Nuorten yhteiskuntakoulussa moitittiin byrokratiaviidakkoa – “Kyllä selkokielisyyttä voi vaatia”

Tammikuussa käynnistyneen Kaakkois-Suomen nuorten yhteiskuntakoulun toinen jakso pureutui kuntapäätöksenteon saloihin. Vierailevana alustajana kuultiin Kuntaliiton erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savelaa. Hänen osuudessaan keskityttiin muun muassa Kuntaliiton toimintaan, kunnalliseen itsehallintoon, tulevaisuuden kuntaan sekä ammatilliseen koulutukseen.

Arjen politiikan kokemuksia yhteiskuntakoululaisille oli avaamassa Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Niina Malm. Malm kannusti nuoria säilyttämään särmänsä ja rohkeutensa omiin mielipiteisiin.

– Nuorten tulee rohkeasti tuoda omia mielipiteitään julki, eikä säikähtää sitä, vaikka ajatukset tulisivat tyrmätyiksi. Nuoremmilla on tärkeä rooli haastaa poliittista keskustelua ja rakentaa tulevaisuutta, Malm kannustaa.

Kotkan nuorisovaltuuston puheenjohtajana toimiva Aleksi Rantanen haastoi alustajia byrokratian viidakosta, jolla muutaman lauseen tärkeä asia piilotetaan satoihin sivuihin selvityksiä.

– Satojen sivujen selvitykset päätöksenteon pohjalle ovat todella passivoivia. Kun nuorisovaltuutettuna on mukana kunnan lautakuntatyössä, on todella vaativaa perehtyä asioihin, kun oleellinen tieto on piilotettu satojen sivujen byrokraattiseen tekstiin, Aleksi Rantanen sanoo.

Niin Malm kuin Kallio-Savela ymmärsivät hyvin Rantasen näkökulman.

– Olen pitkään puhunut siitä, että politiikkaa tulisi saattaa selkokielisemmäksi, Malm toteaa

– Asioiden valmistelu on päätöksentekijöille haasteellista, kun kaikki tarpeellinen tieto pyritään saamaan näkyväksi, mutta kyllä selkokielisyyttä voi valmistelijoilta vaatia, Kallio-Savela jatkaa.

Nuorten yhteiskuntakoulu on Kaakkois-Suomen demarinuorten sekä puoluepiirin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on saada nuoria innostumaan poliittisesta vaikuttamisesta. Koulutusjaksot tarjoavat eriaihepiirien asiantuntijakatsauksia, esiintymisvalmiuksia sekä koulutuksen huipentumana opintomatkan Brysseliin syksyllä 2017.

Keskustelua aiheesta

Nuorten kotkien syyskausi käynnistyi Kaakossa – ”Varallisuus ei saisi olla harrastamisen este”

Kaakkois-Suomen Nuorten kotkien syyskausi on käynnistynyt jälleen vilkkaana. Harrastekerhoja kokoontuu Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa, piirin kotkatoiminnassa on tarjolla retkiä sekä osallistumista valtakunnallisiin tapahtumiin. Tulevan viikonlopun kotkakuntotapahtumaan Kontiorantaan lähtee alueelta kaksi joukkuetta.

– Kaakkois-Suomen Nuoret kotkat ovat pääkaupunkiseudun jälkeen yksi aktiivisimmista kotkapiireistä, kertoo alueen kotkatyöntekijä Jaana Saarinen

Viikoittain kokoontuvissa kerhoissa leikitään, askarrellaan, nikkaroidaan, pelataan ja ulkoillaan. Lappeenrannan Nuorten kotkien kerhot tekivät syyskauden aluksi retken paikalliselle Hämmänauteen suolle. Retkellä kuljettiin pitkospuita pitkin laavulle ihmetellen luonnon värejä ja elämää.

– Kotkatoiminnassa on ennen kaikkea kysymys yhdessä tekemisestä, ryhmässä toimimisesta ja elämyksistä, jotka syntyvät pienistä asioista. Luontokaan ei ole kaupunkilaislapsille enää niin tuttu, Saarinen jatkaa.

Kotkatoiminnan mahdollistajana ovat vapaaehtoiset aikuiset sekä paikallisosastot, jotka tukevat kerhojen toimintaa.

Lasten harrastukset ja niiden kustannukset ovat nousseet keskeiseksi puheenaiheeksi. Kotkatoimintaan osallistumiselle ei ole ainakaan taloudellista kynnystä, osallistumismaksu on kymmeneneuroa vuodessa, koko perhe pääsee toimintaan viidentoista euron perhemaksulla. ­­­

– Kotkatoiminta halutaan pitää kaikkien lasten ulottuvilla, varallisuus ei saisi olla harrastamisen este. Toki retkille ja leireille osallistuminen maksaa, mutta nekin hinnat pyritään pitämään mahdollisimman edullisina ja monesti piirit tai paikalliset osastot myös tukevat lähtemistä, Saarinen sanoo.

Kaakkois-Suomessa kotkatoimintaan, leireille, tapahtumiin ja kerhoihin, osallistui viime vuoden aikana tuhansia lapsia. Monen kohdalla Linnanmäki tai kesäleiri olisi voinut jäädä kokematta ilman edullista mahdollisuutta turvallisten aikuisten parissa.

– Kotkatoiminnan mahdollistajana ovat vapaaehtoiset aikuiset sekä paikallisosastot, jotka tukevat kerhojen toimintaa. Pienilläkin panostuksilla saadaan kerho paikkakunnalla pyörimään, jos aikuisista löytyy innokkaita, Saarinen toteaa.

Tulevalle syksylle on jälleen luvassa kerhojen lisäksi monenlaista tekemistä. Koululaisten syyslomalle, 26.10, on tarjolla lounaan, bussikuljetuksen ja rannekkeen sisältävä retki Vantaan superparkiin neljänkymmenenviiden euron hintaan. Aktiivista kotkatoimintaa halutaan syksyn aikana jalkauttaa myös Etelä-Savon puolelle. Lokakuussa järjestetään Mikkelissä tilaisuus, jossa on mahdollista tulla yhdessä kuulemaan, keskustelemaan ja ideoimaan toimintaa.

Keskustelua aiheesta

Mikkelin demarit haluavat kehittää kaupunkiaan – ”Lähiöissä on oltava hyvät palvelut”

Kuva: Markku Lahikainen
Markku Aholainen ja Jatta Juhola haluavat tukea kuntalaisten omatoimisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia Mikkelin kaupungintalossa (kuvassa taustalla) tehtävissä kuntapäätöksissä.

– Mikkelin on tällä vaalikaudella satsattava koko keskusta-alueen kehittämiseen. Toimiva ja viihtyisä asuinympäristö on edellytys sille, että Mikkeli nousee vetovoimaiseksi maakuntakeskukseksi, sanoo kaupunginhallituksen uusi puheenjohtaja Markku Aholainen (sd.).

Demareiden mielestä Mikkelin on kirkastettava kaupunkikuvaansa.

– Ihmisten on tiedettävä, että Mikkeli on kehittyvä, kasvuhakuinen ja nykyaikainen kaupunkikeskus, johon yhdistyy laaja maaseutu. Mikkeli on viime aikoina rakentanut ydinkeskustansa hyvin toimivaksi. Nyt kaupungin monet lähiöt on nostettava kehittämistoimenpiteiden kohteeksi, linjaa  Aholainen.

– Lähiöissä on oltava hyvät palvelut. Varhaiskasvatuksen ja perusasteen koulujen pitää olla siellä kunnossa, samoin virkistysalueiden ja liikuntapaikkojen. Korjausvajetta on myös katujen ja teiden osalta, listaa Aholainen.

Työllisyys on aina ykkösasia

SDP pärjäsi kuntavaaleissa Mikkelissä mainiosti. Vaalivoitto palautti SDP:n tutulle paikalleen kaupungin ykköspuolueena. Näin demareilla on edelliskautta isommat muskelit ajaa tavoitteitaan eteenpäin.

– Työllisyyden parantaminen ja palvelujen toimivuus ovat meille aina ykkösasioita. Lasten, lapsiperheiden ja vanhusten palvelut turvataan hyvän työllisyyden kautta. Siinä vippaskonstit eivät auta. Uusien yritysten saamiseksi ja olevien vahvistumiseksi tarvitaan yritysten, koulutuksen ja kaupungin vahvaa yhteistyötä, korostaa Markku Aholainen.

Aholainen on ollut merkittävä kuntapäättäjä Mikkelin seudulla vuodesta 1973 alkaen. Nyt hänen asemansa on keskeinen kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

– Mikkelissä isot poliittiset ryhmät ovat melko tasavahvat ja roolissani korostuu yhteistyön rakentaminen koko poliittisen kentän kanssa. Tässä alku onkin ollut lupaava, kaikki toimijat ovat sitoutumassa yhteiseen työhön mikkeliläisten hyväksi.

Osallisuus luo yhteisöllisyyttä

Kokemuksen lisäksi Mikkelin demariryhmässä on myös uutta verta. Komealla äänimäärällä valtuustoon ensi yrittämällä ampaissut Jatta Juhola johtaa hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakuntaa.

– Lautakunta käsittelee kaupungin elinvoiman kannalta keskeisiä asioita, jotka koskettavat kaikkia kuntalaisia läpi elämänkaaren. Mikä tahansa vaikkapa liikuntaan tai kulttuuriin liittyvä elämys luo osallisuuden kokemuksen, ja se taas vahvistaa yhteisöllisyyttä Mikkelissä. Kaupungin on luotava kuntalaisille toimintamahdollisuuksia, esimerkiksi meidän mainetta niittäneiden harrastajateattereiden tilaongelmiin on löydettävä ratkaisuja.

SDP oli vaikuttamaan halunneelle Jatta Juholalle ainoa vaihtoehto.

– Olen kiitollinen hyvinvointivaltiosta, joka on pitkälle SDP:n ansiota. Yksinhuoltajan tyttärenä olen saanut niittää sitä, mitä demarit ovat kylväneet.

Juttu on julkaistu paperilehdessä 14.9.2017 osana Demokraatin Valtuustokierros-juttusarjaa.

Keskustelua aiheesta

Vähemmän byrokratiaa, enemmän yhdessä tekemistä – Imatran demarit suunnittelevat yhdistymistä

Imatralla on käynnistynyt jälleen keskustelu kolmen sosialidemokraattisen puolueosaston yhdistymisestä. Tavoite linjattiin sunnuntaina pidetyssä kolmen yhdistyksen yhteisessä kuukausikokouksessa.

– Puoluetoimintaan on kyettävä luomaan sellaiset rakenteet, joissa byrokratia on mahdollisimman pienessä roolissa ja yhteinen tekeminen on keskiössä, Imatrankosken sosialidemokraattien puheenjohtaja Niina Malm kommentoi.

Kolmen yhdistyksen yhdistymistä on tavoiteltu ennenkin, mutta varsinaisen yhdistymisen sijaan on tiivistetty yhdessä tekemisen kulttuuria. Tällä kertaa tähtäin on myös rakenteiden yhdistämisessä. Tavoitteeksi on asetettu, että yhteinen yhdistys aloittaa vapun päivänä 2018.

– Poliittisen keskustelunkin elävöittämiseksi on tärkeää, että keskustelut käydään isolla joukolla, yhdessä mielipiteitä vaihtaen, Malm jatkaa.

Yhteisen tahtotilan puutteeseen eivät aiemmatkaan yhdistymisaikeet ole kaatuneet. Haasteeksi ovat lähinnä muodostuneet omaisuuksien kohtalot. Nyt usko senkin osalta on vahvempi.

– Maailma ympärillä muuttuu ja uudistumaan on kyettävä Imatrallakin. Omaisuuskysymysten osalta saamme varmasti tukea myös puolueen taholta, sanoo Vuoksenniskan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Nokelainen.

Mikäli Imatralla syntyy keväällä 2018 yksi yhteinen sosialidemokraattinen yhdistys, on se jäsenmäärältään Kaakkois-Suomen piirin suurin puolueosasto.

Vuoksenniskan työväenyhdistys ja Imatrankosken sosialidemokraatit ovat jo käsitelleet yhdistymistä omissa hallituksissaan. Myös Imatran työväenyhdistyksen hallitus käsittelee asiaa kuluvalla viikolla.

Keskustelua aiheesta

”Hyvä, että Kotka on pinnalla” – SDP:n kansanedustajat pistäytyivät kaupungin torilla, paikalle osui sattumalta myös Toritreffit

Kuva: Johannes Ijäs
Kotkalainen kansanedustaja Sirpa Paatero ja SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm nauttivat torstaiaamun tunnelmasta Kotkan torilla.

SDP:n kansanedustajat jalkautuivat varhain torstaiaamuna Kotkan torille.

Kouvolassa ja Haminassa eilen alkanut eduskuntaryhmän kesäkokous jatkuu. Torilla oli tarjolla ”Uutispuuroa” eli tuoretta Demokraatti-lehteä, ruispuuroa ja keskustelua kansanedustajien kanssa.

Väkeä paikalla riitti mukavasti. Reilun puolen tunnin jälkeen ruispuurokattilassa oli jäljellä 15 litraa, kun 40:stä oli lähdetty liikkeelle.

– Muutama turvapaikkakeskustelu on ollut aamusta. Myös pienituloisten eläkeläisten asiat ovat olleet esillä. Aamulla eläkeläisille on mahdollisuus tulla tänne paikalle, kotkalainen SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero sanoo torilla.

Paateron mukaan Kotkassa on tällä hetkellä vahvasti pinnalla Kantasataman alueen kehittäminen. Millaisia hotelleja ja asuntoja sinne tulee? Paljonko satsaa kaupunki, paljonko yritykset?

Paatero on asunut Kotkassa miltei koko ikänsä, joten hän on kaupunkilaisille tuttu jo senkin vuoksi. Moni tunnistaa kansanedustajan kaupungilla.

– Aviomieheni ja isänikin alkavat olla jo tunnistuksen kohteina, Paatero nauraa ja viittoo toriteltan toiselle puolelle, jossa hekin ovat paikalla.

– Kotkalaiseen kulttuuriin ei kuulu häiriöitä. Käyn kaupassa ihan mielelläni. On mukava, että ihmiset tunnistavat.

1980–1990-lukujen taitteessa Kotkassa oli kaksikin SDP:n kansanedustajaa eduskunnassa, Anna-Liisa Kasurinen ja Antero Kekkonen. Tuolloin vaalipiirien rajatkin tosin olivat erilaiset. Tällä hetkellä Paatero on ainut Kymenlaakson demariedustaja.

Kouvolassa demarien äänet jakautuivat viime eduskuntavaaleissa niin tasaisesti, ettei kaupungista mennyt ehdokasta läpi.

Kokoomuksella ei ole yhtään kansanedustajaa Kymenlaaksosta.

”Kysyttiin, millainen hänen työtapansa siellä Euroopassa on.”

Kesäkokouksessa on mukana myös SDP:n vaasalainen europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. Hän sai torilla juttuseuraa muun muassa paikallisista Laila ja Veikko Väisäsestä.

Miapetra Kumpula-Natri (vasemmalla) jutteli torilla Laila ja Veikko Väisäsen kanssa.

– Kysyttiin, millainen hänen työtapansa siellä Euroopassa on ja miten saa oman äänensä kuuluviin, Laila Väisänen kertoo.

Veikko Väisänen kysyi Kumpula-Natrilta, miten hyvin meppi tuntee Kotkan ja Kymenlaakson asioita.

Kumpula-Natri vastasi asiantuntevasti puhuen muun muassa Kotkan sataman, merenkulun ja metsäsektorin tilanteesta. Väisäset vaikuttivat tyytyväisiltä kuulemaansa.

– Hyvä, että on Kotka pinnalla. Tahtoo jäädä väliin, Veikko Väisänen toteaa ja oli ylipäänsä tyytyväinen, että nyt monia kansanedustajia piipahtaa kaupungissa.

Väisäset ja Kumpula-Natri sivusivat myös Kotkan työttömyystilannetta, joka on ollut pitkään vakava. Se on tällä hetkellä petraantunut ja työttömyys on laskenut alle 20 prosentin. Työpaikkoja toivotaan luonnollisesti lisää.

– Elinvoimasta täällä kuulee puhuttavan, Kumpula-Natri toteaa.

Väisästen mukaan esimerkiksi uusi Itämeren kaasuputken pinnoitustehdas on tuonut toivoa ja työtä. Tehdas liittyy Nord Stream 2 -hankkeeseen.

”Linnake ei ole houkutteleva”.

Torilla paikalla oli myös Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Terhi Lindholm. Hänellä on korissa jaossa tikkareita, joiden kuoressa lukee Miä ❤️ Kotka.

Kehitysjohtaja Terhi Lindholm oli jalkautunut kaupungintalolta torille.

Lindholm kertoi olevansa paikalla sattumalta, sillä Kotkan kaupunki on järjestänyt kesästä alkaen torstaiaamuisin Toritreffejä.

Tällöin Kotkan kaupungin virkamiehet jalkautuvat kaupungintalolta kaupunkilaisten joukkoon kuuntelemaan heidän asioitaan. Ajatukset vaihtuvat.

Idea Toritreffeistä syntyi viestintä- ja kaupunkisuunnittelun porukalla lounaalla.

Kaupungin viestintä- ja tapahtumakoordinaattori Kari Makkonen arvelee, että treffit jatkuu talvella torin kahvilassa tai sen lähellä liikekeskuksessa.

– Kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa on juteltu, että poliitikotkin voisivat tulla mukaan, Lindholm kertoo.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on SDP:n Nina Brask.

Lindholmin ja Makkosen mukaan Toritreffeistä on tullut kotkalaisilta hyvää palautetta niin torilla kuin Facebookissakin.

– Tämä on uutta kulttuuria. Linnake ei ole houkutteleva, Makkonen sanoo ja osoittaa torin vieressä seisovaa jykevää kaupungintaloa.

Torilla Lindholm kertoo jutelleensa demareiden kanssa Kotkan asioista ja kaupungin isoista muutoksista kuten Kantasataman kehittämisestä.

– Elinvoimaa kehitetään, Lindholm sanoo.

Kotkassa on juuri aloittanut myös aivan uusi elinvoimalautakunta.

Keskustelua aiheesta

Lappeenrantalainen Vesa Tuomisto huolestui päätöksenteon empatiavajeesta – ”SDP ei saa lipsua arvoistaan”

SDP:n pitää lappeenrantalaisen automaalari Vesa Tuomiston mielestä keskittyä vahvasti omiin perusasioihinsa.

– SDP:n arvot ja tavoitteet ovat kestäviä. Niistä ei saa lipsua tai lähteä kannatuksen nostamiseksi piiruakaan peesailemaan muita. Esimerkiksi maahanmuuttoasioissa ei saa hissutella, onhan SDP selkeästi rasisminvastainen puolue.

Tuomisto on Lappeenrannan työväenyhdistyksen johtokunnan jäsen ja toimii työpaikallaan metalliliittolaisten pääluottamusmiehenä.

– Minulle sosialidemokratia on kykyä asettua toisen ihmisen asemaan, ihmisten tasa-arvoisuus on tärkeää. Näissä asioissa SDP:n pitää ottaa roolia, sillä ne ovat viime vuosina väljähtyneet yhteiskunnassa ja politiikassa. Empatiavaje näkyy liikaa päätöksenteossa.

Sukulaisten arvot periytyneet

Vesa Tuomisto on demarina ”myöhäisherännyt”.

– Olen toiminut ay-puolella ja piirin toiminnanjohtaja Sanna Koskenranta patisteli minua pitkään SDP:n jäseneksi. Kun Sannalle vuonna 2010 selvisi, että vaimoni on kokoomuksen jäsen, hän sai vihdoin tahtonsa läpi vetoamalla siihen, että pitäähän perheessä tasapaino olla. Minut on otettu hyvin vastaan työväenyhdistyksessä ja olin jo Lahden puoluekokouksessa varaedustajana.

Tuomiston vanhemmilla ei ollut puoluetaustaa.

– Mutta työläistausta oli ja demareitahan suvussa on pääasiassa äänestetty. Vanhempieni ja isovanhempieni arvot eli tasa-arvo ja suvaitsevaisuus ovat vaikuttaneet minuun vahvasti.

Kulttuuri on halpaa ja ihmisille tärkeää

Lappeenranta voi Vesa Tuomiston mielestä ihan kohtuullisesti.

– Isoimmat säästöt on saatu viime vaalikaudella tehtyä sovussa. Ja on hienoa, että itänaapureiden vierailut ovat taas alkaneet selvästi lisääntymään.

Tuomisto pitää tärkeänä, että kuntapolitiikassa ei unohdeta pienituloisen palkansaajan ja työttömän näkökulmaa. Ja musiikkimiehenä hän korostaa kulttuurin merkitystä.

– Kulttuuri on lähellä sydäntäni. Siitä on keskusteltu täällä viime aikoina vilkkaasti, esimerkiksi perussuomalaisten mielestä kulttuuriin laitetut eurot ovat pois ”tärkeämmistä asioista”. Mutta kulttuuripuoli vie vain 2,5 prosenttia kaupungin budjetista. Se on todella vähän, kun otetaan huomioon kulttuurin suuri merkitys ihmisille.

Vesa Tuomisto soittaa rumpuja silloin tällöin keikkailevassa bändissä. Edellisvappuna bändi soitti myös vappujuhlassa kävelykadulla.

– Työväenlauluilla on nykyisinkin merkitystä. Vanhat ovat nostalgiamielessä hyviä, tosin joissakin on nykyaikaan liikaa paatosta. Vanhoista voisi tehdä modernisoituja versioita ja kyllä uusiakin työväenlauluja olisi hyvä tehdä.

Juttu on osa Demokraatin Miten minusta tuli demari -juttusarjaa ja on julkaistu Demokraatin viikkolehdessä 8.6.2017.

Keskustelua aiheesta