Tiistaina loppuraporttinsa jättäneen puolueiden yhteisen komitean, Försvarsberedningenin, puheenjohtajan Björn von Sydowin tilannearvio oli tyly.

– Nykyinen sota-ajan organisaatio ei ole suunniteltu vastaamaan aseelliseen hyökkäykseen, von Sydow sanoi.

Hänen mukaansa raportin ehdotukset merkitsevät puolustuksen huomattavinta vahvistamista sitten 1940-luvun. Todellisuudessa hankkeeseen sisältyy merkittäviä kysymysmerkkejä.

Hallituksen sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue sekä niitä tukeva vasemmistopuolue eivät suostuneet sitoutumaan lukuihin, minkä vuoksi valtiopäivien neljä porvaripuoletta kieltäytyivät allekirjoittamasta koko loppuraporttia.

Ruotsidemokraatit allekirjoitti, vaikka haluaisikin nostaa puolustusmenot kahteen prosenttiin bkt:stä.

Vaikka lisärahaa löytyisi, on puolustuskyvyn rakentaminen hidasta. Von Sydow arvioi ehdotettujen uudistusten lopullisen toteuttamisen kestävän ensi vuosikymmenen loppuun saakka.

Merivoimille komitea ehdottaa muun muassa viidettä sukellusvenettä ja ilmavoimille vanhempien Gripen C/D -hävittäjien käytön jatkamista pidempään uusien E-mallien rinnalla. Pääpaino puolustusvoimien vahvistamisessa on kuitenkin maavoimissa, jonka sota-ajan organisaation halutaan kasvavan neljään prikaatiin. Yhtä näistä harjoitettaisiin pohjoisessa, jotta enimmillään 5 000 sotilaan joukko voitaisiin lähettää tarvittaessa Suomen avuksi.

– Tämä lisäisi uskottavuutta ja vahvistaisi solidaarisuutta Ruotsin ja Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa yhteistyössä, raportissa todetaan.

Lisääntyvän henkilöstön tarve pyritään hoitamaan tuplaamalla vuosittain koulutettavien asevelvollisten – niin miesten kuin naisten – määrä 4 000:sta 8 000:een vuodesta 2024 alkaen. Suomessa varusmieskoulutuksen suorittaa vuosittain yli 20 000 miestä ja vapaaehtoista naista.

Ruotsin koko maanpuolustuksen sota-ajan vahvuus kasvaisi komitean ehdottamana 60 000:sta 90 000:een. Tämä käsittäisi niin siviilityöntekijät kuin hemvärnet-kodinturvajoukot, joiden arvioidaan tarvitsevan muun muassa paljon uutta henkilökohtaista aseistusta.

Kokonaismaanpuolustuksen vahvistaminen tähtää siihen, että Ruotsi kykenisi selviytymään vähintään kolmen kuukauden ajan kriisissä, jossa sotatoimet ovat ulottuneet myös Ruotsin maaperälle.
STT–NIILO SIMOJOKI