Kotkien puheenjohtajuus on luontevaa jatkumoa, sillä Razmyar on jo ollut lapsi- ja nuorisoasioiden pulssilla Setlementtiliitossa, Kalliolan nuorten puheenjohtajana sekä SDP:n kulttuuri-, urheilu- ja nuorisotyön työryhmissä.

– Myös oma elämäntilanne vaikuttaa paljon siihen, mistä on luontevaa puhua ja missä on luontevaa vaikuttaa. Luulen, että lasten ja lapsiperheiden asiat nousevat minulla nyt väistämättä myös poliittisessa työssä tavalla tai toisella keskiöön, elokuussa lapsen saanut Razmyar kuvailee.

Hän huomauttaa, että kun töitä tehdään lasten ja nuorten kanssa, on ajan hermolla olo entistä tärkeämpää.

– Meidän pitää toimijoina olla esimerkillisiä. Nämä lapset ja nuoret tulevat kasvamaan maailmassa, jossa on paljon epävarmuutta ja muutostahti on huikeaa. Siksi meilläkin pitää olla ketteryyttä, Razmyar sanoo.

Razmyar haluaa ottaa entistä enemmän lapset ja nuoret mukaan ja avuksi Nuorten kotkien toiminnan sisältöjen pohtimiseen. Lapsilla ja nuorilla on hänen mukaansa varmasti näkemyksiä esimerkiksi siitä, millaista leiritoimintaa halutaan tai millaista lapsi- ja nuorisotyötä juuri nyt tarvitaan.

Harvassa eivät sosialidemokraattisessa liikkeessä ole ne, jotka ovat kasvaneet Nuorten kotkien parissa. Razmyarilla ei itsellään ole tällaista suhdetta järjestöön, mutta sellainen olisi ollut Razmyarin mieleen.

– Muistan, kuinka hukassa meidän perheemme oli, kun olin pieni ja tulimme Suomeen. Kuinka paljon sitä kaipasikaan, että olisi ollut joku taho, jonne olisi ollut mukava ja helppo mennä. Monet kesät on mietitty, mitä sitä tekisi, Razmyar muistelee.

Hän toivoo puheenjohtajuutensa vaikuttavan positiivisesti siten, että myös pakolais- ja maahanmuuttajaperheet löytäisivät tiensä Nuorten kotkien toimintaan.

– Kun minä puhun pakolaistaustaisena puheenjohtajana, ehkä moni heistä huomaakin, että tämä toimintahan on tarkoitettu meillekin, hän pohtii.

Lue koko haastattelu Demokraatin viikkolehdestä 19.1.