Nykytanssin liikkeellistä monipuolisuutta

Kuva: Sakari Viika
Liikkeen Legendat: 
JORD

Koreografia	Jorma Uotinen
Musiikki	Apocalyptica (äänite): 
The Unforgiven, Sad but True (Apocalyptica plays Metallica by for Cellos, 1996), 
Farewell, Betrayal/Forgiveness, Deathzone (Apocalyptica, 2005)
Lavastus ja valaistus	Mikki Kunttu
Puvut	Erika Turunen
Vieraileva harjoittaja	Riku Lehtopolku
Balettimestari	Kimmo Sandell
Antti Keinänen ja Ilja Bolotov Jorma Uotisen koreografiassa Jord.
Suomen kansallisbaletti, suuri näyttämö: Liikkeen legendat
Episode 31

Koreografia Alexander Ekman – Musiikki Mikael Karlsson, Ane Brun, Erik Satie – Puvut Luke Simcock – Valot Nicole Pearce – Video Eetu Lipponen

Little Monsters

Koreografia ja valot Demis Volpi – Musiikki Elvis Presley – Puvut Katharina Schlipf

If to Leave Is to Remember

Koreografia, lavastus, puvut ja valot – Carolyn Carson – Musiikki Philip Glass

Jord

Koreografia Jorma Uotinen – Musiikki Apocalyptica – Lavastus ja valot Mikki Kunttu – Puvut Erika Turunen

Kansallisbaletin nykytanssi-illan nimi on komeasti “Liikkeen legendat”. Se on ehkä himpun verran liian suureellinen, sillä neljän teoksen koreografeista korkeintaan kahta voidaan mielestäni tituleerata legendoiksi. Yleensä se nimitys annetaan jo edesmenneille ja vanhemmille tekijöille. Kukin illan koreografeista on mitä suurimmassa määrin elossa, ja kaksi heistä on ainakin iältään vasta uransa alkuvaiheessa.

Aivan eri asia on merkittävyys, ja sellaisia kiistatta ovat tanssi-illan kaksi kokeneinta taiteilijaa, Carolyn Carson ja Jorma Uotinen, joilla kummallakin on tärkeä osuutensa myös suomalaisen nykytanssin kehityksessä. Kummaltakin heistä nähdään noin kymmenen vuoden takainen teos, jota ei aikaisemmin ole Suomessa esitetty.

“Carsonin If To Leave Is To Remember” (2006) on erilaisia eroja runollisesti ja kuulaasti käsittelevä teos. Lähtöjä on monenlaisia, eikä mikään niistä tapahdu täysin kivutta. Hengittävä ja kokonaisvaltainen liike osoittaa virtaavuudellaan, että erot ovat välttämättömiä. Ilman niitä emme pääse eteenpäin.

Carsonin teokset eivät koskaan selitä mitään puhki ja kukin voi tulkita sekä näyttämön tapahtumat että visuaaliset elementit oman kokemuksensa mukaan. Niin nytkin.

Jättikokoinen punainen ikkuna kohdistaa katseet Jani Talon ja Kailey Kaban duettoon, jossa ainakin minun tulkintani mukaan on kysymys toisen osapuolen viimeisestä lähdöstä. Kohtauksiin ylhäältä putoavat kapeat valkoiset valopylväät ovat kuin vääjäämättömyyden symboleja. Esitys on yhtä aikaa sekä kiihkeä että hauras, aivan kuten Kansallisoopperan jousikvartetin soittama Philip Glassin musiikkikin.

Uotisen punaisessa hiekassa tanssittu “Jord” (2005) on täynnä alkukantaista energiaa. Sen kaksitoista miestanssijaa ovat yhtä aikaa sekä yksilöitä että tiivis yhtenäinen heimo. Apocalyptican vahvatunnelmainen musiikki ruokkii ja rytmittää nopeatempoista ja juurevaa liikettä. Kuuman maan tunnelmaa lisäävät Erika Turusen ruosteenruskeat asut ja Mikki Kuntun tulen ja auringonlaskun punaiset tai keskipäivän kuumuuden hohtavan valkoisina sykkivät valot.

Intensiivinen esitys, jossa ei ole lepohetkiä, mutta joka silti ei ole hengästyttävän täyteen ahdettu, vaan antaa katsojalle mahdollisuuden nauttia keskittyneestä ja loppuun asti ajatelluista liikkeistä.

 Hauska ja vauhdikas ryhmäteos

Tanssi-illan kahdella nuoremmalla tekijällä, sekä argentiinalaissyntyisellä Demis Volpilla että ruotsalaisella Alexander Ekmanilla, on kummallakin jo melko mittava koreografin ura takanaan, mutta Suomessa heidän töitään ei aikaisemmin ole nähty. Kummankin nyt nähdyt teokset ovat vuodelta 2011.

Ekmanin ryhmäteos “Episode 31” on hauska ja vauhdikas kokonaisuus, josta voi löytää liikkeellisiä viitteitä melkein mistä tahansa tanssityylistä. Katkelmina ja sykäyksittäin toteutettu liikkeellinen ja rytminen runsauden sarvi on ”rauhoitettu” 1920-luvun mieleen tuovien asujen mustavalkoisuudella, joissa tosin niissäkin piilee erilaisia jujuja. Oman symboliikkansa teokselle tuo näyttämöä hitaasti kiertävä harmaapukuinen mies (Aapo Siikala), joka sekä sytyttää että sammuttaa esityksen.

Esityksen aluksi esitetty video, jossa pätkiä koreografiasta on toteutettu sekä oopperan eri tiloissa että ympäri kaupunkia, osoittaa, että teos ja sen liikekieli on innostanut tanssijoita ja ollut osalle aivan uudenlaista tanssin tekemistä.

Volpin parisuhteen tarinaa kertova duetto “Little Monsters” Elvis Presleyn kolmeen hyvin tunnettuun kappaleeseen jää tässä kokonaisuudessa melko vaisuksi siitä huolimatta, että sen esittäjät Kailey Kaba ja Sergei Popov ovat täysillä mukana tekemisessään. Koreografia ei tuo tähän puhkikuluneeseen aiheeseen mitään uutta, ja vaikka liikekielessä on mielenkiintoisia yksityiskohtia, ei kokonaisuus sytytä.

Neljän teoksen Liikkeen legendat –ilta on kokonaisuutena vahva puheenvuoro liikkeeseen perustuvan nykytanssin monipuolisuudesta. Se on yhtä aikaa sekä helposti vastaanotettava että elämyksiä ja pureskeltavaa antava esitys.

Annikki Alku

Keskustelua aiheesta

Hallituksen leikkurilta ei säästy mikään – Nyt YT maanpuolustuskoulutuksessa

Kuva: maanpuolustuskoulutusyhdistys/anne seulanto
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Ilvessissit toiminnassa.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) aloittaa toiminnan uudelleen organisointia koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelujen aloittamisen syynä on se, että MPK:n on kohdennettava voimavarojaan tehokkaammin, mahdollisesti madallettava organisaatiotaan sekä kehitettävä joustava henkilöstöjärjestelmä, jolla pystytään reagoimaan mahdollisiin budjettimuutoksiin, yhdistys tietää.

Valtionvarainministeriön 12.8.2016 julkaisemassa talousarvioesityksessä MPK:n valtionavuksi vuodelle 2017 esitettiin 400 000 euron laskua verrattuna vuoteen 2016.

MPK:n yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään yhdistyksen taloudellista ja tuotannollista tilaa sekä siitä mahdollisesti aiheutuvia uudelleenjärjestelyjä. Neuvottelut koskevat koko henkilöstöä: toiminnan ja organisaation uudelleenjärjestelyä sekä sen seurauksena henkilöstöön mahdollisesti kohdistuvia toimenpiteitä. Työnantajan alustavan käsityksen mukaan MPK:n henkilöstö saattaa toimenpiteiden johdosta vähentyä noin 10 henkilötyövuodella.

Neuvottelujen aloittamisen syynä on valtionavun tason pieneneminen ja toimintamäärärahojen epävarmuus. Samanaikaisesti yleisen kustannustason nousu ja uudet menoerät vaikeuttavat toiminnan kehittämistä.

– Se että toimintamäärärahat vahvistetaan vasta vuoden lopussa, tekee seuraavan vuoden suunnittelun hankalaksi. Tällä hetkellä MPK:n mahdollisuudet reagoida muutoksiin ovat liian heikot, toteaa MPK:n hallituksen puheenjohtaja Tapio Peltomäki.

Yhteistoimintaneuvottelujen tavoitteena on löytää ratkaisu, jolla yhdistyksen voimavarat voidaan suunnata sen tärkeimpään tehtävään, koulutukseen. Mahdolliset toimenpiteet valmistaudutaan toteuttamaan 1.1.2017 alkaen. Yksityiskohdat täsmentyvät neuvotteluiden edetessä, yhdistyksestä kerrotaan.

 

 

Helsingin Uutiset: Abdirahim “Husu” Hussein liittyy SDP:hen – valmis ehdokkaaksi seuraavissa kunta- ja eduskuntavaaleissa

VERKKOON_Husu
Abdirahim Hussein.

Somaliassa syntynyt helsinkiläinen yrittäjä-konsultti, mediapersoona ja ex-keskustapoliitikko Abdirahim “Husu” Hussein, 37, siirtyy SDP:n riveihin. Hän on varavaltuutettu Helsingin valtuustossa.

Husseinista tulee SDP:n jäsen huomenna perjantaina.

Hussein erosi keskustan jäsenyydestä toukokuussa.

Husseinin ratkaisusta uutisoi ensin Helsingin Uutiset.

– En nähnyt, että olisin keskustassa voinut tehdä niitä asioita, joita halusin, hän kertoo lehden haastattelussa.

Puolueen vaihtoon Hussein kertoo vaikuttaneen halun edistää vapautta ja suvaitsevaisuutta sekä tahdon puolustaa heikommassa asemassa olevia. Hän on myös tyytymätön hallituksen kovaan leikkauslinjaan, erityisesti koulutuksessa ja kehitysavussa.

Hussein on valmis asettumaan SDP:n listalla ehdokkaaksi sekä ensi kevään kuntavaaleissa että vuonna 2019 järjestettävissä seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Hussein on toiminut myös muun muassa vaalitarkkailijana Somalimaan presidentinvaaleissa.

Hussein toimi Helsingin keskustanuorten puheenjohtajana vuosina 2007–2008.

Hän oli ehdolla eduskuntaan keskustan listalta Helsingissä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa saaden 227 ääntä. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Hussein sai Helsingissä 347 ääntä ja ylsi varasijalle.

Viime eduskuntavaaleissa (2015) hän sai 1 349 ääntä, kuudenneksi eniten keskustan Helsingin vaalipiirin ehdokkaista.

Hän on toiminut myös Helsingin kaupungin tasa-arvotoimikunnan jäsenenä vuodesta 2013.

Tammikuusta 2013 Hussein alkoi juontaa Yle Puheella esitettyä radio-ohjelmaa Ali ja Husu yhdessä stand up -koomikko Ali Jahangirin kanssa. Ohjelman viimeinen osa kuultiin kanavalla 2. kesäkuuta 2016.

Hussein muutti Suomeen 15-vuotiaana vuonna 1994.

Keskustelua aiheesta

Akava: Jo sovittu työttömyysturvan leikkaus riittää – työttömien aktivointi nopeasti käyntiin

Kuva: Lehtikuva
LKS 20150804 Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder yhteiskuntasopimuksen tiedotustilaisuudessa pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä 3. elokuuta 2015. LEHTIKUVA / Markku Ulander Instructions: STT:N JUTTUUN Akava on valmis neuvottelemaan yhteiskuntasopimuksesta
Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mielestä jo päätetyt työttömyysturvan leikkaukset riittävät.

Akava vaatii hallitusta uusien leikkausten sijaan pysymään jo sovitussa työttömyysturvan leikkaamisessa, joka astuu voimaan ensi vuoden alusta alkaen. Sen sijaan maan hallituksen tavoitteet työttömien aktivointitoimien edistämiseksi ovat erittäin tervetulleita ja ne on saatava nopeasti käyntiin.

Hallitus on aiemmin päättänyt, että työttömyysturvan kestoa leikataan sadalla päivällä. Leikkaukset astuvat voimaan ensi vuoden alussa. Nyt hallitus on tuonut keskusteluun malleja, joilla porrastetaan työttömyysturvaa nykyistä jyrkemmin.

– Hallituksen painopiste on työttömien aktivoinnissa, ja onkin hyvä, että työllisyyspaketti sisältää näitä keinoja, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.

Akava on erittäin huolissaan hallituksen esityksestä, jonka mukaan työttömien mahdollisuutta opiskeluun tiukennettaisiin vielä nykyisestä. Akavan mielestä työttömyysturvalla on saatava opiskella vapaasti, kunhan työttömät ovat samalla työmarkkinoiden saatavilla. Tavoite on huomioitava jo ensi vuoden talousarviossa.

Akava on esittänyt räätälöityjä työllistämistoimia erityisesti pitkäaikaistyöttömille korkeakoulutetuille. Niiden järjestämisessä tulee hyödyntää yhä enemmän yksityisen sektorin palveluntuottajia.

Työllisyyden lisäämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että työttömyysturvan oheen saadaan uusi yhdistelmävakuutusmalli. Tämä mahdollistaisi sen, että vuorotellen palkansaajina, freelancereina ja yksinyrittäjinä työskentelevät voisivat vakuuttaa itsensä nykyistä joustavammin työttömyyden varalle.

– Tämä tukisi hallituksen työllisyystavoitetta. Työelämä on muuttunut entistä repaleisemmaksi ja toimeentulo epävarmemmaksi. Kun uuden ajan palkansaajien turvaverkkoja parannetaan, on heillä nykyistä enemmän rohkeutta kokeilla erilaisia työllistymismahdollisuuksia, Fjäder toteaa.

Akava pitää inhimillisenä hallituksen esittämää, niin kutsuttua kerta-armahdusta eläkeikää lähestyville pitkäaikaistyöttömille. Esitys ei kuitenkaan pidennä työuria ja on vastikään tehdyn eläkeuudistuksen linjan vastainen. Lisäksi vaarana on, että tämä kannustaisi entisestään työnantajia irtisanomaan ikääntyneitä työntekijöitä.

– Voisivatko eläkeikää lähestyvät työttömät ennemminkin päästä kertaluonteisesti vaikka työmarkkinatuen muodossa eräänlaisen perustulon piiriin? Tällöin heillä olisi kuitenkin halutessaan mahdollisuus olla myös kiinni työelämässä, Fjäder esittää.

SDP:n Kari: Rajavartiolaitoksen leikkaukset peruttava – uhka viennille

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Samaan aikaan, kun maassamme tulisi etsiä keinoja Suomen nostamiseksi taantumasta, uhkaavat maan hallituksen väärin kohdentuvat säästötoimet leikata jo olemassa olevia kasvun eväitä. Rajavartiolaitoksen rajanylityspaikkojen heikennykset on peruttava, katsoo hallintovaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mika Kari (sd.).

Rajavartiolaitos pohtii Imatran ja Niiralan rajanylityspaikkojen sulkemista yöajaksi. Lisäksi se harkitsee aukiolon rajoittamista Vartiuksessa, Kuusamossa, Sallassa ja Raja-Joosepissa. Heikennysten syynä on hallituksen Rajavartiolaitokselle esittämät lisäsäästöt.

– Rajavartiolaitokselle asetetut määrärahojen lisäleikkaukset kohdentuvat esityksessä heikennyksinä muun muassa kotimaiselle vientiteollisuudelle, matkailuelinkeinolle ja liikenneturvallisuudelle. Rajaliikenteen sulkeminen Niiralan ja Imatran rajanylityspaikalla yöksi toisi yöllä liikkuvan raskaanliikenteen päiväliikenteen sekaan. Tällä on suoraan liikenneturvallisuutta heikentävä vaikutus.

– Nyt leikataan kasvun eväitä ja vaarannetaan jo ennestään huolestuttavaan suuntaan kulkevaa tieliikenteen valvontaa ja turvallisuutta, Kari sanoo.

Hänen mukaan hyvin hoidettu ja toimiva Euroopan pisin ulkorajamme on ollut Kaakkois,- Itä- ja Pohjois-Suomen matkailuelinkeinon, kaupan ja teollisuuden keskeinen kilpailuetu.

– Maan hallitus on tästä kilpailuedusta leikkaamassa, kun sen sijaan pitäisi etsiä keinoja, joilla vientiä ja talouskasvua saadaan aikaan. SDP vaatiikin, että hallitus peruu Rajavartiolaitokselle esitetyt rajaliikennettä ratkaisevasti heikentävät leikkaukset.

Ministeriö: Varhaiskasvatuksen ei pidä kysellä vanhempien sairauslomatodistuksia

Kuva: Kari Hulkko

Opetusministeriössä selvitellään, rajaako sairausloma lasten päivähoito-oikeutta.

– Asia on juristilla valmistelussa. Ministeriön kanta tässä vaiheessa on se, että sairausloma ei ole syy rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta. Sairauslomalla ollaan kuitenkin työsuhteessa, opetusneuvos Kirsi Alila sanoo Demokraatille.

– Esimerkiksi pitkät lomautukset ovat sellaisia, jolloin voidaan mahdollisesti rajata, hän jatkaa.

Kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) kertoi ilmi tulleista tapauksista, joissa lapsen päivähoito-oikeutta on rajattu tilanteessa, jossa perheessä on kaksi kokoaikatyössä käyvää huoltajaa ja joista toinen on joutunut sairauslomalle.

– On pyydetty toimittamaan päiväkotiin lääkärinlausunto, jossa käy ilmi, jos ei ole kykenevä hoitamaan lastaan, vaan tarvitsee yhä kokopäivähoidon lapselleen sairauslomansa aikana. Näin, vaikka huoltajan työelämästatus on ”kokoaikatyössä”, Taavitsainen hämmästelee.

Hän jätti eduskunnassa tänään asiaa käsittelevän kirjallisen kysymykseen. Näin ollen asia tulee myös tätä kautta ministeriön pöydälle.

– Varhaiskasvatuksen tehtävä ei ole kysellä vanhempien sairauslomatodistuksia. Päivähoidon pitää perustua luottamukseen ja siihen, että vanhemmat kertovat asioista ja sairauslomallakin voi olla monesta eri syystä. Sairausloma on aikaa, jolloin vanhemman pitäisi kuntoutua työkykyiseksi, esimerkiksi käydä fysioterapiassa tai levätä, Kirsi Alila toteaa.

– Sairauslomatodistus toimitetaan työnantajalle. Varhaiskasvatuksessa ei ole osaamista eikä pätevyyttä arvioida sairauslomien sisältöä eikä tehdä niiden pohjalta johtopäätöksiä rajauksen perusteeksi. Kyseessä on myös vanhempien yksityisyyden suoja, hän sanoo.

Varhaiskasvatuslain muutokset astuivat voimaan 1.8.2016. Laki rajasi varhaiskasvatuksen kaikille lapsille 20 tuntiin viikossa kunnallisessa tai yksityisessä varhaiskasvatuksessa.

Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on, jos huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat päätoimisesti tai toimivat yrittäjinä.