3.10.2013 05:10 ・ Päivitetty: 3.10.2013 05:10
Nuorten syrjäytymisen hintalappu: 300 miljoonaa euroa vuodessa
– Kenenkään ei tarvitse olla menetetty tapaus. Meidän on taattava, että jokainen voi osallistua yhteiskunnan toimintaan tavalla tai toisella. Se on tärkeä kokemus, painottaa Akavan asiantuntija Miika Sahamies.
Arviolta 35 000 suomalaisnuorta on vailla koulu- tai työpaikkaa. Nuorten syrjäytyminen maksaa työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yhteiskunnalle jopa 300 miljoonaa euroa vuodessa. Kasvava nuorisotyöttömyys lisää väistämättä syrjäytymistä.
Kuudetta kertaa maailmanlaajuisesti vietettävänä Kunnon työn päivänä 7. lokakuuta järjestöt kampanjoivat nuorten työllisyyden puolesta ja syrjäytymistä vastaan.
Ammattiliittojen keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava sekä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK muistuttavat aamulla Helsingissä Elielinaukiolla, että tavallinenkin nuori on vaarassa syrjäytyä joutuessaan kamppailemaan toimettomuuden tai toimeentulon kanssa.
Syrjätäytymisen takana ovat lähes aina koulutuksen puute ja työttömyys. Parasta syrjäytymisen ehkäisyä on parantaa nuorten mahdollisuuksia opiskella ja tehdä työtä.
SAK:n nuorisosihteeri Tatu Tuomela huomauttaa, että syrjäytyminen saattaa olla kiinni hyvinkin pienestä – se ei välttämättä johdu haluttomuudesta työllistyä ja opiskella.
Järjestöt painottavat, että peruskoulunsa päättävien nuorten tulee aina päästä jatkokoulutukseen. Lisäksi koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä täytyy lisätä.
– Ikä ei voi olla työehtojen peruste. Pitäisi olla itsestään selvää, että nuoria koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muitakin työntekijöitä, muistuttaa STTK:n opiskelija- ja nuorisopoliittinen asiantuntija Ulla Hyvönen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
