Nyt etenee kuin juna – Matti Putkonen ei ole enää hääräämässä tässä

Kuva: Getty Images
Mm. hitsarit kuuluisivat uuteen suurliittoon.

Neljän SAK:laisen teollisuusliiton 18.2.2016 käynnistämä fuusiohanke on edennyt viime keväänä tehtyjen suunnitelmien ja aikataulutuksen mukaisesti. Hanke tulee liittojen valtuustojen käsittelyyn edessä olevan kahden viikon aikana.

Fuusiovalmistelussa ovat mukana Metallityöväen Liitto, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto, Paperiliitto ja Puuliitto, jotka solmivat 18.2.2016 yhdistymiseen tähtäävän aiesopimuksen. Teollisuuden uusi työntekijäliitto on syntyessään Suomen suurin ammattiliitto. Liittojen yhteenlaskettu jäsenmäärä oli tämän vuoden alussa 268 500.

Liitot tiedottivat asiasta tänään. Viimeksi teollisuusliittojen suurfuusio kaatui lähinnä Metalliliiton hajanaisuuteen. Asiassa mukana hääräämässä oli silloin myös metallin viestintäpäällikkö Matti Putkonen, joka vastusti hanketta. 2010 mies loikkasi demareista perussuomalaisiin.

Fuusion käytännön valmistelutyötä on tehty viime keväästä lähtien 11 työryhmässä. Työryhmien tehtävänä oli laatia liittojen johdoista koostuvalle projektihallitukselle esitys ja raportti siitä, miten kunkin työryhmän toimialaan liittyvät asiat hoidetaan uudessa liitossa ja työttömyyskassassa. Väliraportit valmistuivat lokakuun puolivälissä. Aiesopimuksen mukaan uusi teollisuusliitto harjoittaa edunvalvontaa organisoituneena kolmeen sektoriin, jotka ovat teknologiateollisuus, kemianteollisuus ja metsäteollisuus.

Liittojen solmimat työehtosopimukset säilyvät yhdistymistilanteessa ennallaan ja ne siirretään uuden liiton nimiin. Teknologiasektori sisältää 5, kemiansektori 18 ja metsäsektori 19 työehtosopimusta.

Nyt edessä on päätöksentekoprosessi, joka tapahtuu kolmessa vaiheessa. Liittojen valtuustot pitävät kokouksensa kuluvan marraskuun loppuun mennessä siten, että TEAMin valtuusto on koolla tänään ja huomenna, Paperiliiton 23.11., Puuliiton 28.–29.11. ja Metalliliiton 29.–30.11. Valtuustot käsittelevät väliraportit ja projektihallituksen yhteenvedon ja esittävät niihin liittyvät kommenttinsa, joiden pohjalta projektihallitus päättää jatkotoimista.

Tarkoitus on, että projektihallitus tekee 31.1.2017 mennessä esityksen uudeksi liitoksi ja työttömyyskassaksi. Esitys tulee liittojen ylimpien hallintoelinten käsittelyyn 16.–18.5.2017, jolloin koolla ovat Metalliliiton ja Paperiliiton liittokokoukset sekä TEAMin ja Puuliiton valtuustot. Näissä kokouksissa on tarkoitus tehdä varsinaiset yhdistymispäätökset.

Uuden liiton ensimmäinen liittokokous olisi marraskuussa 2017, jolloin valitaan uuden liiton hallinto ja päätetään mm. uuden liiton strategiasta. Uusi yhteinen työttömyyskassa puolestaan aloittaisi vuoden 2018 alussa.

Viime kevään aiesopimukseen kirjattiin yhdistämisen periaatteet, menettelytavat ja aikataulu. Teollisuuden suurliiton perustamisella tavoitellaan muun muassa jäsenten edunvalvonnan tehostamista sekä teollisuusliittojen painoarvon vahvistamista sopimustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Liitoissa uskotaan, että yhdistymisestä koituvat toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt tuovat muassaan entistä vahvemman ammattiliiton ja työttömyyskassan.

Kokoomus ja vihreät haluavat helpottaa asiantuntijoiden rekrytointia Suomeen – keskusta pitää pohtimisen arvoisena

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Kokoomuksessa ja vihreissä ollaan yhtä mieltä siitä, että ulkomaisten huippuasiantuntijoiden rekrytointia Suomeen pitäisi helpottaa. Etenkin kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen painottaa, että lupaprosessin nopeuttaminen on keskeistä Suomen talouskasvun kannalta.

– Se on sen takia tärkeä, että startup-maailmassa, varsinkin digitaalisessa globaalitaloudessa muutama kuukausi on pitkä aika. Jos halutaan luoda nopeasti arvokkaita yrityksiä, pitäisi puhua enemmänkin päivistä ja viikoista, Vartiainen sanoi STT:lle.

– On lisäksi paljon sellaisia jarruja kuin perheenjäsenten oleskelu ja työluvat.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Krista Mikkosen mielestä kannattaisi miettiä, miten esimerkiksi lyhyeksi aikaa töihin tulevan ulkomaalaisen tuloja verotetaan.

– Muutoksia olisi syytä tehdä, ettemme hukkaa osaajia itse aiheuttamiemme esteiden takia, Mikkonen sanoi.

Sekä Vartiainen että Mikkonen näkevät tarveharkinnan työlupien myöntämisessä turhana hidasteena, vaikka se ei varsinaisesti erityisasiantuntijoita kosketakaan.

Vartiainen: Työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä.

Vartiaisen mielestä helpoksi tehty työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä. Tukholma houkutteleekin osaajia Helsinkiä enemmän.

– Helpompi rekrytointi ulkomailta on yksi keskeinen avaintekijä siihen, että saadaan tämä vahva talouskasvu jatkumaan eikä se hyydy talvella.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen pitää ulkomailta rekrytoinnin helpottamista pohtimisen arvoisena asiana.

– Byrokratian purkaminen ja lupaprosessien nopea käsittely olisivat hyviä, Kaikkonen tuumi.

– On tärkeää, että saadaan paitsi oma osaaminen käyttöön myös osaamista ulkopuolelta.

STT – Anssi Rulamo

Lakimuutos tulossa: Ulkomaisia huippuosaajia halutaan houkutella Suomeen start up -yrityksiin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Huippuosaajien saamista Suomeen halutaan helpottaa. Konkreettinen avaus tähän on syksyllä eduskuntaan etenevä hallituksen esitys, jossa Suomeen perustettaisiin EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville erityisasiantuntijoille kasvuyrittäjän oleskelulupajärjestelmä, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että start up -yritykseen töihin haluava tai sellaisen perustamista suunnitteleva voisi saada oleskeluluvan, heti jopa yli vuodeksi. Tähän mennessä start up -yritykset on tulkittu liian riskialttiiksi.

Arvionsa yrityksestä antaisi Innovaatiorahoituskeskus Tekes, ja lopullisen päätöksen tekisi Maahanmuuttovirasto.

Esitys on avaus siihen huutoon, jota varsinkin it- ja ohjelmistoalalta on kaikunut.

Ministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen sanoo, että esitys on avaus siihen huutoon, jota varsinkin it- ja ohjelmistoalalta on kaikunut.

Huippuosaajien palkkaamisen ongelmat nousivat esiin maanantaina Helsingin Sanomien artikkelissa. Kasvuyritysten Slush-tapahtuman entinen toimitusjohtaja Miki Kuusi nosti esiin ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamisen vaikeuden.

Hallituksen esitys on riisuttu versio alkuperäisestä. Soraisen mukaan esityksestä yliviivattiin poliittisella päätöksellä se, että uusi järjestelmä koskisi erityisasiantuntijoita kaikissa yrityksissä. Nyt se koskee vain kasvuyrityksiä, jotka yleisimmin toimivat kuitenkin juuri it- ja ohjelmistoalalla.

Esityksestä jäi uupumaan myös kohta, jossa suomalaiseen yritykseen kerralla esimerkiksi puoli miljoonaa euroa sijoittava saisi oleskeluluvan suoraan, Sorainen sanoo.

EU- ja Eta-maiden sisällä työvoima voi liikkua vapaasti ja työskennellä ilman rajoituksia.

Sorainen ei täysin niele kritiikkiä palkkauksesta.

Työ- ja elinkeinoministeriön Sorainen ei täysin niele kritiikkiä palkkauksesta. Hän sanoo, että tällä hetkellä oleskelulupajärjestelmä on suhteellisen notkea kokonaisuus eurooppalaisten maiden vertailussa.

– Työpaikan ja uuden ympäristön on oltava kokonaisvaltaisesti houkutteleva. Voidaan pohtia, onko tällä hetkellä niin, Sorainen sanoo ja viittaa muun muassa keskusteluun, jota maahanmuutosta on käyty.

EU:n ulkopuolelta tulevien erityisasiantuntijoiden lupapäätöksissä ei tehdä tarveharkintaa eli selvitetä, onko tehtävään mahdollista saada suomalaista työntekijää kohtuullisessa ajassa.

Vaatimuksissa esimerkiksi erityisosaajan palkan on oltava noin 3 000 euroa kuukaudessa, eikä henkilön taustassa saa olla turvallisuusnäkökulmasta epäselvyyksiä.

– Oleskeluluvan käsittely saattaa kestää vain muutaman päivän, kun maksimiaika käsittelylle on neljä kuukautta, Sorainen sanoo.

Hakemuksia käsitellään noin 2 000 vuodessa.

Eniten erityisasiantuntijoita EU:n ulkopuolelta hakeutuu Suomeen Intiasta ja Kiinasta. Hakemuksia käsitellään noin 2 000 vuodessa.

Suorittavaa työtä tekeviä eli esimerkiksi rakennuksilla työskenteleviä saapuu Suomeen EU-maiden ulkopuolelta noin 6 000 vuodessa, heistä suurin osa Venäjältä. Tähän ryhmään kuuluvien hakemuksissa käytetään tarveharkintaa.

Esimerkiksi Tanskassa start up -lupakokonaisuuden vaikutukset ovat olleet marginaalisia. Soraisen mukaan Suomella on edessä markkinointikampanja, jotta uusi järjestelmä löydettäisiin.

STT – Saara Tunturi

”Välit ovat suhteellisen ongelmattomat” – Odotukset Putinin vierailulle ovat erilaiset Suomessa ja Venäjällä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Suomessa kesällä 2016.

Odotukset Suomessa ja Venäjällä ovat varsin erilaiset, kun presidentti Vladimir Putin torstaina saapuu Savonlinnaan ja tapaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön.

Suomessa Putinin vierailu on merkkitapaus, sen sijaan Venäjän julkisessa sanassa huomio on ollut vähäistä.

Venäjän kannalta kysymys on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaan liittyvästä vierailusta, jolla halutaan korostaa maiden suhteellisen ongelmattomia suhteita, arvioi ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista

Venäjä-tutkijat arvioivat, että keskusteluissa merkittävä sija on taloudella ja etenkin Suomen ja Venäjän taloussuhteilla. Veikkaus on, että jos jotakin konkreettista olisi odotettavissa, niin ehkä juuri talouden saralla.

– Toistaiseksi ei ole tullut julki seikkoja, että voitaisiin odottaa mitään isoja konkreettisia asioita eteenpäin vietäviksi, ellei sitten kulisseissa ole talouden osalta valmisteltu joitakin uusia avauksia, pohtii tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista.

Vierailulla Putin haluaa kunnioittaa kulttuurin merkeissä Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Suomessa Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisia pidetään usein melko poikkeuksellisina, arvioi ohjelmajohtaja Moshes. Venäjällä tapaamiset eivät sen sijaan ole vuosiin saaneet yleensä paljoakaan huomiota, toisin kuin esimerkiksi Putinin ja presidentti Trumpin tapaaminen.

– Tällä kertaa Venäjän mediassa ei ole ollut (Putinin) vierailun valmistelusta käytännössä mitään, vaikka vierailu tapahtuu muutaman päivän päästä, Moshes tiivistää.

Entinen Moskovan-kirjeenvaihtaja Jarmo Mäkelä puolestaan kirjoitti tänään Helsingin Sanomien vieraskynäpalstalla, että Venäjän media on parin viikon ajan valmistellut presidentti Vladimir Putinin Suomen-vierailua pehmittämällä Suomea ja suomalaisia perusteellisesti.

– Käytössä ovat olleet kaikki tunnetut keinot: syyllistäminen, nöyryyttäminen, vähättely ja valehtelu, Mäkelä kirjoitti

Osa höykytyksestä menee hänen mukaansa amerikkalaisten piikkiin.

– Wall Street Journalin juttu Helsingin alle rakennetuista tunneleista kääntyi Venäjän mediassa todisteeksi siitä, että Suomi valmistautuu sotaan Venäjää vastaan.

 Maiden kahdenvälisissä keskusteluissa päähuomion saa talous.

Tutkimusjohtaja Kangaspuro luonnehtii vierailua Niinistön ja Putinin tapaamisten jatkoksi. Vierailulla Putin haluaa kunnioittaa kulttuurin merkeissä Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Kangaspuron mielestä tämä on positiivinen asia, kun ottaa huomioon taannoiset keskustelut siitä, onko Venäjällä trendi olla jopa tunnustamatta Suomen itsenäistymistä.

– Tämä (vierailu) on tässä suhteessa päinvastainen viesti.

Arkady Moshes arvioi, että tulevissa keskusteluissa maiden kahdenvälisistä aiheista päähuomion saa talous, koska siinä kummallakin on voitettavaa.

– Kauppa kasvaa, turismi lisääntyy.

Moshes muistuttaa, että Yhdysvalloissa on vireillä uusia pakotteita Venäjää vastaan. Jos Yhdysvaltain edustajainhuone tekee asiassa tiistaina päätöksen, Putinilta varmasti kysytään asiasta.

Julkisuuskuvan kannalta on tällöin tärkeää, että voidaan osoittaa Suomen ja Venäjän kahdenvälisten taloussuhteiden etenevän ja olevan kummallekin edullisia, Moshes arvioi.

Ainoa suuri kysymys, josta Venäjä voisi olla huolissaan, on Suomen Nato-jäsenyys.

Moshes arvioi, että Niinistön ja Putinin tapaaminen halutaan viedä läpi ilman, että siinä ryhdyttäisiin suuresti puimaan kansainvälisiä tai kahdenvälisiä ongelmia.

– Suomen ja Venäjän välit ovat suhteellisen ongelmattomat. Ainoa suuri kysymys, josta Venäjä voisi olla huolissaan, on Suomen Nato-jäsenyys. Se ei ole kuitenkaan olemassa käytännön poliittisella agendalla, vaikka siitä käydään poliittista keskustelua, Moshes sanoo.

– Putin ilmoitti kantansa selkeästi viime vuonna, eikä sitä ole tarpeen toistaa, ellei joku kysy.

”Huonoin tilanne olisi, että kalistellaan kalustoa, mutta ei puhuta” – Sotaharjoitukset voivat nousta esiin Putinin vierailun aikana

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / MERIVOIMAT
Venäläinen ydinkäyttöinen Pjotr Veliki -taisteluristeilijä Pjotr Veliki saapui tänään Suomen rannikon edustalle kansainvälisille vesille. Venäjä tuo Itämerelle ydinkäyttöisiä aluksiaan, kun maa järjestää 30. heinäkuuta laivastoparaatin Pietarin edustalla.

Suomessa on huolestuneesti seurattu Itämeren alueen turvallisuustilanteen kiristymistä, mutta tässäkin kohtaa Suomen ja Venäjän suhteet ovat Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Arkady Moshesin mukaan paremmat kuin Venäjän suhteet mihinkään toiseen maahan Itämeren alueella

Venäjän ja Kiinan laivastoharjoitus voidaan presidenttien tapaamisessa mainita, samoin Valko-Venäjällä toteutettava Zapad-harjoitus ja Nato-vahvistukset Baltian maissa. Myös Ukrainasta ja Syyriasta voidaan antaa lausuntoja.

Veäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Suomessa loppuviikosta. Putin ja Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaavat vierailun aikana Savonlinnassa.

– Vaikeita asioita voidaan mainita, mutta en usko, että osapuolet odottavat mitään päätöksiä näistä kysymyksistä, Moshes sanoo.

Vaikeita asioita voidaan mainita.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro puolestaan arvioi, että talouden ohella yhtä oleellista on käydä läpi turvallisuuspolitiikan keskeisiä kysymyksiä Itämeren alueella, Pohjois-Euroopassa ja koko Euroopassa. Hän uskoo muun muassa, että kaikki sotaharjoitukset käydään läpi.

– Se on aivan luonnollista, että niistä puhutaan. Huonoin tilanne olisi, että kalistellaan kalustoa, mutta asiasta ei puhuta.

Kangaspuro arvelee, että Suomella on Arktisen neuvoston puheenjohtajana tarve tuoda esiin myös arktisen alueen asioita, kuten ympäristökysymyksiä.

– Suomi haluaa tietysti työskennellä rakentavasti, ja Venäjä on arktisen yhteistyön osalta iso peluri.

 

PS-eduskuntaryhmästä lähteneet yllättävät: ”Perhevapaauudistuksesta voidaan keskustella”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo (kuvassa) toteaa, että ryhmän edustajat ovat valmiita keskustelemaan perhevapaauudistuksesta.

Ryhmän ehtona keskustelulle on kuitenkin se, että kotihoidontukea ei voi lyhentää. Elo kertoi asiasta Twitterissä.

Keskustelu perhevapaauudistuksesta heräsi jälleen eloon viime viikon lopulla, kun kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.) ilmoitti haluavansa perhe­va­paa­uu­dis­tuksen valmistelun käyntiin.

Perhevapaauudistuksen keskeisimpänä tavoitteena on estää naisten työuran katkeaminen pitkien äitiyslomien vuoksi. Perussuomalaiset ilmoittivat viime kevään kuluessa vastustavansa perhevapaauudistusta.

Julkisuudessa esitetty paine oli nostamassa perhevapaauudistuksen keväällä puoliväliriiheen, muta perussuomalaisten vastustus esti tämän. Nyt kuitekin perussuomalaisten eduskuntaryhmästä alkukesän hallituskriisin aikaan eronnut Uusi vaihtoehto -ryhmä ilmoittaa olevansa valmis keskustelemaan asiasta.

Esimerkiksi SDP on vaatinut parempaa mahdollisuutta vanheimpainvapaiden tasa-arvoisempaan jakamiseen. Myös kokoomus on aikaisemmin ollut uudistuksen takana.