tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Nykyisellä työntekijämäärällä mahdotonta” – kolmasosa SuPerin jäsenistä ei koe ammattietiikan toteutuvan

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer julkisti tänään SuomiAreenassa selvityksen, jonka mukaan lähihoitajista lähes 80 prosenttia kokee olevansa kutsumustyössä.

Vastaajista 36 prosenttia kokee puolestaan, että ammattietiikka ei toteudu, koska ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin osaisi. Kolmasosa on sitä mieltä, että eettisten periaatteiden noudattaminen on nykyisellä työntekijämäärällä mahdotonta.

Ammattieettiset haasteet näkyvät siinä, että hoitaja joutuu jatkuvasti tekemään päätöksiä, joilla on vaikutusta hoidettavien hyvinvointiin ja ajoittain päätöksessä on kirjaimellisesti kyse elämästä ja kuolemasta.

Työelämä muuttuu aina vain haasteellisemmaksi ja asiakkaiden ongelmat moninaisemmiksi. Liitto haluaa nostaa esiin ammattietiikan, koska ilman etiikkaa ei ole hyvää hoitoakaan.

Lähihoitajista 82 prosenttia koki, että heitä arvostetaan työpaikalla.  ”Asiakkaat arvostavat minua ammattilaisena” -väittämän kanssa oli täysin samaa mieltä tai samaa mieltä noin 93 prosenttia.

 Alalle hakeutuu yhä useampi sinne soveltumaton.

Kyselyyn vastanneista 78 prosenttia puolestaan kokee olevansa kutsumustyössä, mikä antaa hyvän pohjan työpaikalla toteutettavalle eettiselle työskentelytavalle. Kutsumusta ei määritelty kyselyssä, vaan se oli jokaisen oma käsitys.

Työssä olevien lähihoitajien mielestä kuka tahansa ei sovi heidän työhönsä. Moni vastaaja jakaa SuPerin huolen siitä, että alalle hakeutuu yhä useampi sinne soveltumaton.

Syynä kehitykseen on, että osassa oppilaitoksia on luovuttu hakuvaiheen soveltuvuustestauksista. Liitto katsoo, että opiskelijavalintoihin tulee palauttaa soveltuvuuskokeet.

SuPer kysyi keväällä jäseniltään, kuinka paljon he arvostavat ammattiaan, luottavat osaamiseensa ja mitä etiikka heille merkitsee. Kyselyyn vastasi 1 406 superilaista keväällä 2017.

SuPeriin kuuluu yli 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista.

Metalliliiton entinen puheenjohtaja Per-Erik Lundh on kuollut

Kuva: Lehtikuva

Metalliliiton pitkäaikainen puheenjohtaja Per-Erik Lundh on kuollut. Asiasta tiedottaa Metalliliitto verkkosivuillaan.

Lundh menehtyi perjantaina 18. elokuuta vaikean sairauden seurauksena.

Hän oli syntynyt 24.8.1939 Porvoossa.

Lundh tunnettiin yhtenä vaikutusvaltaisimmista ammattiyhdistysjohtajista. Merkittävin vaihe hänen ay-taipaleellaan oli Metalliliiton puheenjohtajuus 1983–2000.

Lundh oli myös ensimmäinen ammattiyhdistysjohtaja, jolle tasavallan presidentti on myöntänyt ministerin arvonimen.

Lundh kuului pitkään SDP:n puoluetoimikuntaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

SPR: Turvapaikanhakijoita on uhkailtu  – Lounais-Suomen poliisi ei tunnista uhkailuilmiötä

Turvapaikanhakijoita on uhkailtu Suomessa viime viikonloppuna Turussa tapahtuneen joukkopuukotuksen jälkeen, kertoo Suomen Punainen Risti.

SPR:n mukaan uhkailu on ollut huutelua, ja sitä on tapahtunut etupäässä Varsinais-Suomessa. Tapausten tarkkaa määrää ei osattu SPR:stä arvioida.

Lounais-Suomen poliisi ei kuitenkaan tunnista uhkailuilmiötä. Myös muut STT:n tavoittamat poliisit Helsingistä, Lounais-Suomesta ja Länsi-Uudeltamaalta kertovat viikon sujuneen suhteellisen rauhallisesti.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Turun puukotusjutussa uusia kiinniottoja – heidän kansallisuudesta ei ole varmuutta

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Poliisi on tehnyt aamupäivällä Turussa kaksi uutta kiinniottoa perjantaisiin puukotuksiin liittyen, poliisi tiedottaa. Kaksi miestä otettiin kiinni, koska poliisin mukaan syytä epäillä -kynnys terroristisen teon valmistelurikoksessa on ylittynyt.

Miesten kansallisuudesta ei ole varmuutta. He ovat kertoneet Suomen viranomaisille olevansa algerialaisia, Ruotsin viranomaisille marokkolaisia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Hätkähdyttävä laskelma: Näin voidaan ehkäistä yli 350 ennenaikaista kuolemaa vuonna 2030

Kävelyn ja pyöräilyn lisäämisellä olisi saatavissa Suomessa terveyshyödyt, joiden arvo olisi yli 13 miljardia euroa vuosina 2011–2030. Asia ilmenee Pyöräliiton teettämästä laskelmasta.

Jos kävellen ja pyöräillen tehtäviä matkoja lisättäisiin 30 prosenttia, ehkäistäisiin pekästään vuonna 2030 yli 350 ennenaikaista kuolemaa.

Hallitus asetti energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteeksi, että pyöräily- ja kävelymatkat lisääntyvät 30 prosentilla.

– Laskelma osoittaa, että ilmastopolitiikka voi olla myös taloudellisesti erittäin kannattavaa. Arkiliikunta on tehokkain tapa vähentää liikkumattomuuden kustannuksia, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Kävelyn osalta laskenta ottaa huomioon 20‒74 -vuotiaat ja pyöräilyn osalta 20‒64 -vuotiaat. Pyöräliitto teetti laskelman WSP Finlandilla.

Korjaus otsikkoon ja juttuun: yli 350 säästettyä ennenaikaista kuolemaa koskee ainoastaan vuotta 2030. Näistä syntyisi 1,65 miljardin säästöt vuonna 2030. Koko selvityskaudella ennenaikaisia kuolemia säästetään huomattavasti enemmän ja niistä syntyy 13,3 miljardin kokonaissäästö vuosina 2011-2030.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Turun puukotuksen pääepäilty ja ainakin yksi vangituista opiskelivat samalla kurssilla

Pääepäillyn lisäksi toinenkin Turun puukotusiskusta vangittu 18-vuotias marokkolaismies opiskeli suomen kielen kesäkurssilla Turun kristillisellä opistolla.

Kurssi kesti kesäkuun alusta heinäkuun puoleenväliin. Pääepäilty ei rehtorin mukaan juuri käynyt paikalla kurssin alkuvaiheen jälkeen.

Toinen nyt vangittu mies kuitenkin oli kurssin loppuun asti kirjoilla koulussa. Kummastakaan ei ole rehtorin mukaan erityistä kerrottavaa.

Yle kertoi ensimmäisenä pääepäillyn opiskelusta opistolla.

Keskustelua aiheesta