Nyt etenee kuin juna – Matti Putkonen ei ole enää hääräämässä tässä

Kuva: Getty Images
Mm. hitsarit kuuluisivat uuteen suurliittoon.

Neljän SAK:laisen teollisuusliiton 18.2.2016 käynnistämä fuusiohanke on edennyt viime keväänä tehtyjen suunnitelmien ja aikataulutuksen mukaisesti. Hanke tulee liittojen valtuustojen käsittelyyn edessä olevan kahden viikon aikana.

Fuusiovalmistelussa ovat mukana Metallityöväen Liitto, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto, Paperiliitto ja Puuliitto, jotka solmivat 18.2.2016 yhdistymiseen tähtäävän aiesopimuksen. Teollisuuden uusi työntekijäliitto on syntyessään Suomen suurin ammattiliitto. Liittojen yhteenlaskettu jäsenmäärä oli tämän vuoden alussa 268 500.

Liitot tiedottivat asiasta tänään. Viimeksi teollisuusliittojen suurfuusio kaatui lähinnä Metalliliiton hajanaisuuteen. Asiassa mukana hääräämässä oli silloin myös metallin viestintäpäällikkö Matti Putkonen, joka vastusti hanketta. 2010 mies loikkasi demareista perussuomalaisiin.

Fuusion käytännön valmistelutyötä on tehty viime keväästä lähtien 11 työryhmässä. Työryhmien tehtävänä oli laatia liittojen johdoista koostuvalle projektihallitukselle esitys ja raportti siitä, miten kunkin työryhmän toimialaan liittyvät asiat hoidetaan uudessa liitossa ja työttömyyskassassa. Väliraportit valmistuivat lokakuun puolivälissä. Aiesopimuksen mukaan uusi teollisuusliitto harjoittaa edunvalvontaa organisoituneena kolmeen sektoriin, jotka ovat teknologiateollisuus, kemianteollisuus ja metsäteollisuus.

Liittojen solmimat työehtosopimukset säilyvät yhdistymistilanteessa ennallaan ja ne siirretään uuden liiton nimiin. Teknologiasektori sisältää 5, kemiansektori 18 ja metsäsektori 19 työehtosopimusta.

Nyt edessä on päätöksentekoprosessi, joka tapahtuu kolmessa vaiheessa. Liittojen valtuustot pitävät kokouksensa kuluvan marraskuun loppuun mennessä siten, että TEAMin valtuusto on koolla tänään ja huomenna, Paperiliiton 23.11., Puuliiton 28.–29.11. ja Metalliliiton 29.–30.11. Valtuustot käsittelevät väliraportit ja projektihallituksen yhteenvedon ja esittävät niihin liittyvät kommenttinsa, joiden pohjalta projektihallitus päättää jatkotoimista.

Tarkoitus on, että projektihallitus tekee 31.1.2017 mennessä esityksen uudeksi liitoksi ja työttömyyskassaksi. Esitys tulee liittojen ylimpien hallintoelinten käsittelyyn 16.–18.5.2017, jolloin koolla ovat Metalliliiton ja Paperiliiton liittokokoukset sekä TEAMin ja Puuliiton valtuustot. Näissä kokouksissa on tarkoitus tehdä varsinaiset yhdistymispäätökset.

Uuden liiton ensimmäinen liittokokous olisi marraskuussa 2017, jolloin valitaan uuden liiton hallinto ja päätetään mm. uuden liiton strategiasta. Uusi yhteinen työttömyyskassa puolestaan aloittaisi vuoden 2018 alussa.

Viime kevään aiesopimukseen kirjattiin yhdistämisen periaatteet, menettelytavat ja aikataulu. Teollisuuden suurliiton perustamisella tavoitellaan muun muassa jäsenten edunvalvonnan tehostamista sekä teollisuusliittojen painoarvon vahvistamista sopimustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Liitoissa uskotaan, että yhdistymisestä koituvat toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt tuovat muassaan entistä vahvemman ammattiliiton ja työttömyyskassan.

Kansanedustaja vaatii supon valtaoikeuksien selvittämistä – ”Tulkitsin ministereiden suhtautuvan myönteisesti”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja Mika Kari (sd.) edellyttää, että suojelupoliisin muuttuva rooli ja uudet valtaoikeudet selvitetään huolellisesti niin sanottujen tiedustelulakien valiokuntakäsittelyissä. Kari muistuttaa, että supo on saamassa paitsi lisää oikeuksia myös muuttumassa poliisiorganisaatiosta tiedusteluorganisaatioksi.

– Valtaoikeudet eivät saa horjuttaa kansalaisten yksityisyyden suojan ja turvallisuuden herkkää tasapainoa, SDP:n ryhmäpuheen tiedustelulakien lähetekeskustelussa tiistaina käyttänyt Kari sanoo.

SDP vaati eduskunnassa koko supon saattamista parlamentaarisen valvonnan piiriin. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman myös totesi, ettei ilman supon valvontaa tule uusia tiedusteluoikeuksia.

 Valvonta pitää saada vastaamaan viranomaisten uusia valtaoikeuksia. Valiokuntakäsittelyssä pitää kuulla tätä varten laajasti asiantuntijoita, Kari sanoo.

Hän kokee sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) vastanneen salissa SDP:n vaatimuksiin.

”Perustuslakivaliokunnalle on annettava riittävä aika kantansa muodostamiseen.”

 SDP:n ryhmäpuheenvuorossa toimme esiin sen, että massavalvonta ei meille käy. Ministerit kilvan vakuuttelivat, ettei kyse ole kohdentamattomasta valvonnasta.

–  Toinen keskeinen vaatimuksemme oli suojelupoliisin toiminnan saaminen asianmukaisen parlamentaarisen valvonnan piiriin kokonaisuudessaan.

Sekä sisäministeri että oikeusministeri yhtyivät Karin tulkinnan mukaan näkemykseen, että eduskunnan on käytävä valvontaa koskeva kysymys tarkkaan läpi.

– Tulkitsin ministereiden suhtautuvan myönteisesti SDP:n vaatimukseen koko supon saamiseksi parlamentaariseen valvontaan.

Seuraavaksi massiivinen sotilas- ja siviilitiedustelua koskeva lakipaketti etenee valiokuntiin. Hallitus on esittänyt perustuslain kiireellistä muuttamista, joten sen tarvetta arvioidaan perustuslakivaliokunnassa. Karin mukaan olennaista on, että asiat määrittävät käsittelyn aikataulun.

– Tässä ei saa asettaa rattaita hevosen eteen, vaan perustuslakivaliokunnalle on annettava riittävä aika kantansa muodostamiseen. Seuraava kannanmuodostamisen paikka on kuin valiokuntavaihe on käyty täysimääräisesti läpi.

Nopeutettu perustuslain säätämisjärjestys vaatii toteutuakseen eduskunnassa 5/6-määräenemmistön.

Kiinteistöpalvelualan sovittelussa ei ratkaisua – lakko uhkaa ensi viikon torstaina

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kiinteistöpalvelualan sovittelu ei tuottanut tulosta tänään, kertoo valtakunnansovittelija Minna Helle tviitissään. Sovittelu jatkuu perjantaina.

Jos sopua ei synny, on ensi viikon torstaina aamukuudelta alkamassa työnseisaus.

Kiistaa on sekä palkankorotuksista että useista tekstikysymyksistä.

Valtakunnansovittelijan toimistossa on meneillään kuuden työriidan sovittelu. Keskiviikkona sovitteluvuorossa ovat yksityinen sosiaalipalveluala sekä yksityinen opetusala ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset.

Keskustelua aiheesta

Suvi Lindénin Ugandan matka poikii pelisääntökeskustelun – Ministeri: ”Se varmastikin käydään”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) odottaa, että hallitus käy pelisääntökeskustelun siitä, minkälaista vienninedistämistyötä entiset ministerit voivat tehdä.

Nykyisellä hallituksella on tällä hetkellä hyvin vähän jos ollenkaan mahdollisuuksia pysyä kärryillä siitä, miten ja minkälaisten yritysten asiaa entiset ministerit ajavat.

– Luulen, että minun ei tarvitse sanoa, että käytäisiinkö pelisääntökeskustelu, vaan tämän tapahtuman johdosta se varmastikin käydään, Virolainen kertoi Brysselissä. Hän osallistui kaupungissa tiistaina ensimmäiseen kehitysministerikokoukseensa.

Ex-ministerien toimet ovat nousseet uudessa valossa esiin entisen viestintäministerin Suvi Lindénin Ugandan matkan yhteydessä. Lindén kertoo olleensa edistämässä maassa tietoyhteiskunta-asioita. Hänen seurassaan oli epäselvissä olosuhteissa kuollut suomalainen liikemies, joka markkinoi Ugandassa Patrian tuotteita.

Virolainen pitää erittäin ongelmallisena myös sitä, jos sopeutumiseläkettä nostetaan palkan ja muiden tulojen lisänä.

Eläkejärjestelmän kohtaloa pohditaan nyt puhemies Paula Risikon (kok.) johdolla.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

Sosiaalipalvelualan lakko laajenemassa suuriin hoivayrityksiin

Suurissa hoiva-alan yrityksissä järjestetään ensi kuussa kolme lakkoa, jos yksityisen sosiaalipalvelualan neuvotteluissa ei synny neuvottelutulosta. Lakkovaroituksen jättivät tiistaina Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, TSN, Jyty-Pardia-STHL ja Talentia.

Talentia ilmoitti, että lakon uhka laajenee satoihin toimipisteisiin yksityisellä sosiaalipalvelualalla.

Työntekijäliittojen mukaan lakkovaroitusta laajennettiin, koska työnantaja ei ole ollut valmis neuvottelemaan työehtojen kohtuullisesta parantamisesta. Työnantajapuolen Hyvinvointialan liitto on toista mieltä: sen mukaan työnantaja tuli vastaan monessa asiassa.

Hyvinvointialan liitto niin ikään tyrmää väitteet, joiden mukaan työnantaja olisi painottanut työsuhteen ehtojen heikennyksiä.

– Pyrimme koeajan keston päivittämiseen nykylain tasolle, sanoi liiton työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri.

JHL korosti, että alan suuret toimijat ovat antaneet julkisuuteen tietoja erinomaisista liiketuloksista, jopa kymmenien miljoonien oikaistusta liikevoitosta vuodessa. Samaan aikaan yritykset JHL:n mukaan sanovat, että niillä ei ole varaa maksaa yleisen tason mukaista palkkaa.

– Hoivayritykset maksavat perusteettomasti heikompia palkkoja kuin esimerkiksi sosiaalialan työpaikat julkisella puolella, vertaavat JHL:n sopimustoimitsijat Veikko Lehtonen ja Kalle Honkanen.

JHL hakee parannusta myös nollasopimusten ja osa-aikatyön ongelmiin.

Päiväkotilakko luvassa ensin

Ensimmäinen yksityistä sosiaalipalvelualaa koskeva lakkovaroitus jätettiin perjantaina: yksityisissä päiväkodeissa järjestetään kahden päivän työnseisaus 7. maaliskuuta alkaen, jos sopua ei saavuteta sitä ennen.

Ensimmäinen suuria hoivayrityksiä koskeva lakko alkaisi 12. maaliskuuta.

Vajaat kaksi vuorokautta kestäviä lakkoja järjestettäisiin yhteensä kolme siten, että kukin lakko kohdistuisi kerrallaan kahteen tai useampaan sosiaalialan yritykseen ja yritysryhmään.

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut osapuolet sovitteluun keskiviikkona.

Keskustelua aiheesta

Ristiriita kummastuttaa: Alkoholilakia höllennetään, päihdepalveluja heikennetään – ”Tilanne on jo nyt katastrofaalinen”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Uusi alkoholilaki astuu voimaan kokonaisuudessaan maaliskuussa. Osa muutoksista on jo kuitenkin käytännössä. Muun muassa kaupat saivat vuodenvaihteen jälkeen myydä alkoholijuomia, joiden enimmäisvahvuus on 5,5 prosenttia.

Ravintoloiden anniskeluaikoja koskevat muutokset tulevat voimaan vasta maaliskuun alussa.

Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmä varoittaa alkoholipoliittisista uudistuksista, joista ei aiemminkaan ole koitunut hyvää.

– Uudistuksia on seurannut alkoholin kulutuksen kasvu. Tämä on lisännyt erityisesti kroonisia terveyshaittoja, kuten alkoholiriippuvuutta. Ei ole syytä epäillä, etteikö niin tapahtuisi nytkin, ryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) muistuttaa.

Hänen mukaansa alkoholiriippuvuus on neurobiologinen sairaus, joka hoitamattomana johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Perinnöllinen alttius vaikuttaa merkittävästi alkoholiriippuvuuden kehittymiseen.

– Eikä sairastuminen vaadi välttämättä pitkäaikaista tai runsasta alkoholin käyttöä.

Ryhmä jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen päihdepalveluiden tilasta. Se vaatii niitä lakien edellytämäle tasolle.

– Tilanne on useissa kunnissa jo nyt katastrofaalinen, eikä palveluja ole saatavilla tasapuolisesti. Tästä huolimatta päihdepalvelujen laatua jatkuvasti heikennetään ja niiden määrää vähennetään, Mäkisalo-Ropponen ihmettelee.

Keskustelua aiheesta