Nykytanssin liikkeellistä monipuolisuutta

Kuva: Sakari Viika
Antti Keinänen ja Ilja Bolotov Jorma Uotisen koreografiassa Jord.
Suomen kansallisbaletti, suuri näyttämö: Liikkeen legendat
Episode 31

Koreografia Alexander Ekman – Musiikki Mikael Karlsson, Ane Brun, Erik Satie – Puvut Luke Simcock – Valot Nicole Pearce – Video Eetu Lipponen

Little Monsters

Koreografia ja valot Demis Volpi – Musiikki Elvis Presley – Puvut Katharina Schlipf

If to Leave Is to Remember

Koreografia, lavastus, puvut ja valot – Carolyn Carson – Musiikki Philip Glass

Jord

Koreografia Jorma Uotinen – Musiikki Apocalyptica – Lavastus ja valot Mikki Kunttu – Puvut Erika Turunen

Kansallisbaletin nykytanssi-illan nimi on komeasti ”Liikkeen legendat”. Se on ehkä himpun verran liian suureellinen, sillä neljän teoksen koreografeista korkeintaan kahta voidaan mielestäni tituleerata legendoiksi. Yleensä se nimitys annetaan jo edesmenneille ja vanhemmille tekijöille. Kukin illan koreografeista on mitä suurimmassa määrin elossa, ja kaksi heistä on ainakin iältään vasta uransa alkuvaiheessa.

Aivan eri asia on merkittävyys, ja sellaisia kiistatta ovat tanssi-illan kaksi kokeneinta taiteilijaa, Carolyn Carson ja Jorma Uotinen, joilla kummallakin on tärkeä osuutensa myös suomalaisen nykytanssin kehityksessä. Kummaltakin heistä nähdään noin kymmenen vuoden takainen teos, jota ei aikaisemmin ole Suomessa esitetty.

”Carsonin If To Leave Is To Remember” (2006) on erilaisia eroja runollisesti ja kuulaasti käsittelevä teos. Lähtöjä on monenlaisia, eikä mikään niistä tapahdu täysin kivutta. Hengittävä ja kokonaisvaltainen liike osoittaa virtaavuudellaan, että erot ovat välttämättömiä. Ilman niitä emme pääse eteenpäin.

Carsonin teokset eivät koskaan selitä mitään puhki ja kukin voi tulkita sekä näyttämön tapahtumat että visuaaliset elementit oman kokemuksensa mukaan. Niin nytkin.

Jättikokoinen punainen ikkuna kohdistaa katseet Jani Talon ja Kailey Kaban duettoon, jossa ainakin minun tulkintani mukaan on kysymys toisen osapuolen viimeisestä lähdöstä. Kohtauksiin ylhäältä putoavat kapeat valkoiset valopylväät ovat kuin vääjäämättömyyden symboleja. Esitys on yhtä aikaa sekä kiihkeä että hauras, aivan kuten Kansallisoopperan jousikvartetin soittama Philip Glassin musiikkikin.

Uotisen punaisessa hiekassa tanssittu ”Jord” (2005) on täynnä alkukantaista energiaa. Sen kaksitoista miestanssijaa ovat yhtä aikaa sekä yksilöitä että tiivis yhtenäinen heimo. Apocalyptican vahvatunnelmainen musiikki ruokkii ja rytmittää nopeatempoista ja juurevaa liikettä. Kuuman maan tunnelmaa lisäävät Erika Turusen ruosteenruskeat asut ja Mikki Kuntun tulen ja auringonlaskun punaiset tai keskipäivän kuumuuden hohtavan valkoisina sykkivät valot.

Intensiivinen esitys, jossa ei ole lepohetkiä, mutta joka silti ei ole hengästyttävän täyteen ahdettu, vaan antaa katsojalle mahdollisuuden nauttia keskittyneestä ja loppuun asti ajatelluista liikkeistä.

 Hauska ja vauhdikas ryhmäteos

Tanssi-illan kahdella nuoremmalla tekijällä, sekä argentiinalaissyntyisellä Demis Volpilla että ruotsalaisella Alexander Ekmanilla, on kummallakin jo melko mittava koreografin ura takanaan, mutta Suomessa heidän töitään ei aikaisemmin ole nähty. Kummankin nyt nähdyt teokset ovat vuodelta 2011.

Ekmanin ryhmäteos ”Episode 31” on hauska ja vauhdikas kokonaisuus, josta voi löytää liikkeellisiä viitteitä melkein mistä tahansa tanssityylistä. Katkelmina ja sykäyksittäin toteutettu liikkeellinen ja rytminen runsauden sarvi on ”rauhoitettu” 1920-luvun mieleen tuovien asujen mustavalkoisuudella, joissa tosin niissäkin piilee erilaisia jujuja. Oman symboliikkansa teokselle tuo näyttämöä hitaasti kiertävä harmaapukuinen mies (Aapo Siikala), joka sekä sytyttää että sammuttaa esityksen.

Esityksen aluksi esitetty video, jossa pätkiä koreografiasta on toteutettu sekä oopperan eri tiloissa että ympäri kaupunkia, osoittaa, että teos ja sen liikekieli on innostanut tanssijoita ja ollut osalle aivan uudenlaista tanssin tekemistä.

Volpin parisuhteen tarinaa kertova duetto ”Little Monsters” Elvis Presleyn kolmeen hyvin tunnettuun kappaleeseen jää tässä kokonaisuudessa melko vaisuksi siitä huolimatta, että sen esittäjät Kailey Kaba ja Sergei Popov ovat täysillä mukana tekemisessään. Koreografia ei tuo tähän puhkikuluneeseen aiheeseen mitään uutta, ja vaikka liikekielessä on mielenkiintoisia yksityiskohtia, ei kokonaisuus sytytä.

Neljän teoksen Liikkeen legendat –ilta on kokonaisuutena vahva puheenvuoro liikkeeseen perustuvan nykytanssin monipuolisuudesta. Se on yhtä aikaa sekä helposti vastaanotettava että elämyksiä ja pureskeltavaa antava esitys.

Annikki Alku

Keskustelua aiheesta

Robotisaatio ei ole mörkö vaan mahdollisuus

Euroopan parlamentin hyväksymä robottiraportti on hieno, jopa lyyrinen. On helppo huomata, että viime täysistunnossa hyväksytyn päätöslauselman kirjoittaja, luxemburgilainen demari Mady Delvaux, on koulutukseltaan sekä insinööri että kirjallisuustieteilijä. Harvoinpa EU-papereista saa lukea viittauksia Mary Shelleyn, Isaac Asimovin tai muiden kirjailijoiden tekoälyhahmotelmiin.

Robotiikkaa koskevia sääntöjä käsitellyt päätöslauselma on paitsi kaunis, myös erittäin tärkeä Euroopan ja Suomen tulevaisuudelle.

Siinä hahmotellaan, millaisia sääntöjä roboteille tarvitaan sitten, kun robotisaatio vielä hiukan etenee. Moraaliset, taloudelliset ja työtä koskevat kysymykset ovat edessämme jo nyt, ja alle kymmenen vuoden kuluessa niitä tulee paljon lisää. On esimerkiksi laadittava säännöt siitä, missä määrin itseoppiva kone voi olla vastuussa teoistaan tai laiminlyönneistään ja ratkaistava, voiko roboteilla olla oikeudellinen asema.

Valitettavasti oikeisto äänesti päätöslauselmasta pois monia työtä ja sosiaaliturvaa koskevia kohtia. He eivät halunneet selvittää, millaisia vaikutuksia robotiikan ja tekoälyn kehittämisellä saattaa olla vaikkapa sosiaaliturvajärjestelmien kestävyydelle ja vertoukselle – miten työmarkkinat muuttuvat, ketkä jäävät työttömiksi ja millaisia uusia työllisyysmalleja meidän täytyy luoda?

Oikeisto kieltäytyi ottamasta huomioon robottien mahdollisia riskejä työmarkkinoihin. He eivät ole edes valmiita aloittamaan keskustelua aiheesta, ja sivuuttivat kansalaisten huolet.

Oikeisto haluaa katsella muualle ja väistelee.

Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnan rahoituksen, inhimillisen sosiaaliturvan sekä uusien työpaikkojen ja -ehtojen kehittäminen kaatuu myös robotiikka-asiassa vasemmiston harteille.

Robotisaatio ei ole mörkö vaan mahdollisuus. Siinä on riskejä, esimerkiksi joidenkin alojen katoamisen aiheuttama työttömyys tai vaurauden yhä epätasaisempi jakautuminen, joita tulee pehmentää. Nyt oikeisto haluaa katsella muualle ja väistelee. Jää meidän vastuulle luoda tasa-arvoinen tulevaisuuden yhteiskunta.

Keskustelua aiheesta

Vainajallekin pitää hakea perustoimeentuloa – Kelan byrokratia saa jo kafkamaisia piirteitä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan on aiheuttanut monenlaisia ongelmia. Lahtelainen sosiaalityöntekijä on kokenut, että kunnallisessa aikuissosiaalityössä siirto näkyy asiakkaiden tilanteiden kurjistumisena.

– Suuri ongelma on lakiin kirjattu sosiaalityöntekijän mahdollisuus myöntää kriisitilanteessa täydentävää tai ehkäisevää toimeentulo­tukea, hän kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivulla.

Esimerkiksi jos perheen koti tuhoutuu tulipalossa, perheenjäsenet voi majoittaa kriisimajoitukseen vasta, kun heille on ensin haettu Kelasta perustoimeentulotukea.

– Kuka ammattilainen ryhtyy hoitamaan puhelimitse Kelan kanssa hakuprosessia kesken traumaattisen kriisitilanteen, jossa voi olla läsnä myös lapsia, sosiaalityöntekijä kysyy.

Siirto näkyy asiakkaiden tilanteiden kurjistumisena.

Hänen mukaansa ongelmiin ovat joutuneet myös muun muassa korvaushoitolääkityksessä olevat ja päihdekuntoutuksissa käyvät asiakkaat, joille on pääsääntöisesti myönnetty bussikortit päihteettömyyden tukemiseen.

– Nyt he ovat Kelan päätösten armoilla. Yksikin epäonnistunut korvaushoito on yhteiskunnalle raskas ja kallis asia.

Sosiaalityöntekijä näkee Kelan toiminnassa jopa kafkamaisen byrokratian piirteitä.

– Vähävaraisen vainajan hautaaminen edellyttää sitä, että vainajalle haetaan ensin perustoimeentulotukea Kelasta. Perustoimeentulotukea ei sinällään voi myöntää kuolleelle, koska se on tarkoitettu elämiseen viimesijaiseksi sosiaaliturvaksi, mutta kuolleelle kansalaiselle sitä pitää omaisten kuitenkin hakea.

Aikuissosiaalityöllä on myös esimerkiksi maahanmuuttaja-asiakkaita, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa.

– Nyt heidän oletetaan täyttävän itsenäisesti suomeksi sähköiset hakemukset ja toimittavan ne skannattuine liitteineen Kelaan. Osa näistä ihmisistä jättää hakemukset tekemättä, mistä seuraa muun muassa se, että heidän vuokransa ja sähkölaskunsa jäävät hoitamatta, sosiaalityöntekijä huomauttaa.

Hän huomauttaa, että aikuissosiaalityö on vuosien ajan turvannut yhteiskunta­rauhan omalla työskentelyllään vähäosaisten kansalaisten parissa.

– Kela ei tämänhetkisen lainsäädännön ja käytäntöjen perusteella kykene samaan.

Indonesialaisnaisen selitys: Luuli hierovansa kepposena ”vauvaöljyä” naamaan

Kuva: Lehtikuva
Kim Jong-nam pystyi hyökkäyksen jälkeen puhumaan virkailijoille Kuala Lumpurin lentokentällä.

Pohjois-Korean johtajan velipuolen murhasta Malesiassa vangittu indonesialaisnainen sanoo saaneensa 90 dollaria vastaavan palkkion ”kepposen” tekemisestä. Asiasta kertoi naisen lauantaina tavannut Indonesian lähetystön edustaja Malesiassa.

Naisen mukaan hän luuli olevansa mukana tosi-tv-ohjelmassa, jossa hänen tehtävänsä oli hieroa vauvaöljyksi kuvittelemaansa ainetta Kim Jong-namin kasvoihin. Tosiasiassa kyse oli maailman vaarallisimmasta hermokaasusta VX:stä. Tuoksuton ja väritön öljymäinen aine on jopa kymmenen kertaa tehokkaampaa kuin pahamaineinen sariini.

Vangittu nainen oli sanonut jonkun pyytäneen häntä palkkiota vastaan tekemään kepposen.

Kim Jong-nam murhattiin vajaa kaksi viikkoa sitten lentokentällä Malesiassa. Poliisin huostassa ovat myös vietnamilaisnainen ja pohjoiskorealainen mies.

Trafi vastaa: Median kyselyt ovat olleet asiallisia

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan median kyselyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lentoluvasta ja lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta ovat olleet asiallisia.

Trafin viestintäjohtaja Anna Jokela kertoo, että hänen tiedossaan ei ole tapauksia, joissa media olisi yrittänyt urkkia yksityiskohtia Sipilän terveystiedoista.

Jokelan mukaan tietoja pääministeristä ovat kysyneet kaksi toimittajaa Seiskasta, Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut free-toimittaja ja yksi yksityishenkilö.

Ilta-Sanomat uutisoi tänään Sipilän sanoneen, että toimittaja on urkkinut Sipilän terveyttä koskevia tietoja Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista sosiaaliturvatunnuksen avulla. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

Venäjän Ustjugov vei yhdistelmäkisan voiton – Lehtonen oli paras suomalaisista

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Venäläinen Sergei Ustjugov on voittanut miesten yhdistelmäkilpailun Lahden MM-kisoissa. Norjan Martin Johnsrud Sundbyn kamppailu kultamitalista raukesi sauvarikkoon viimeisellä kierroksella.

Kolmanneksi hiihti norjalainen Finn Hågen Krogh.

Parhaaksi suomalaiseksi nousi hieman yllättäen Lari Lehtonen, joka vei yhdeksännen sijan.