x

Nyt menee lujaa! – Valmet aikoo palkata yli tuhat Uudenkaupungin tehtaalle

Kuva: Wikimedia Commons
Mercedes Benz GLC 250.

Valmet Automotive aloittaa historiansa suurimmat rekrytoinnit. Yhtiö palkkaa Uudenkaupungin tehtaalle yli tuhat autonrakentajaa ja toimihenkilöä Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin valmistamiseen.

Ensimmäisessä vaiheessa palkataan 250 uutta työntekijää.

Katumaasturin sarjatuotanto Uudessakaupungissa alkaa ensi vuonna.

Asuntolainojen lisäsääntely nostaisi asuntolainan marginaalia – mutta hidastaako se työvoiman liikkumista?

Asuntolainojen korot uhkaavat nousta.

Finanssivalvonta arvioi, että suunniteltu riskipainoalarajan korottaminen nostaisi asuntolainojen marginaaleja noin 0,1 prosenttiyksiköllä. Finanssivalvonta kertoi tänään valmistelevansa 15 prosentin riskipainoalarajan asettamista pankkien asuntolainasalkuille. Riskipainolla kerrotaan, paljonko pankilla on oltava omaa pääomaa, jotta se voi antaa lainaa.

Finanssivalvonnan tavoitteena on, että uusi raja tulisi voimaan ensi vuoden alusta. Päätös korvaa viime vuonna tehdyn päätöksen 10 prosentin alarajan valmistelusta.

Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn sanoo, että riskipainojen korotus vahvistaa rahoitusjärjestelmän kykyä kestää asuntolainoihin liittyviä riskejä.

– Olennaista on puuttua järjestelmäriskeihin ja haavoittuvuuksiin riittävän aikaisin, jotta talouden epätasapainot eivät ehdi liiaksi kasautumaan, Rehn sanoo.

Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti marraskuussa Suomea kotitalouksien velkaantumisesta. Myös Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat viime vuosina toistuvasti kiinnittäneet huomiota kotitalouksien velkaantumiseen ja sen kasvuun.

 

– On parempi ennaltaehkäistä ylivelkaantumista ja ylikuumenemista, joilla on ikävät seuraukset koko kansantalouden ja työllisyyden kannalta kuin seisoa tumput suorina, johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn (kesk.) perusteli valmisteilla olevaa päätöstä.

Liikepankki ei usko ylivelkaantumiseen

Muutosta on valmisteltu viranomaistyönä ja se tulikin yllätyksenä pankeille. Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller on asiasta Yle Uutisten mukaan vähän hämillään.

– Ajoitus on mielenkiintoinen, Miller toteaa lyhyest Ylelle.

Hän muistuttaa, että suomalaisten velkataakka ei ole millään lailla poikkeuksellisen suuri muihin maihin verrattuna. Lisäksi taakse on jäämässä kymmenen vuotta matalasuhdannetta ja nousu on juuri alkamassa.

– Rajan nosto voi vähentää myönnettävien lainojen määrää ja nostaa marginaaleja. Siten se voi heijastua työn perässä muuttamiseen, mutta kaikkia vaikutuksia on vaikea arvioida näin äkkiseltään, Miller kertoo.

 

 

”Sangen erikoinen lähestyminen pormestariehdokkaalta” – Vapaavuori kyseenalaisti sunnuntailisät, PAM tyrmistyi

Kuva: Lehtikuva
Kokoomuksen pormestariehdokas Helsingissä on Jan Vapaavuori. Hän on toiminut viimeiset kaksi vuotta Euroopan investointipankin varapääjohtajana. Vapaavuori jäi virkavapaalle tehtävästä vaalikampanjansa ajaksi.

Helsingin pormestaripelin myötä parrasvaloihin palannut kokoomuksen Jan Vapaavuori pitää työntekijöille kuuluvia sunnuntailisiä ”ongelmallisena” Helsingin elinvoimaisuuden kannalta.

Kaupunki on melkein kiinni joka seitsemäs päivä, Vapaavuori harmitteli Alma Median pormestaritentissä maanantaina. Useampien kahviloiden ja ravintoloiden avoinna olo toisi elämää pääkaupungin hiljaisiin sunnuntaihin.

Nykyistä tilanetta on monien turistien, varsinkin aasialaisten, Vapaavuoren mukaan vaikea ymmärtää. Baarit, kahvilat, ravintolat ja turistinähtävyydet ovat heidän kotimaissaan joka päivä auki, hän muistutti.

Iltalehdelle Vapaavuori tarkensi, että pitäisi ainakin selvittää, kuinka isosta asiasta on kysymys.

Avaus ei yllätä sitä tarkkailijaa, joka muistaa, että oikeistolaisen ajattelun kivijalkaan on taottu työn hinnan halpuuttaminen. Myös SOS-hallituksen strategia on leikata työvoimakustannuksia – käytännössä työntekijöiden palkkaa.

Palvelualoilla työskentelevillä on keskimäärin vaatimaton palkkataso. Sunnuntailisät ja ylityökorvaukset ovat alalla oleellinen osa kokonaispalkkaa.

Lisät ovat se oljenkorsi, jonka avulla käteen tuleva ansio, edes vaivoin, kipuaa tasolle, jolla henkilö selviää laskuista seuraavaan kuukauteen. Jos sunnuntaikorvaukset viedään tai esimerkiksi puolitetaan, se murentaisi pohjan monen arjelta ja tulevaisuudelta.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo kommentoi Vapaavuoren lausuntoa Demokraatille. Se yllätti hänet.

– Jos sunnuntailisät ovat Helsingin vetovoiman suurin este, niin kyllä ihmettelen suunnattomasti, hän sanoo.

Helsingillä riittää vetovoimatekijöitä, hän tähdentää. Sillä on kaikki mahdollisuudet nousta Pohjolan pääkaupunkien ykköseksi.

Helsinki on sopivan kokoinen. Sillä on tarjota sekä urbaani kokonaisuus että luonto löytyy suoraan vierestä ja sisältä.

Myös majoitus- ja hotellikapasiteettia on hyvin.

– Uskoa Helsinkiin on paljon. Seudun sisällä on vireillä 20 isoa hotellihanketta. On ravintoloita laidasta laitaan, katuruokaa löytyy, on kahviloita, Ylitalo luettelee.

”Jos sunnuntailisät ovat Helsingin vetovoiman suurin este, niin ihmettelen suunnattomasti.”

Kysymys on Ylitalon mielestä siitä, miten näitä tekijöitä hyödynnetään Helsingissä. Siitä että asioita laitetaan yhteen ja tehdään yhteistyötä. Se toisi lisää matkailijoita.

Hän ei allekirjoita sitä, että sunnuntailisät rahakysymyksenä estäisivät kahviloiden ja ravintoloiden auki pitämistä.

– Yritykset laskevat kokonaisvuosikustannuksen. Ei siellä eritellä erikseen, onko se just high season -aikaan siellä auki sunnuntaina vai ei.

– En sano suoraan, onko tuo lähes tulkoon lapsellinen lähestyminen, mutta oikeasti halutaan yhteen pieneen kokonaisuuteen kiinnittää huomiota ja unohtaa kaikki muu, mitä täällä pitäisi tehdä ja hyödyntää.

Ylitalo määrittelee Vapaavuoren lausunnon sangen erikoiseksi lähestymiseksi pormestariehdokkaalta.

– En olisi voinut kuvitellakaan, että hän tuollaisen nostaa sieltä esiin.

– Hänhän ottaa sen poliitikkona ja hän näköjään sitten on joidenkin kanssa samassa rintamassa, eli isossa kuvassa työnantajien kanssa.

”Hänhän ottaa sen poliitikkona ja on näköjään joidenkin kanssa samassa rintamassa, eli isossa kuvassa työnantajien kanssa.”

Ylitalo muistuttaa, että Helsingissä on työvoimapulaa hotelli- ja ravintolapuolella.

Peruspalkat sektorilla ovat pieniä. Helsingissä PAMilaisen keskipalkka on noin 2 200 euroa kuukaudessa. Siinä on lisät mukana.

– Miten kuvitellaan, että työvoimaa saataisiin tänne, jos vielä sunnuntailisistä lähdettäisiin leikkaamaan, hän kysyy.

Helsingin seudulla useat yrittäjät ovat Ylitalon mukaan päinvastoin todenneet, että täällä pitäisi nostaa palkkoja, jotta saadaan kaivattua työvoimaa.

– Tämä on pormestarikandidaatilta ihan vastakkainen reaktio siihen, mitä yrittäjät puhuvat täällä, hän oudoksuu.

Sunnuntaityön korvauksen ja muiden lisien (ilta ja lauantai) osuus pamilaisen palkassa on merkittävä, se liikkuu 10-30 prosentin välillä.

Perniön Liha pisti vanhentunutta lihaa myyntiin tuoreena – kauppasi ulkolaista kotimaisena 

Kuva: Marjo Kosonen
Brasilialaista naudanlihaa.

Varsinaissuomalaisen lihafirman epäillään kaupanneen ulkomaista lihaa kotimaisena. Syyttäjä vaatii rangaistusta Perniön Lihalle ja sen toimitusjohtajalle.

Syyttäjän mukaan yrityksen lihatuotteita myytiin ja markkinoitiin suomalaisina, vaikka valmistuksessa oli käytetty ulkomaista sianlihaa. Rikosepäily koskee vuoden 2015 alkupuolta. Elintarvikkeita markkinoitiin syytteen mukaan myös Joutsenlipulla eli Hyvää Suomesta -merkinnällä.

Terveystarkastajalle oli syyttäjän mukaan tiskillä sanottu, että liha on suomalaista.
Toimitusjohtajaa syytetään markkinointirikoksen lisäksi terveysrikoksesta 2010–15. Syytteen mukaan esimerkiksi tehtaanmyymälästä poistettuja tuotteita oli palautettu käytettäväksi uudelleen raaka-aineena.

Syyttäjä vaatii toimitusjohtajalle ehdollista ja firmalle vähintään 30 000 euron yhteisösakkoa.

Sote-usko on hiipunut kunnissa – ”Eriarvoisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa ei uudistuksella vähene”

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) esitteli sote- ja aluehallintouudistuksen alustavia lakiluonnoksia tiedotustilaisuudessa 29.6.2016.

Sosiaali- ja terveysjohtajat eivät usko sote-uudistuksen vähentävän ihmisten eriarvoisuutta. Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön Sosten tekemän Sosiaalibarometrin mukaan 47 prosenttia kuntien sote-johtajista katsoo, että eriarvoisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa ei uudistuksella vähene.

– Eriarvoisuuden lisääntyminen sotii sote-uudistuksen tärkeintä tavoitetta eli yhdenvertaisia palveluja vastaan. Eriarvoisuutta palveluun pääsyssä ja palvelun laadussa joutuvat kokemaan erityisesti syrjäseutujen asukkaat ja syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset, Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas sanoo.

Arviot sote-uudistuksen onnistumisesta ovat merkittävästi heikentyneet viime vuodesta. Nyt sote-johtajista vain seitsemän prosenttia luottaa siihen, että sote-uudistus vähentää ihmisten terveyseroja. Samoin vain seitsemän prosenttia uskoo sote-uudistuksen toteutumiseen suunnitellussa aikataulussa.

Kuntien sote-johtajista vain seitsemän prosenttia luottaa siihen, että sote-uudistus vähentää ihmisten terveyseroja.

Kyselyn tulosten mukaan lähipalveluiden turvaamiseen tai vahvistumiseen ei luoteta. Vain 11 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi, että uudistus turvaa lähipalvelut. Yli puolet vastaajista katsoo, että sote-uudistus turvaa lähipalvelut huonosti tai melko huonosti.

Noin kaksi viidestä vastanneesta sote-johtajasta katsoo, että sote-uudistus onnistuu hyvin peruspalveluiden vahvistamisessa terveyspalveluissa. Sosiaalihuollon peruspalveluiden vahvistumiseen uskoo noin neljännes vastaajista.

Sosiaalibarometrin mukaan valinnanvapauden lisääminen voi parantaa sote-palvelujen laatua ja saatavuutta, mutta johtaa kustannusten kasvuun. Yli puolet sote-johtajista katsoo, että valinnanvapauden lisääminen heikentää kustannusten hallintaa nykytilanteeseen verrattuna.

Sote-uudistusta ja valinnanvapautta koskevaan kyselyyn vastasi 145 sosiaali- ja terveysjohtajaa.

Veronmaksajat löysi uuden viestintäjohtajan Ylestä

Ylen taloustoimituksen esimies Antti Oksanen, 48, siirtyy Veronmaksajien viestintäjohtajaksi ja talousaikakauslehden Taloustaidon päätoimittajaksi. Hän aloittaa tehtävässään kesäkuun alussa.

Taloustaidon nykyinen päätoimittaja Antti Marttinen on jäämässä loppukesästä eläkkeelle.

Oksanen on aiemmin toiminut muun muassa Talentumin lehtien digijulkaisujen sisältöjohtajana sekä Tietoviikko- ja MikroPC-lehtien päätoimittajana. Hänellä on kokemusta myös yritysviestinnästä ja edunvalvontatehtävistä Amerikkalaisen kauppakamarin johtajana.

Antti Marttinen aloitti Taloustaidon päätoimittajana vuonna 1997.