Politiikka

Nuoruuden pitkittymisen ihanne tehnyt Vanhasesta syntyvyys-pessimistin – ”Tulee pitkään olemaan alle väestön uusiutumistason”

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Huoli väestökehityksestä ja huoltosuhteesta kuuluu keskustan presidenttiehdokkaan Matti Vanhasen mukaan kansallisiin kysymyksiin, joista presidentin on puhuttava.

– Puhuin ja kirjoitin tästä vuonna 2003, ja sen jälkeen on paljon tehtykin päätöksiä vinoutuvan väestörakenteen takia, Vanhanen sanoi tänään puhuessaan Rautalammilla.

Vanhasen mukaan yhteiskunnan kannalta on oikeus tarkastella kokonaissyntyvyyteen liittyviä tekijöitä monipuolisesti.

– Tämä ei tarkoita sitä, että yhteiskunta ohjaisi yksilöitä ratkaisuissa varsinkin kun samaan aikaan lapsettomuus on yksi kipeistä kysymyksistä. Yksilöt ratkaisevat omat päätöksensä itse. Yhteiskunta voi vaikuttaa yleisiin edellytyksiin, joilla saattaa olla vaikutusta nuorten päätöksiin.

Vanhanen sanoo linjanneensa nyt ja jo aiemmin kolme yhteiskunnallista syntyvyyden vaikuttavaa tekijää.

– 1) Ensimmäinen lapsi saadaan vuosia myöhemmin kuin nuorten omat haastatteluihin perustuvat toiveet kertovat. 2) Nuorten epävarmuus työuran alussa on suurta. Varmuutta jatkuvuudesta ei ole. 3) Asuminen ja varsinkin perheasunnot ovat kasvukeskuksissa yhä kalliimpia.

– Meillä on vyyhti nuorten aikuisten elämäntilanteeseen liittyviä epävarmuuksia, joka yhteisvaikutuksena on lykkäämässä ensimmäisen lapsen saamista. Ja mitä myöhäisemmäksi tämä hetki siirtyy, sitä todennäköisempää on, että kahden ja sitä useamman lapsen saaminen vähenee, hän jatkaa.

”Yleisellä perhemyönteisyydellä myönteinen ilmapiirivaikutus.”

Vanhanen toteaa, että johtopäätöksenä huoltosuhteen ongelmiin on vastattu päätöksillä nopeuttaa opintoja ja parantaa nuorten pääsyä varhemmin jatko-opintoihin. Keskimäärin valmistumisaika saadaan varhennettua ja se on yksi tärkeä etappi myös jatkosuunnitelmien osalta.

– Joku vastaa tähän, että myös opiskelijat saavat lapsia. Näin tapahtuukin usein, mutta yleisen todennäköisyyden mukaan perhekysymystä mietitään eniten valmistumisen ja vakituisen työelämän tuomissa varmuuden oloissa.

– Turvalliseksi koetun työuran kannalta paras lääke on huolehtia taloudestamme ja yleisestä työllisyydestä. Työelämä muuttuu koko ajan eikä ”pysyviä” työpaikkoja ole. Mutta mitä vahvempi taloutemme on ja mitä enemmän työpaikkoja on tarjolla, sitä varmemmin voivat myös nuoret omaa tulevaisuuttaan suunnitella. Tähän varmuuteen liittyy läheisesti myös asuntokysymys, Vanhanen jatkaa.

Hän katsoo Annika Saarikon (kesk.) perheministerinä nostaneen kesän aikana erinomaisella kuvauksella esille perhepolitiikan laajaa tehtäväkirjoa ja perheiden vaihtelevat tilanteet.

– Yleisellä perhemyönteisyydellä – oli perheen malli mikä hyvänsä – on luonnollisesti myönteinen ilmapiirivaikutus lapsimyönteisyyteen. Myös SDP:n uusi poliittinen kannanotto muun muassa varhaiskasvatukseen ja koulutukseen liittyen tukee tätä.

”Samaan suuntaan kehitystä vie individualistisen elämäntyylin korostuminen.”

– Se mihin poliittinen päätöksenteko ei yllä – ja mistä muistaakseni kesän 2003 pääministerin haastattelutunnillani myös puhuin – on varsinkin läntisissä kulttuureissa valtavirraksi noussut nuoruuden pitkittymisen ihanne. Tämä trendi on 15 vuoden aikana edelleen vahvistunut. Samaan suuntaan kehitystä vie individualistisen elämäntyylin korostuminen, Vanhanen sanoi Rautalammilla.

– Siksi olenkin hieman pessimisti ja arvelen, että syntyvyytemme tulee pitkään olemaan alle väestön uusiutumistason. Tätä ”korjataan” eläkeiän noston kaltaisilla työuraa pidentävillä ratkaisuilla.

– Toivoisin kuitenkin, että työllisyysastetta parannettaessa ei esimerkiksi perhevapaita uudistettaessa tehdä karhunpalvelusta väestökysymykselle, vaan perhevapaamallien valinnanvara ja kesto päätetään perheiden tarpeiden, eikä yksin työelämän ehdoilla.

Eräs väestörakennetta korjaava keino on Vanhasen mukaan maahanmuutto, jota tapahtuu eri syistä.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat