Nykytanssin liikkeellistä monipuolisuutta

Kuva: Sakari Viika
Antti Keinänen ja Ilja Bolotov Jorma Uotisen koreografiassa Jord.
Suomen kansallisbaletti, suuri näyttämö: Liikkeen legendat
Episode 31

Koreografia Alexander Ekman – Musiikki Mikael Karlsson, Ane Brun, Erik Satie – Puvut Luke Simcock – Valot Nicole Pearce – Video Eetu Lipponen

Little Monsters

Koreografia ja valot Demis Volpi – Musiikki Elvis Presley – Puvut Katharina Schlipf

If to Leave Is to Remember

Koreografia, lavastus, puvut ja valot – Carolyn Carson – Musiikki Philip Glass

Jord

Koreografia Jorma Uotinen – Musiikki Apocalyptica – Lavastus ja valot Mikki Kunttu – Puvut Erika Turunen

Kansallisbaletin nykytanssi-illan nimi on komeasti ”Liikkeen legendat”. Se on ehkä himpun verran liian suureellinen, sillä neljän teoksen koreografeista korkeintaan kahta voidaan mielestäni tituleerata legendoiksi. Yleensä se nimitys annetaan jo edesmenneille ja vanhemmille tekijöille. Kukin illan koreografeista on mitä suurimmassa määrin elossa, ja kaksi heistä on ainakin iältään vasta uransa alkuvaiheessa.

Aivan eri asia on merkittävyys, ja sellaisia kiistatta ovat tanssi-illan kaksi kokeneinta taiteilijaa, Carolyn Carson ja Jorma Uotinen, joilla kummallakin on tärkeä osuutensa myös suomalaisen nykytanssin kehityksessä. Kummaltakin heistä nähdään noin kymmenen vuoden takainen teos, jota ei aikaisemmin ole Suomessa esitetty.

”Carsonin If To Leave Is To Remember” (2006) on erilaisia eroja runollisesti ja kuulaasti käsittelevä teos. Lähtöjä on monenlaisia, eikä mikään niistä tapahdu täysin kivutta. Hengittävä ja kokonaisvaltainen liike osoittaa virtaavuudellaan, että erot ovat välttämättömiä. Ilman niitä emme pääse eteenpäin.

Carsonin teokset eivät koskaan selitä mitään puhki ja kukin voi tulkita sekä näyttämön tapahtumat että visuaaliset elementit oman kokemuksensa mukaan. Niin nytkin.

Jättikokoinen punainen ikkuna kohdistaa katseet Jani Talon ja Kailey Kaban duettoon, jossa ainakin minun tulkintani mukaan on kysymys toisen osapuolen viimeisestä lähdöstä. Kohtauksiin ylhäältä putoavat kapeat valkoiset valopylväät ovat kuin vääjäämättömyyden symboleja. Esitys on yhtä aikaa sekä kiihkeä että hauras, aivan kuten Kansallisoopperan jousikvartetin soittama Philip Glassin musiikkikin.

Uotisen punaisessa hiekassa tanssittu ”Jord” (2005) on täynnä alkukantaista energiaa. Sen kaksitoista miestanssijaa ovat yhtä aikaa sekä yksilöitä että tiivis yhtenäinen heimo. Apocalyptican vahvatunnelmainen musiikki ruokkii ja rytmittää nopeatempoista ja juurevaa liikettä. Kuuman maan tunnelmaa lisäävät Erika Turusen ruosteenruskeat asut ja Mikki Kuntun tulen ja auringonlaskun punaiset tai keskipäivän kuumuuden hohtavan valkoisina sykkivät valot.

Intensiivinen esitys, jossa ei ole lepohetkiä, mutta joka silti ei ole hengästyttävän täyteen ahdettu, vaan antaa katsojalle mahdollisuuden nauttia keskittyneestä ja loppuun asti ajatelluista liikkeistä.

 Hauska ja vauhdikas ryhmäteos

Tanssi-illan kahdella nuoremmalla tekijällä, sekä argentiinalaissyntyisellä Demis Volpilla että ruotsalaisella Alexander Ekmanilla, on kummallakin jo melko mittava koreografin ura takanaan, mutta Suomessa heidän töitään ei aikaisemmin ole nähty. Kummankin nyt nähdyt teokset ovat vuodelta 2011.

Ekmanin ryhmäteos ”Episode 31” on hauska ja vauhdikas kokonaisuus, josta voi löytää liikkeellisiä viitteitä melkein mistä tahansa tanssityylistä. Katkelmina ja sykäyksittäin toteutettu liikkeellinen ja rytminen runsauden sarvi on ”rauhoitettu” 1920-luvun mieleen tuovien asujen mustavalkoisuudella, joissa tosin niissäkin piilee erilaisia jujuja. Oman symboliikkansa teokselle tuo näyttämöä hitaasti kiertävä harmaapukuinen mies (Aapo Siikala), joka sekä sytyttää että sammuttaa esityksen.

Esityksen aluksi esitetty video, jossa pätkiä koreografiasta on toteutettu sekä oopperan eri tiloissa että ympäri kaupunkia, osoittaa, että teos ja sen liikekieli on innostanut tanssijoita ja ollut osalle aivan uudenlaista tanssin tekemistä.

Volpin parisuhteen tarinaa kertova duetto ”Little Monsters” Elvis Presleyn kolmeen hyvin tunnettuun kappaleeseen jää tässä kokonaisuudessa melko vaisuksi siitä huolimatta, että sen esittäjät Kailey Kaba ja Sergei Popov ovat täysillä mukana tekemisessään. Koreografia ei tuo tähän puhkikuluneeseen aiheeseen mitään uutta, ja vaikka liikekielessä on mielenkiintoisia yksityiskohtia, ei kokonaisuus sytytä.

Neljän teoksen Liikkeen legendat –ilta on kokonaisuutena vahva puheenvuoro liikkeeseen perustuvan nykytanssin monipuolisuudesta. Se on yhtä aikaa sekä helposti vastaanotettava että elämyksiä ja pureskeltavaa antava esitys.

Annikki Alku

Keskustelua aiheesta

Japanin hallitus saamassa suuren vaalivoiton

Kuva: Lehtikuva

Pääministeri Shinzo Abe näytti sunnuntaina ottavan selvän voiton Japanin parlamenttivaaleissa.

Ennusteen mukaan Aben hallituskoalitio oli saamassa parlamenttiin 311 paikkaa 465:stä. Aben tähtäimessä on ollut kahden kolmasosan määräenemmistö, joka tarkoittaisi 310:tä paikkaa. Sen turvin hän pystyisi ajamaan läpi muun muassa armeijauudistuksen. Perustuslain 9. artikla kieltää Japanilta varsinaisen armeijan ja sotatoimet ulkomailla.

Abe ilmoitti syyskuun lopulla ennenaikaisista vaaleista ja hajotti parlamentin alahuoneen. Vaalien ajankohtaa pidettiin poliittisena taktikointina, sillä liberaalidemokraattipuolue LDP:tä luotsaavan Aben suosio on ollut nousussa ja Japanin oppositio hajaannuksessa.

Vaalivoiton myötä Abesta on tulossa Japanin pitkäaikaisin johtaja.

Thaimaassa lomailevilta odotetaan kunnioittavaa käytöstä: Ei selfieitä hautajaisseremonioista

Kuva: Lehtikuva
Thaimaan kuninkaan hautajaisien seremonioita on harjoiteltu jo pitkään. Kuvassa naistanssijoita perinteisine päähineineen.

Kuninkaan hautajaiset hiljentävät Thaimaata alkavalla viikolla. Viisi päivää kestävien hautajaismenojen tärkein päivä on torstai, jolloin kuningas polttohaudataan suurten seremonioiden saattelemana Bangkokissa.

Lähes jumalan asemaan nostettu kuningas Bhumibol Adulyadej hallitsi Thaimaata seitsemällä vuosikymmenellä. Hänen kuolemastaan viime vuoden lokakuussa alkoi vuoden kestävä suruaika, jonka aikana thaimaalaisia on muun muassa kehotettu pukeutumaan tummiin vaatteisiin ja välttämään riehakasta juhlintaa.

Vaikka tiukimmat ohjeet eivät koske matkailijoita, kunnioittava käytös on tärkeää erityisesti hautajaisviikolla.

– Ehkä turistikohteissa, joissa on paljon ulkomaalaisia, hautajaiset näkyvät vähemmän, mutta samat ohjeistukset esimerkiksi pukeutumisesta ja käyttäytymisestä pätevät sielläkin, kertoo Suomen Thaimaan-suurlähettiläs Satu Suikkari-Kleven.

Seremonioissa kaikkien on pukeuduttava mustaan.

Kuoleman jälkeen kuninkaan ruumis siirrettiin palatsiin Bangkokiin, missä yli 12 miljoonaa ihmistä on käynyt muistamassa häntä vuoden aikana.

Hautajaisten on kerrottu maksavan noin 76 miljoonaa euroa, ja niihin odotetaan neljännesmiljoonaa surijaa.

Seremonioita varten kaupunkiin on rakennettu suuri hautajaisalue. Kuninkaan ruumis asetetaan alueen keskellä olevaan, 50 metriä korkeaan paviljonkiin, jossa se tuhkataan torstai-iltana. Hautaroviota vahtii kaksi patsasta, jotka esittävät kuninkaan lempikoiria.

– Seremonioissa korostuu Thaimaassa perinteinen uskomus kuninkaan jumalallisista yhteyksistä. Uskotaan, että kuningas on tullut vuorelta, joka on buddhalaisuuden keskeisiä paikkoja, ja että hän palaa sinne nyt kuoltuaan. Hautajaisalueen rakennelmat symboloivat tätä, lähettiläs Suikkari-Kleven kertoo.

Hotellit hautajaisalueen lähellä on varattu täyteen, ja ihmisjoukkojen odotetaan alkavan kerääntyä alueelle jo varhain keskiviikkona.

Seremonioissa kaikkien on pukeuduttava mustaan ja muun muassa farkut ja hihattomat paidat on kielletty. Samoin pannassa ovat ”tiukat” vaatteet ja ”luonnottomat” hiusvärit.

Myös selfieiden ottaminen on tiukasti kielletty.

Uudet vaalit aiotaan järjestää ensi vuoden marraskuussa.

Hautajaisten jälkeen kuninkaan poika Maha Vajiralongkorn, 65, kruunataan virallisesti, mutta päivää ei ole vielä ilmoitettu.

Suikkari-Klevenin mukaan monet toivovat, että hautajaisten jälkeen päästäisiin palaamaan normaaliin arkeen myös poliittisesti ja esimerkiksi sotilashallinnon valtaantulon jälkeen vuonna 2014 asetettuja rajoituksia kokoontumisvapauteen purettaisiin.

Hyvänä merkkinä voi pitää sitä, että uudet vaalit aiotaan järjestää ensi vuoden marraskuussa.

– Monet toivovat, että nämä asiat yhdessä vaikuttaisivat siihen, että poliittinen toiminta pikku hiljaa pääsisi käynnistymään normaalisti.

STT–MARIA ROSVALL

Katalonia tulkitsee: ”Vallankaappaus” – puolueet koolle maanantaina

Kuva: Lehtikuva

Katalonian puolueiden odotetaan sopivan maanantaina siitä, milloin alueparlamentti kokoontuu puimaan Espanjan hallituksen aikeita rajoittaa alueen itsehallintoa.

Aluehallinnon tiedottajan mukaan uusien vaalien järjestäminen ei ole asialistalla.

Lauantaina Espanjan hallitus antoi esityksensä itsehallinnon rajoittamiseksi. Hallitus haluaa muun muassa järjestää Kataloniassa uudet vaalit kuuden kuukauden sisällä.

– Lauantaina Katalonian instituutioita vastaan tehtiin täysimittainen vallankaappaus. Kataloniasta päättää sen parlamentti, kansalaisten laillinen edustaja, eivät muut, sanoi tiedottaja Jordi Turull.

Espanjan senaatin odotetaan äänestävän hallituksen esityksistä perjantaina. Esityksillä on suurimpien puolueiden tuki.

”Sain viestejä, että älä huora inise” – kansanedustajat tuntevat usein olevansa vapaata riistaa häirinnälle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Sosiaalisessa mediassa leviävä Me too -kampanja (minä myös) haluaa kiinnittää huomiota naisten kokemaan seksuaaliseen häirintään. Kansanedustajatkaan eivät välty epäasialliselta käytökseltä.

Kopelointia, huorittelua, ulkonäön kommentointia ja vihjailua. Seksuaalisen häirinnän monet muodot ovat tuttuja myös poliitikoille. STT:n haastattelemat naispoliitikot kertovat häirintää esiintyvän etenkin sidosryhmätapaamisissa tai kansalaisten keskuudessa.

Eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas.) on joutunut nielemään kommentointia ulkonäöstään ja kuuntelemaan epämiellyttävää vihjailua kentällä.

– Sitä tapaa niin valtavan määrän ihmisiä eri paikoissa, eivätkä ne kohtaamiset aina ole pelkästään miellyttäviä. Ihmiset jotenkin tuntevat, että kansanedustajat ovat vapaata riistaa, että heille voi sanoa mitä tahansa.

Myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi eduskunnan ulkopuolella, useimmiten sidosryhmätilaisuuksissa. Hän kertoi yhdestä tapauksesta Facebookissa osana #metoo-kampanjaa.

– En ole aina ihan varma, ymmärtääkö ahdistelija nöyryyttävänsä ja loukkaavansa niissä tilanteissa.

Hänen mielestään kampanjassa on tärkeää muun muassa se, että miehet ymmärtävät ongelman laajuuden.

Saarikko korostaa, että valtaosa työtovereista eduskunnassa on nykyään fiksuja herrasmiehiä, mutta menneistä ajoista on vielä säikeitä jäljellä.

– Eduskunta on ollut perinteisesti hierarkkinen ja miesvaltainen. Tärkeää on myös muistaa, että miehetkin joutuvat seksuaalisen häirinnän kohteiksi.

Mutta on minuun käyty myös käsiksi.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo kokeneensa häirintää lähinnä nuorena kansanedustajana eduskunnassa.

– Nuoremmat sukupolvet ovat ehkä siinä mielessä tasa-arvoisempia ja saattavat ymmärtää paremmin, mikä on soveliasta ja mikä ei.

Vehviläisen mielestä on tärkeää, että uhrit ymmärtävät, ettei vika ole heidän, ja tekijät, että heidän toimintansa ei ole hyväksyttävää.

– Ensimmäinen ajatus aina on, että mitä minä tein väärin, kun sellaisen kohteeksi joutuu.

Myös kansanedustaja Sari Raassina (kok.) kertoo kokeneensa erityisesti nuorena poliitikkona runsaasti seksuaalista häirintää.

– Nyt vahvasti keski-ikäisenä häirintä on useimmiten nimittelyä, huorittelua ja ulkonäön pilkkaamista. Mutta on minuun käyty myös käsiksi.

Raassina kertoi pari vuotta sitten julkisesti, kuinka joutui seksuaalisen ahdistelun kohteeksi vaalityössään Kuopion torilla.

– Sen jälkeen sain viestejä, joiden sävy oli, että älä huora inise, että onhan se hyvä, että edes joku on susta kiinnostunut.

Raassina painottaa, että oman puolueen edustajat eivät ole häntä koskaan ahdistelleet.
– Toivon, että seuraavat sukupolvet, tytöt ja pojat, saisivat kasvaa omassa sukupuolessaan sellaiseksi kuin he ovat ilman, että heidän tarvitsee piilottaa tai hävetä kehoaan tai kokea, että heidän kehonsa ja siihen liittyvä seksuaalisuus on väline kiusaamiselle.

Joku saattaa ihastua poliitikkon tavalla, joka ei ole enää normaalia.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.) uskoo eduskunnassa olevan samalla tavalla häirintää kuin muillakin työpaikoilla. Hänkin arvelee, että eniten poliitikkoja ahdistelevat kansalaiset, esimerkiksi puheluiden ja sähköpostien muodossa.

– On myös ollut sellaista, että joku saattaa ihastua poliitikkoon tavalla, joka ei ole enää normaalia, vaan menee häirinnän puolelle.

Filatov sanoo, että hänelläkin on kokemuksia, mutta hän ei niistä mielellään puhu.

– Ne eivät ole olleet minulle häirintää, mutta jollekin muulle ne olisivat voineet olla tosi rankkoja paikkoja.

STT–SANNA NIKULA

Kritiikki puri: Mugabesta ei tule hyvän tahdon lähettilästä

Kuva: Lehtikuva

Maailman terveysjärjestö WHO perui sunnuntaina Zimbabwen presidentin Robert Mugaben nimittämisen hyvän tahdon lähettilääksi.

Mugaben nimitys ehti parissa päivässä herättää paljon arvostelua ja jopa tyrmistystä. Kanadan pääministeri Justin Trudeau sanoi luulleensa uutista huonoksi aprillipilaksi.

Useat WHO:n jäsenmaat ja aktivistit toivat esille, kuinka Zimbabwen terveydenhuolto on romahtanut itsevaltaisen Mugaben liki 40-vuotisella valtakaudella. Myös 93-vuotias Mugabe käy itse ulkomailla hoitoa saamassa.

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus sanoo kuunnelleensa tarkkaan esille tulleita huolenaiheita. Mugaben nimityksen peruminen on hänen mukaansa järjestön edun mukaista.