Demariristeily27.-20.8.2016

Nykytanssin liikkeellistä monipuolisuutta

Kuva: Sakari Viika
Liikkeen Legendat: 
JORD

Koreografia	Jorma Uotinen
Musiikki	Apocalyptica (äänite): 
The Unforgiven, Sad but True (Apocalyptica plays Metallica by for Cellos, 1996), 
Farewell, Betrayal/Forgiveness, Deathzone (Apocalyptica, 2005)
Lavastus ja valaistus	Mikki Kunttu
Puvut	Erika Turunen
Vieraileva harjoittaja	Riku Lehtopolku
Balettimestari	Kimmo Sandell
Antti Keinänen ja Ilja Bolotov Jorma Uotisen koreografiassa Jord.
Suomen kansallisbaletti, suuri näyttämö: Liikkeen legendat
Episode 31

Koreografia Alexander Ekman – Musiikki Mikael Karlsson, Ane Brun, Erik Satie – Puvut Luke Simcock – Valot Nicole Pearce – Video Eetu Lipponen

Little Monsters

Koreografia ja valot Demis Volpi – Musiikki Elvis Presley – Puvut Katharina Schlipf

If to Leave Is to Remember

Koreografia, lavastus, puvut ja valot – Carolyn Carson – Musiikki Philip Glass

Jord

Koreografia Jorma Uotinen – Musiikki Apocalyptica – Lavastus ja valot Mikki Kunttu – Puvut Erika Turunen

Kansallisbaletin nykytanssi-illan nimi on komeasti ”Liikkeen legendat”. Se on ehkä himpun verran liian suureellinen, sillä neljän teoksen koreografeista korkeintaan kahta voidaan mielestäni tituleerata legendoiksi. Yleensä se nimitys annetaan jo edesmenneille ja vanhemmille tekijöille. Kukin illan koreografeista on mitä suurimmassa määrin elossa, ja kaksi heistä on ainakin iältään vasta uransa alkuvaiheessa.

Aivan eri asia on merkittävyys, ja sellaisia kiistatta ovat tanssi-illan kaksi kokeneinta taiteilijaa, Carolyn Carson ja Jorma Uotinen, joilla kummallakin on tärkeä osuutensa myös suomalaisen nykytanssin kehityksessä. Kummaltakin heistä nähdään noin kymmenen vuoden takainen teos, jota ei aikaisemmin ole Suomessa esitetty.

”Carsonin If To Leave Is To Remember” (2006) on erilaisia eroja runollisesti ja kuulaasti käsittelevä teos. Lähtöjä on monenlaisia, eikä mikään niistä tapahdu täysin kivutta. Hengittävä ja kokonaisvaltainen liike osoittaa virtaavuudellaan, että erot ovat välttämättömiä. Ilman niitä emme pääse eteenpäin.

Carsonin teokset eivät koskaan selitä mitään puhki ja kukin voi tulkita sekä näyttämön tapahtumat että visuaaliset elementit oman kokemuksensa mukaan. Niin nytkin.

Jättikokoinen punainen ikkuna kohdistaa katseet Jani Talon ja Kailey Kaban duettoon, jossa ainakin minun tulkintani mukaan on kysymys toisen osapuolen viimeisestä lähdöstä. Kohtauksiin ylhäältä putoavat kapeat valkoiset valopylväät ovat kuin vääjäämättömyyden symboleja. Esitys on yhtä aikaa sekä kiihkeä että hauras, aivan kuten Kansallisoopperan jousikvartetin soittama Philip Glassin musiikkikin.

Uotisen punaisessa hiekassa tanssittu ”Jord” (2005) on täynnä alkukantaista energiaa. Sen kaksitoista miestanssijaa ovat yhtä aikaa sekä yksilöitä että tiivis yhtenäinen heimo. Apocalyptican vahvatunnelmainen musiikki ruokkii ja rytmittää nopeatempoista ja juurevaa liikettä. Kuuman maan tunnelmaa lisäävät Erika Turusen ruosteenruskeat asut ja Mikki Kuntun tulen ja auringonlaskun punaiset tai keskipäivän kuumuuden hohtavan valkoisina sykkivät valot.

Intensiivinen esitys, jossa ei ole lepohetkiä, mutta joka silti ei ole hengästyttävän täyteen ahdettu, vaan antaa katsojalle mahdollisuuden nauttia keskittyneestä ja loppuun asti ajatelluista liikkeistä.

 Hauska ja vauhdikas ryhmäteos

Tanssi-illan kahdella nuoremmalla tekijällä, sekä argentiinalaissyntyisellä Demis Volpilla että ruotsalaisella Alexander Ekmanilla, on kummallakin jo melko mittava koreografin ura takanaan, mutta Suomessa heidän töitään ei aikaisemmin ole nähty. Kummankin nyt nähdyt teokset ovat vuodelta 2011.

Ekmanin ryhmäteos ”Episode 31” on hauska ja vauhdikas kokonaisuus, josta voi löytää liikkeellisiä viitteitä melkein mistä tahansa tanssityylistä. Katkelmina ja sykäyksittäin toteutettu liikkeellinen ja rytminen runsauden sarvi on ”rauhoitettu” 1920-luvun mieleen tuovien asujen mustavalkoisuudella, joissa tosin niissäkin piilee erilaisia jujuja. Oman symboliikkansa teokselle tuo näyttämöä hitaasti kiertävä harmaapukuinen mies (Aapo Siikala), joka sekä sytyttää että sammuttaa esityksen.

Esityksen aluksi esitetty video, jossa pätkiä koreografiasta on toteutettu sekä oopperan eri tiloissa että ympäri kaupunkia, osoittaa, että teos ja sen liikekieli on innostanut tanssijoita ja ollut osalle aivan uudenlaista tanssin tekemistä.

Volpin parisuhteen tarinaa kertova duetto ”Little Monsters” Elvis Presleyn kolmeen hyvin tunnettuun kappaleeseen jää tässä kokonaisuudessa melko vaisuksi siitä huolimatta, että sen esittäjät Kailey Kaba ja Sergei Popov ovat täysillä mukana tekemisessään. Koreografia ei tuo tähän puhkikuluneeseen aiheeseen mitään uutta, ja vaikka liikekielessä on mielenkiintoisia yksityiskohtia, ei kokonaisuus sytytä.

Neljän teoksen Liikkeen legendat –ilta on kokonaisuutena vahva puheenvuoro liikkeeseen perustuvan nykytanssin monipuolisuudesta. Se on yhtä aikaa sekä helposti vastaanotettava että elämyksiä ja pureskeltavaa antava esitys.

Annikki Alku

Keskustelua aiheesta

Sanna Marin kihloihin

sannan kuva toinen
Onnelliset Sanna Marin ja Markus Räikkönen. Marinin Twitter-tilillä julkaistun kihlajaiskuvan otsikko on: #ThisOneIsAKeeper.

Pirkanmaan ääniharava, SDP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sanna Marin on mennyt kihloihin avopuolisonsa Markus Räikkösen kanssa.

Sanna Marin julkaisi kihlausuutisen kuvan kera Twitterissä lauantai-iltana.

Kansanedustajuuden ja sd-varapuheenjohtajuuden ohella Marin vaikuttaa avainpaikalla myös kotikaupungissaan Tampereella, jossa hän johtaa puhetta kaupunginvaltuustossa.

Kotisivullaan Sanna Marin kertoo lähteneensä politiikkaan mukaan, koska hän haluaa vaikuttaa siihen, miten yhteiskunta näkee kansalaisensa ja heidän oikeutensa.

– Asioiden muuttaminen vaatii sitoutumista. Hyvinvointivaltio tai työelämän pelisäännöt eivät ole itsestäänselvyyksiä vaan kovan työn tulosta. Sosialidemokratia iski arvomaailmaani tasa-arvon, vapauden ja rauhan liikkeenä, hän sanoo.

Maaliskuussa Demokraatin viikkolehdessä julkaistussa Kasvot peilissä -haastattelussa Sanna Marin sanoi, ettei politiikkaa jaksaisi elleivät asiat ajaisi.

–  Se on se polttoaine siellä takana.

–  Saan virtaa tästä muutoksen ajasta. Tässä ajassa on jotakin kuplivaa, hän kuvaili.

Demokraatti onnittelee lämpimästi kihlaparia.

AVAINSANAT

Vihasivusto MV on suljettu — ”päätoimittaja” sanoo, ettei asia jää tähän

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

MV-”lehden” päätoimittajaksi itseään kutsuva Ilja Janitskin kertoi perjantaina Facebookissa, että MV:n palvelimet Suomessa on suljettu. Hänen mukaansa julkaisu avataan muualla myöhemmin.

Sulkemisen taustalla on se, että MV- ja Uber Uutiset -sivustoille palvelintilaa vuokrannut NPNetworking on irtisanonut sopimuksensa MV-lehden kanssa.

NPNetworkingin toimitusjohtaja Aleksi Kinnunen kertoo irtisanoneensa sopimuksen, sillä palvelintilan vuokraaminen katsottiin hänen henkilökohtaiseksi kannanotokseen. Kinnusta myös kritisoitiin siitä, että hän tienaa rasismilla.

MV-lehden merkitys NPNetworksille ei ole ollut taloudellisesti merkittävä.

Sulkeminen oikeusteitse vaikeaa

Poliisi vaati Kinnusen yhtiötä keskeyttämään verkkoviestin jakelun sen MV-julkaisulle vuokraamalta palvelimelta käräjäoikeuden päätöksellä. Poliisi epäilee Janitskinin ylläpitämiä julkaisuja useista rikoksista. Kinnusen yhtiö sai julkisuutta torstaina, kun MV-lehti julkaisi poliisin käräjäoikeudelle osoittaman sulkemisvaatimuksen. Salaisista asiakirjoista selvisi, että palvelimen vuokraaja oli NPNetworking.

MV-julkaisun sulkeminen oikeusteitse olisi asiantuntijoiden mukaan sananvapauden rajojen määrittelyä. Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professorin Tomi Voutilaisen mukaan kokonaisen julkaisun alasajo oikeusteitse on poikkeuksellista ja se tuskin onnistuisi. Pakkokeinona yksittäisten viestien jakelun keskeyttäminen on hänen mukaansa mahdollista. Julkaisun sulkeminen edes väliaikaisesti saattaisi kuitenkin mennä ennakkosensuurin puolelle.

– Keskeyttäminen tarkoittaisi pyydetyssä muodossa julkaisutoiminnan keskeyttämistä, mikä voisi olla perustuslain kieltämää ennakkosensuuria, Voutilainen sanoo.

Oikeuden olisi pitänyt myös arvioida, onko sivusto joukkoviestintäväline vai ei.

– Joukkoviestintälainsäädäntöön kuuluvan verkkojulkaisuksi katsotun sivuston sulkeminen on vaikeaa. Oikeudellisesti arvioiden esimerkiksi yksittäisen rasistisen nettisivun alasajo taas on helpompaa.

Laki on tulkinnanvarainen

Turun yliopiston rikosoikeuden professorin Jussi Tapanin mukaan lain lähtökohta on, että esimerkiksi verkkosivustolta poistetaan laittomaksi epäiltyä sisältöä eikä koko sivustoa suljeta.

– Laki jättää tulkinnanvaraa, voidaanko kokonaisia sivustoja sulkea, Tapani sanoo.

Hän pitää keskeyttämismääräystä järeänä keinona puuttua verkkosivuston toimintaan.

Tapanin mukaan nykyistä lainsäädäntöä ei ole valmisteltu MV-julkaisun tyylistä tapausta ajatellen, jossa suuri osa sivuston sisällöstä voi täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön.

Yksittäisiä sivustoja on Voutilaisen mukaan suljettu lähinnä lapsipornon tai rasististen kirjoitusten takia. Myös aikaisemmin sivustot on yleensä sulkenut julkaisija tai verkkopalvelun tarjoaja.

OLLI-PEKKA PAAJANEN, TOMMI FORSMAN, VIIVI SALMINEN

AVAINSANAT

D-studio: Hallitus haluaa vauhdittaa investointeja vanhalla kikalla — SDP:n Skinnari vastaa, onko lääke oikea

Demokraatin video-ohjelma D-studio rantautui heinäkuun lopun kunniaksi Valkeakoskelle, missä järjestetään perinteinen Työväen musiikkitapahtuma jo 45. kerran.

Vieraiden joukoissa oli myös SDP:n kansanedustaja Ville Skinnari. Vahvasti yrittäjälähtöisenä demarina tunnettu Skinnari ottaa D-studion haastattelussa kantaa hallituspuolueiden sisällä virinneeseen haluun ottaa uudelleen käyttöön niin sanottu investointivaraus. Siinä yritys voisi jättää osasta voitostaan verot maksamatta, jos se käyttää varat investointeihin.

Muutoksella olisi tarkoitus edistää yritysten investointeja ja täten nopeuttaa talouskasvua sekä parantaa työllisyyttä.

Helsingin Sanomien mukaan idean takana on erityisesti keskusta, mutta myös muissa puolueissa olisi kiinnostusta ajatukseen.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ehti jo sanoa, että malli ei ole paras tapa rohkaista yrityksiä investoimaan. Investointivaraus on käytössä Ruotsissa. Rinteen mukaan järjestelmä olisi kuitenkin kallis ja tehoton.

Mutta mitä sanoo Ville Skinnari, ensimmäisen kauden kansanedustaja? Mistä puhtia investointeihin?

Keskustelua aiheesta

Puuliitto vaatii Kemera-rahoituksen jatkuvuuden turvaamista

Kestävän metsätalouden rahoituslain eli Kemeran mukainen tukien myöntäminen on saatettava jatkuvalle pohjalle, Puuliitto painottaa.

– Tänä vuonna koettua tukien myöntämisen keskeyttämistä ei pidä päästää tapahtumaan uudestaan. Se aiheutti metsäalalle välittömästi lomautus- ja irtisanomisuhan. Lisäksi talousmetsien kestävä hoitaminen luonnollisesti kärsii tällaisista katkoksista, Puuliiton hallitus totesi parjantaina Hämeenlinnassa.

Puuliiton hallituksen mukaan Kemera-tukien myöntövaltuutta pitää vastedes ryhtyä tarkastelemaan koko ohjelmakauden pituudella, ei vain kalenterivuosittain.

– Järjestelmää joustavoittaisi ja järkevöittäisi käytännön töiden kannalta huomattavasti, jos myöntövaltuutta porrastettaisiin siten, että alkukaudelle mahdollisesti kasaantuneet hakemukset voitaisiin hetimiten käsitellä, vaikka summat ylittäisivätkin ohjelmakauden vuotuisen keskimääräisen tuen tason.  Tällöin tuen määrä alenisi porrastetusti kohti Kemera-kauden loppua niin, että rahoituksen hintalappu säilyisi valtion kannalta nykyisellä tasollaan.

– Jos varmuus edellä kuvattuun järjestelmään siirtymisestä saataisiin pian, purkaisi se paineet lomautusten ja irtisanomisten toteuttamiselta. Työllisyysvaikutusta vahvistaisi edelleen se, että Kemeraan palautettaisiin ulkopuolisen yrityksen tai työvoiman käytöstä myönnettävä korkeampi korvaussumma, Puuliiton hallitus arvioi.

Puuliitto pitää ajankohtaisia Kemera-asetukseen ministeriössä kaavailtuja muutoksia oikeansuuntaisina. Metsänhoitotöiden yhteispinta-alan kasvattaminen tuen saamisen ehtoja ja perusteita muuttamalla sekä kokonaispottia uudelleen kohdentamalla on aiheellinen ratkaisu. Linjauksen hyväksyttävyyttä tukee se, että muutos on kaavailtu toteutettavaksi taimikon varhaishoidon tuen tasoa alentamatta.

Puuliitto on viimeksi heinäkuun alussa joutunut asettamaan metsäalalla toimivia yrityksiä saartoon työehtosopimuksen rikkomusepäilyjen ja työntekijöiden maksamattomien palkkasaatavien takia.

– Kemeraan on lisättävä tekstit, joiden perusteella myönnetyt tuet voidaan evätä tai maksetut tuet periä takaisin, mikäli käy ilmi, että tukia nauttinut taho on laiminlyönyt yhteiskunta- tai työnantajavelvoitteitaan. Harmaan talouden juurtuminen metsäalalle on estettävä. Toisaalta on ristiriitaista, että takaisinperintä on mahdollista luontoarvojen turmelemiseen, mutta ei talousrikollisuuteen liittyvillä perusteilla, liitto huomauttaa.

AVAINSANAT

Tuomioja USA-vaaleista: ”Harvinaisen selvä valinta”

Kuva: Lehtikuva
Budjettiriihi 2014.
Mitä on edessä? – Seuraavien kuukausien aikana tullaan polttamaan ehkä noin viisi miljardia dollaria pääasiassa ehdokkaiden mustamaalaukseen, Erkki Tuomioja kirjoittaa.

Kansanedustaja, ex-ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan Yhdysvaltain presidentinvaaleista on tulossa harvinaisen selvä valinta.

Tuomiojan Facebook-päivityksen mukaan valinta tehdään yhtäällä pelkoja lietsovan, jakolinjoja syventävän ja voimapolitiikalla öykkäröivän ja toisaalla yhdessä toimimisen välttämättömyyttä sekä Yhdysvaltojen omien että maailmanlaajuisten haasteiden vastaamisessa korostavan ehdokkaan välillä.

– Näin ymmärrettynä ei valinnan pitäisi olla vaikea, vaikka Clintoninkin henkilössä valuvikoja näkisi. Seuraavien kuukausien aikana tullaan polttamaan ehkä noin viisi miljardia (!) dollaria pääasiassa ehdokkaiden mustamaalaukseen. But this is the best democracy money can buy, Tuomioja toteaa.

But this is the best democracy money can buy.