Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

“Nyt meillä on väline parantaa työolojamme” – puheenjohtajat kommentoivat myös kevään ay-draamaa: “Rapatessa roiskuu”

Hoitajaliittojen Tehy ja Super päättävät elimet olivat täysin yksimielisiä päätöksessään hyväksyä kunta-alan neuvottelutulos. Liittojen puheenjohtajien mukaan ratkaisussa painoi erityisesti hoitoalan oma sote-sopimus, joka on ollut järjestöjen vuosikymmenien haave.

Marja Luumi

Demokraatti

– Lääkärit ja opettajat esimerkiksi ovat päässeet kehittämään omien sopimustensa kautta työtään. Nyt meille annetaan sama mahdollisuus parantaa työehtojamme, palkkojamme ja työolojamme. Porukka on ollut aika liikuttunutta, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kuvailee tunnelmia.

Hoitajaliittojen aiemmin hylkäämässä valtakunnansovittelijan esityksessä sosiaali-ja terveydenhuollon työ-ja virkaehtosopimus olisi tullut voimaan 1. maaliskuuta 2022. Nyt hyväksytyssä neuvottelutuloksessa päivämäärä on 1. syyskuuta 2021.

Sopimustekstin mukaan sote-sopimus koostuu allekirjoituspöytäkirjasta, palkkaus-ja työaikaluvuista, luvusta muut määräykset sekä palkkahinnoitteluliitteistä. Uusien määräysten tulee olla sovittuna 31.8.2021 mennessä. Määräyksissä voi olla eripituisia siirtymäaikoja. Mikäli osapuolet eivät saa sovittua uusia määräyksiä, noudatetaan KVTES-sopimuksen ehtoja.

Rytkösen mukaan valtakunnansovittelijan esityksessä oli lisäksi monenlaisia “kytkyjä ja miinoja”, jotka on perattu pois.

– Puhuimme koko neuvottelukierroksen ajan, kuinka sote-ala on kriisissä ja se täytyy saada pelastetuksi työoloja kohentamalla. Nyt meillä on siihen väline, aito ja itsenäinen oma sopimusala.

Toinen iso asia on vastikkeettomien kiky-tuntien poistuminen. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin puheenjohtaja Silja Paavola huomauttaa, että ilman hoitajaliittojen vastustusta ne olisivat poistuneet vasta lokakuussa. Nyt ne jäävät historiaan jo elokuun lopussa.

Lisää aiheesta

– Ne poistuvat paitsi hoitajilta myös kaikilta muilta kunta-alan työntekijöiltä. Ja jaksotyötä tekevät hoitotyöntekijät eivät jää maksajaporukaksi, heikompaan asemaan, Paavola korostaa.

“Olisi ollut kohtuutonta muita kohtaan.”

Hoitajaliittojen puheenjohtajat ovat tyytyväisiä myös siitä, että kunta-alan palkankorotusten taso vastaa muilla aloilla sovittua yleistä linjaa. Rytkösen mukaan valtakunnansovittelijan esityksessä se oli matalampi johtuen paikallisen erän suuremmasta osuudesta, jota saatiin neuvotteluissa pienennetyksi.

– Meidän hoitajaliittojen taistelun myötä myös muut kunta-alan työntekijät saivat paremman yleiskorotuksen, Paavola huomauttaa.

Hoitajaliitot esittivät neuvotteluissa valmiuslain rajoitusten piirissä työskenteleville tuhannen euron kertakorvausta eli niin sanottua koronalisää. Se uupui sopimuksesta, mutta liitot vetosivat jo eilen hallitukseen sellaisen saamisesta.

– Muissa Euroopan maissa korvausta on maksettu. Suomessa valmiuslaki kurmuuttaa nyt ainoastaan sote-porukkaa, ja se näkyy negatiivisesti esimerkiksi vuosilomissa ja ylitöissä. Me haluamme tälle väelle korvamerkityn rahan Suomen valtiolta, Tehyn puheenjohtaja perustelee.

Superin puheenjohtaja Paavola toivoo valtiolta myös kädenojennusta.

– Jäsenistömme, jolla on pieni palkka, odottaa aina joka neuvottelukierrokselta massiivisia palkankorotuksia. Katsotaan nyt, miten valtiovalta suhtautuu pyyntöömme koronalisästä.

Hoitajaliitot tavoittelivat alun perin kymmenen vuoden palkkaohjelmaa, mutta sen eteneminen jäi työryhmän asettamiseen, joka selvittää asiaa. Rytkönen myöntää, että koronakriisi vaikutti tähän vaatimukseen.

– Ei ollut realistista puskea rahoitusta ohjelmalle. Kunnilla ei olisi ollut siihen varaa eikä valtiollakaan tässä kohtaa mahdollisuutta sen toteuttamiseen.

Samaa painottaa myös Superin Paavola.

– Tässä tilanteessa, jossa muilla työntekijöillä on päällä irtisanomisia ja lomautuksia, emme voineet vaatia enemmän palkankorotuksia. Se olisi ollut kohtuutonta muita kohtaan. Mutta emme ole unohtaneet tätä tavoitetta.

“Tämä on ollut tosi raskas ja pitkä matka.”

Hoitajaliittojen johto sai kovaa kritiikkiä muilta kuntapöydän osapuolilta, kun liitot hylkäsivät valtakunnansovittelijan ratkaisuehdotuksen huhtikuun lopulla.

– Rapatessa roiskuu. Tosi moni kuntatyöntekijä hyötyy siitä, että Super ja Tehy eivät hyväksyneet valtakunnansovittelijan tarjousta, Paavola huomauttaa viitaten esimerkiksi vastikkeettomien kiky-tuntien poistumiseen jo elokuussa.

Rytkönen huomauttaa, että hänen pomojaan ovat 160 000 tehyläistä, joiden asiaa hän ajaa. Hän myöntää ihmetelleensä, kuinka dramaattisesti hoitajaliittojen päätökseen reagointiin.

– Sehän on neuvotteluissa aivan normaalia, että saadaan tarjouksia, ja niitä hyväksytään ja hylätään. Ei siinä ollut mistään sen kummemmasta kyse. Sanoimme heti samana päivänä, että olemme valmiita jatkamaan neuvotteluja vaikka saman tien.

Hän kuvailee hoitohenkilöstön edunvalvonnan puristusta mielettömän hienoksi.

– Tämä on ollut tosi raskas ja pitkä matka. Mutta täytyy sanoa, että yhteistyössä on voimaa. Se jää itselleni päällimmäiseksi tästä neuvottelukeväästä mieleen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE