarvialoitteiden tekemisessä on laskenut dramaattisesti kuluvan vuosikymmenen aikana. Toisaalta viime vuoteen verrattuna aloitteita tehtiin lähes sata enemmän.

Kansanedustajat jättivät alustavan laskelman mukaan ensi vuoden budjettia koskien 459 talousarvioaloitetta. Viime vuonna niitä jätettiin 363. Vielä vuonna 2010 kansanedustajat tekivät 1147 talousarvioaloitetta.

Talousarvioaloite on kansanedustajan tekemä aloite, joka sisältää ehdotuksen valtion talousarvioon lisättävästä tai siitä poistettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä.

Talousarvioaloitteet tehdään ja käsitellään kunkin vuoden talousarvioesityksen yhteydessä.

Keskustelua aiheesta

Presidentti Niinistö: Buk-ohjusten hankintasopimuksessa on salassapitosäännöksiä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
LKS 20160930 Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö piti tiedotustilaisuuden Presidentinlinnassa Helsingissä 30. syyskuuta 2016 liittyen Suomessa tehtyihin BUK-ohjusten koeräjäytyksiin. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Presidentti Sauli Niinistö piti tänään iltapäivällä tiedotustilaisuuden liittyen Suomessa tehtyihin Buk-ohjusten koeräjäytyksiin.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi haluaa auttaa malesialaiskoneen pudottamisen selvittämisessä. Suomi on Niinistön mukaan lähettänyt Hollantiin tutkintaan liittyvää materiaalia useaan otteeseen.

Helsingin Sanomat kertoi aiemmin tänään, että Suomessa tehdyn ohjuskokeen tuloksia ei ole voitu käyttää kansainvälisessä rikostutkinnassa, koska Suomi ei ole antanut siihen lupaa. Rikostutkija Hollannin syyttäjänvirastosta kertoo lehdelle, että Suomen hallitus ei ole antanut lupaa jakaa tuloksia kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa.

Niinistön mukaan Suomi on joutunut arvioimaan, onko tietojen ja koeräjäytyksen sirpaleiden lähettäminen kolmannelle osapuolelle vastoin Buk-ohjuksen hankintasopimuksia. Sopimuksessa on kuitenkin salassapitosäännöksiä.

– Tietojen antaminen vaikuttaa luonnolliselta, mutta kauppaoikeuden kannalta se ei ollutkaan sitä, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa.

Suomi haluaa auttaa malesialaiskoneen pudottamisen selvittämisessä.

Venäjän kanssa ei ole Niinistön mukaan keskusteltu oikeusapupyynnöstä. Pyynnöstä ilmoitettiin Venäjälle, mutta siitä ei keskusteltu.

Päätös oikeusavun antamisesta tehtiin Niinistön mukaan hyvin nopealla aikataululla.

Suomessa tehtiin ohjuksen koeräjäytys lokakuussa 2015. Niinistö kertoi, ettei tiedä, missä räjäytys tehtiin. Mukana paikalla oli hänen mukaansa myös Hollannin viranomaisia.

Hollannin viranomaiset toivoivat oikeusapupyynnössään Suomelta salassapitoa. Nyt asiaa Niinistön mukaan avataan, koska myös Hollannissa asiaa on kommentoitu.

– Luotimme Hollannin viranomaisten vakuutukseen asian pysymisestä salassa, presidentti Niinistö sanoi.

Keskustelua aiheesta