Nuorten yhteiskuntakoulussa moitittiin byrokratiaviidakkoa – “Kyllä selkokielisyyttä voi vaatia”

Tammikuussa käynnistyneen Kaakkois-Suomen nuorten yhteiskuntakoulun toinen jakso pureutui kuntapäätöksenteon saloihin. Vierailevana alustajana kuultiin Kuntaliiton erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savelaa. Hänen osuudessaan keskityttiin muun muassa Kuntaliiton toimintaan, kunnalliseen itsehallintoon, tulevaisuuden kuntaan sekä ammatilliseen koulutukseen.

Arjen politiikan kokemuksia yhteiskuntakoululaisille oli avaamassa Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Niina Malm. Malm kannusti nuoria säilyttämään särmänsä ja rohkeutensa omiin mielipiteisiin.

– Nuorten tulee rohkeasti tuoda omia mielipiteitään julki, eikä säikähtää sitä, vaikka ajatukset tulisivat tyrmätyiksi. Nuoremmilla on tärkeä rooli haastaa poliittista keskustelua ja rakentaa tulevaisuutta, Malm kannustaa.

Kotkan nuorisovaltuuston puheenjohtajana toimiva Aleksi Rantanen haastoi alustajia byrokratian viidakosta, jolla muutaman lauseen tärkeä asia piilotetaan satoihin sivuihin selvityksiä.

– Satojen sivujen selvitykset päätöksenteon pohjalle ovat todella passivoivia. Kun nuorisovaltuutettuna on mukana kunnan lautakuntatyössä, on todella vaativaa perehtyä asioihin, kun oleellinen tieto on piilotettu satojen sivujen byrokraattiseen tekstiin, Aleksi Rantanen sanoo.

Niin Malm kuin Kallio-Savela ymmärsivät hyvin Rantasen näkökulman.

– Olen pitkään puhunut siitä, että politiikkaa tulisi saattaa selkokielisemmäksi, Malm toteaa

– Asioiden valmistelu on päätöksentekijöille haasteellista, kun kaikki tarpeellinen tieto pyritään saamaan näkyväksi, mutta kyllä selkokielisyyttä voi valmistelijoilta vaatia, Kallio-Savela jatkaa.

Nuorten yhteiskuntakoulu on Kaakkois-Suomen demarinuorten sekä puoluepiirin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on saada nuoria innostumaan poliittisesta vaikuttamisesta. Koulutusjaksot tarjoavat eriaihepiirien asiantuntijakatsauksia, esiintymisvalmiuksia sekä koulutuksen huipentumana opintomatkan Brysseliin syksyllä 2017.

Keskustelua aiheesta

Lappeenrantalainen Vesa Tuomisto huolestui päätöksenteon empatiavajeesta – ”SDP ei saa lipsua arvoistaan”

SDP:n pitää lappeenrantalaisen automaalari Vesa Tuomiston mielestä keskittyä vahvasti omiin perusasioihinsa.

– SDP:n arvot ja tavoitteet ovat kestäviä. Niistä ei saa lipsua tai lähteä kannatuksen nostamiseksi piiruakaan peesailemaan muita. Esimerkiksi maahanmuuttoasioissa ei saa hissutella, onhan SDP selkeästi rasisminvastainen puolue.

Tuomisto on Lappeenrannan työväenyhdistyksen johtokunnan jäsen ja toimii työpaikallaan metalliliittolaisten pääluottamusmiehenä.

– Minulle sosialidemokratia on kykyä asettua toisen ihmisen asemaan, ihmisten tasa-arvoisuus on tärkeää. Näissä asioissa SDP:n pitää ottaa roolia, sillä ne ovat viime vuosina väljähtyneet yhteiskunnassa ja politiikassa. Empatiavaje näkyy liikaa päätöksenteossa.

Sukulaisten arvot periytyneet

Vesa Tuomisto on demarina ”myöhäisherännyt”.

– Olen toiminut ay-puolella ja piirin toiminnanjohtaja Sanna Koskenranta patisteli minua pitkään SDP:n jäseneksi. Kun Sannalle vuonna 2010 selvisi, että vaimoni on kokoomuksen jäsen, hän sai vihdoin tahtonsa läpi vetoamalla siihen, että pitäähän perheessä tasapaino olla. Minut on otettu hyvin vastaan työväenyhdistyksessä ja olin jo Lahden puoluekokouksessa varaedustajana.

Tuomiston vanhemmilla ei ollut puoluetaustaa.

– Mutta työläistausta oli ja demareitahan suvussa on pääasiassa äänestetty. Vanhempieni ja isovanhempieni arvot eli tasa-arvo ja suvaitsevaisuus ovat vaikuttaneet minuun vahvasti.

Kulttuuri on halpaa ja ihmisille tärkeää

Lappeenranta voi Vesa Tuomiston mielestä ihan kohtuullisesti.

– Isoimmat säästöt on saatu viime vaalikaudella tehtyä sovussa. Ja on hienoa, että itänaapureiden vierailut ovat taas alkaneet selvästi lisääntymään.

Tuomisto pitää tärkeänä, että kuntapolitiikassa ei unohdeta pienituloisen palkansaajan ja työttömän näkökulmaa. Ja musiikkimiehenä hän korostaa kulttuurin merkitystä.

– Kulttuuri on lähellä sydäntäni. Siitä on keskusteltu täällä viime aikoina vilkkaasti, esimerkiksi perussuomalaisten mielestä kulttuuriin laitetut eurot ovat pois ”tärkeämmistä asioista”. Mutta kulttuuripuoli vie vain 2,5 prosenttia kaupungin budjetista. Se on todella vähän, kun otetaan huomioon kulttuurin suuri merkitys ihmisille.

Vesa Tuomisto soittaa rumpuja silloin tällöin keikkailevassa bändissä. Edellisvappuna bändi soitti myös vappujuhlassa kävelykadulla.

– Työväenlauluilla on nykyisinkin merkitystä. Vanhat ovat nostalgiamielessä hyviä, tosin joissakin on nykyaikaan liikaa paatosta. Vanhoista voisi tehdä modernisoituja versioita ja kyllä uusiakin työväenlauluja olisi hyvä tehdä.

Juttu on osa Demokraatin Miten minusta tuli demari -juttusarjaa ja on julkaistu Demokraatin viikkolehdessä 8.6.2017.

Keskustelua aiheesta

”Reilut kuusi tuntia kirkkoveneessä oli kyllä melkoinen koitos” – SDP:n poppoo souti Sulkavalla

SDP oli jälleen näkyvästi esillä Sulkavan Suursouduissa. Kaakkois-Suomen sosialidemokraateilla oli oma soutujoukkue ja tapahtumateltta jo 50.kerran järjestetyissä souduissa.

Lauantain 60 kilometrin kirkkovenesoutuun lähdettiin poutaisessa, mutta tuulisessa säässä. SDP:n joukkue oli maalissa ajassa 6.33.48.

– Reilut kuusi tuntia kirkkoveneessä oli kyllä melkoinen koitos, mutta mahtavalla porukalla jälleen soudettiin, totesi jo kolmatta kertaa Kaakkois-Suomen SDP:n joukkueessa soutanut Jenna Vertanen.

Jennan lisäksi soutukoitoksessa olivat mukana Juha Sutinen, Miika Lumitsalo, Mikko Suomalainen, Jani Rossi, Veikko Myyryläinen, Paula Pesonen, Satu Ahonen, Janne Ruotsalainen, Raija Hakala, Sanna Matinen, Jose Friman, Pekka Kokkonen, Sami Arola sekä Anni Siiskonen.

SDP:n teltalla, juhlasoutujen tapahtumakadulla, oli lauantaina iloisia kesäkohtaamisia, kun tavattavissa oli SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta. Kesäisen rennon jutustelun lisäksi puhuttiin asiaa – esille nousivat niin sote kuin tulevat presidentinvaalitkin.

SDP:n teltalta matkaan mukaan tarttuivat myös ilmapallot ja makeiset. Yleisö sai myös veikata SDP:n soutujoukkueen aikaa. Tarkimmasta arvauksesta älypuhelimen voitti Minna Lohilahdelta.

Keskustelua aiheesta

Teräsvaari rohkaisee aktiivisuuteen – ”Epäonnistumisen pelko on pahimpia toiminnan estäjiä”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Lukijat äänestivät kouvolalaisen Tuomo Saarisen Demokraatin Teräsvaariksi.

Demokraatin Teräsvaariksi nimetty kouvolalainen Tuomo Saarinen pohtii tittelin sopivan hänelle hyvin, sillä onhan hän vaari omille lapsenlapsilleen ja sadoille lapsille Nuorten kotkien toiminnassa.

– Ihan kiva, että tällainen titteli tuli. Vaikken kiitoksenkipeä olekaan, niin eivät nämä ihmiset, jotka liikkeessä toimivat, turhan usein tunnustusta saa, hän tuumii.

Monenlaisissa talkoo- ja vapaaehtoishommissa mukana ollut Saarinen sanoo, ettei koskaan mieti etukäteen, mitä hän itse toiminnastaan saa. Jälkikäteen huomaa, millaisen palkan on saanut – iloa onnistumisista ja mielihyvää auttamisesta.

Aina ei voi onnistua, mutta sitä ei pidä Saarisen mukaan pelätä. Hänen mielestään ihmiset pelkäävät joskus ”ihan olemattomiakin epäonnistumisia” ja passivoituvat.

– Epäonnistumisen pelko on yksi pahimpia toiminnan estäjiä, hän kiteyttää.

Olemalla aktiivisesti mukana, voi saada kokemuksia, joita muuten ei saa.

Rohkeutta kohdata epäonnistumisen pelko Saarinen toivottaa erityisesti nuorille. Saarinen kertoo seuranneensa tyytyväisenä, miten nuorille demareille on jaettu merkittäviäkin luottamuspaikkoja eri puolilla Suomea. Saarisen mielestä on tärkeää, että nuoret saavat vastuuta. Se on nuorille oppimisen paikka, ja samalla saadaan uusia ideoita.

– Nuoret eivät ole leipääntyneet niin, että toimitaan kuten ennenkin. Tärkeintä paikkojen saamisessa on, että nuoret pysyvät leikissä mukana. Jos kelpaa vain ehdokkaaksi, ei välttämättä kauhean kauan mukana roiku, hän sanoo.

– Joskus 20–30 vuotta mukana olleet saattavat pitää turhan lujaa kiinni paikoista, ja se on karhunpalvelus tälle liikkeelle, hän jatkaa.

Muistan tälläkin hetkellä siinä työväentalon penkissä kokemani poliittisen herätyksen.

Viialasta kotoisin oleva Tuomo Saarinen syntyi sosialidemokraattiseen perheeseen. Hänen isänsä oli vuonna 1918 Oriveden työväenyhdistyksen puheenjohtaja ja punaisten plutoonan komentaja. Hän jäi vangiksi Tampereella ja kuljetettiin Tammisaareen tärkeänä vankina, sillä hänellä uskottiin olevan tietoa asekätköstä Orivedellä. Kuulusteluihin Saarisen isä vietiin päävartioon Helsinkiin – koppiin numero kolme.

– Vuonna 1961 olin alikessuna kaartin pataljoonassa. Lähdimme sitten taiteilija Veijo Baltzarin kanssa keskiviikkoiltana naisiin, emmekä malttaneet tulla kasarmille takaisin. Niinpä jouduin päävartion putkaan Helsinkiin. Samaan koppiin, jossa isä oli ollut. Se jäi mieleen, Saarinen kertaa.

Saarinen sanoo, että kaikkea hänen toimintaansa ohjaa vankka käsitys oikeasta ja väärästä. Sosialidemokraattiset arvot vievät eteenpäin siihen suuntaan, mikä oikealta tuntuu.

Saarinen on ollut 6-vuotiaasta asti mukana Nuorten kotkien toiminnassa ja myöhemmin nuoriso-osastossa. Vaikka hän tuli syntyneeksi sosialidemokraattiseen perheeseen, ja oli liikkeessä mukana, ei aatteita ja arvoja kotona juurikaan erikseen puitu. Ne tavallaan vain olivat.

– Muistan, kun menin 17-vuotiaana isän kanssa Viialan työväentalolle kuuntelemaan kansanedustajan puhetta. Hänen poliittinen alustuksensa jotenkin iski. Muistan tälläkin hetkellä siinä työväentalon penkissä kokemani poliittisen herätyksen, hän kertoo.

Kokemuksia ei saa ujostellen tai anteeksipyydellen.

Vuodet sosialidemokraattisessa liikkeessä ovat antaneet Saariselle paljon. Uskomattomia kokemuksia ja kohtaamisia on mahtunut joukkoon paljon. Nuorisoliitossa toimiessaan Saarinen tuli kiertäneeksi paljon Neuvostoliittoa ja ystävystyi esimerkiksi Gennadi Janajevin kanssa.

– Yksi upeimpia kokemuksia monien joukossa oli Neuvostoliiton pioneeriliiton 50-vuotisjuhla Punaisella torilla. Siellä minä olin seuraamassa upeaa paraatia Kremlin muurin alapuolella, kutsuvieraiden eturivissä. Oli se aika käsittämätöntä, Saarinen muistelee.

– Minulla on sd-liikkeessä toimiville nuorille sellainen viesti, että olemalla aktiivisesti mukana, voi saada kokemuksia, joita muuten ei saa. Kokemuksia ei kuitenkaan saa ujostellen tai anteeksipyydellen. Olkaa siis rohkeasti mukana!

Tästä on kyse:
Demokraatin paperilehdessä esiteltiin kevään aikana kymmenen sosialidemokraattisen liikkeen voimahahmoa. He ovat aktiviisia, iäkkäämpiä miehiä, jotka ovat vuosien ajan tehneet talkoo- ja vapaaehtoistyötä liikkeen hyväksi. Jokainen heistä on todellinen teräsvaari, mutta lukijat saivat äänestää haastattelusarjan päätteeksi suosikkinsa, jolle virallinen Teräsvaari-titteli luovutettiin.

Keskustelua aiheesta

Teollisuusliitosta totta ”- Vahvempi ote järjestämistyöhön”

Metalliliiton ylimääräinen liittokokous kokoontui Helsinkiin 16.-17.5. päättämään uuden teollisuuden suurliiton synnystä. Lähes samaan aikaan kokoontuneet Puuliiton ja TEAMin valtuustot päättivät kokouksissaan omien liittojensa purkautumisesta ja sulautumisesta teollisuusliittoon. Uusi liitto kokoaa merkittävän osan teollisuus- ja vientialojen työntekijöistä. Liitto on yli 200 000 jäsenellään yksi maamme suurimpia ammattiliittoja.

Historiaa tehtiin keskiviikkoiltana kello 20.47, kun Metalliliiton liittokokous vahvisti Teollisuusliiton synnyn.

Kaakkois-Suomesta Helsinkiin suunnanneet ay-aktiivit Niina Malm Metalliliitosta ja Mika Vanhatalo sekä Markku Tirkkonen Puuliitosta suhtautuvat uuteen teollisuusliittoon toiveikkaasti.

– Tämän päivän nuorilla on kaikki tieto käsissään. Tämä edellyttää myös ammattiliitoilta uusiutumista ja tulevaisuuteen katsomista, mihin teollisuuden suurliitto voi tuoda vastauksia. Uuden liiton on otettava vahvempi ote järjestämistyöhön, sillä liiton jäsenyys ei ole nuorille enää itsestäänselvyys, kommentoi Imatran Ovakon pääluottamusmies Niina Malm.

Vaikka Metalliliiton, Puuliiton ja TEAMin muodostama Teollisuusliitto nähdään ay-liikkeen aseman vahvistajana, on ay-väen puheenvuoroissa tulevaisuudesta myös huolta. Työelämän muutos, yhteiskunnallinen ilmapiiri ja kiristynyt työelämä vaativat vahvempaa joukkovoimaa.

–Ay-liikkeen voimaa tarvitaan suhteessa työnantajaleiriin. Tämä on nyt uuden alku, jossa kolmen liiton vahvuudet voidaan saattaa yhteiseksi hyödyksi, sanoo kouvolalainen Domus-keittiöiden pääluottamusmies Mika Vanhatalo

Teollisuusliiton tavoitteena on työmarkkinoilla olevien jäsenten edunvalvonnan tehostaminen ja teollisuusliittojen painoarvon turvaaminen sopimustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Vaikuttamista ja painoarvoa tarvitaan, sillä ay-liikkeen aseman heikentäminen tuntuu olevan yksi porvarihallituksen tavoitteista.

– Työntekijöiden aseman turvaaminen ja edunvalvonta on tässä keskiössä. Toki liittojen jäsenille myönteinen viesti on myös jäsenmaksujen pieneneminen, toteaa Mikkelistä Helsinkiin saapunut UPM Pelloksen vanerityöntekijä Markku Tirkkonen.

Helsingin Messukeskuksen käytävillä useat kolmen liiton aktiivit kohtasivat ensimmäistä kertaa. Seuraavassa kohtaamisessa, uuden teollisuusliiton ensimmäisessä liittokokouksessa 28.–30.11.2017, rakennetaan varmasti jo yhteistä teollisuusliiton voimaa.

Keskustelua aiheesta

Kaakkois-Suomen Nuorten kotkien lastenjuhla veti ja viihdytti

Nuoret kotkat ympäri Suomen juhlistavat satavuotiasta Suomea lastenjuhlien merkeissä. Kaakkois-Suomen Nuorten kotkien lastenjuhla järjestettiin lauantaina 6.5. Lappeenrannan Myllysaaressa. Kaikille avoin lastenjuhla sekä keväisen aurinkoinen sää houkutteli paikalle satoja osallistujia.

Tapahtumassa esiintyi lastenmusiikkiyhtye Uppo-Outo ja Kumiankat sekä nuori taiteilija Taika Oliver. Esiintyjien lisäksi viihdykettä oli tarjolla kasvomaalauksen, koira-ajelun, pomppulinnojen sekä rastiradan merkeissä.

– Aurinkoinen sää ja runsas osallistujajoukko oli todella positiivinen yllätys, iloitsee Kaakkois-Suomen Nuorten Kotkien järjestötyöntekijä Jaana Saarinen

Onnistunutta tapahtumaa olivat luomassa Nuorten Kotkien vertaisohjaajat sekä kotkatoiminnassa mukana olevat aikuiset. Talkoolaiset täyttivät ilmapalloja, grillasivat satoja makkaroita ja taiteilivat kasvomaalauksia lasten poskille. Osa talkooväestä viihdytti lapsia rooliasuihin pukeutuneina – juhlaväen seassa viilettivät niin Rölli kuin Teletapit.

– Meillä on Kaakkois-Suomessa upea joukko aikuisia ja vertaisohjaajia. Ilman aktiivisia talkoolaisia ei tällaisia tapahtumia saisi järjestettyä, Saarinen kiittelee.

Lastenjuhlan onnistumista jännitettiin ehkä eniten vaihdelleen kevätsään vuoksi, mutta suurimmat perhoset olivat 8-vuotiaan Taika Oliverin vatsassa. Esiintyminen lastenjuhlassa oli hänelle ensimmäinen julkinen keikka. Taikuutta ja vatsastapuhumista sisältänyt esitys onnistui täydellisesti ja kannustaa varmasti nuorta taiteilijaa nousemaan lavalle myös uudestaan.

–Esiintyminen oli tähän asti parhain kokemus ja yleisö oli tosi kiva ja tuli hyvin mukaan. Meinaan kyllä esiintyä myös jatkossa, Oliver sanoo.

Taika Oliver ja Anssi apina lavalla (Kuva: Sanna Koskenranta)

 

Keskustelua aiheesta