Politiikka

Nyt olennaista ei ole SDP:n etu, eikä ammattiyhdistysliikkeen revanssi eikä edes työnantajapuolen kiristys

Me demarit saamme kynsillemme lähes aina, kun puhutaan veroista. ”Taas demarit ovat toisten kukkarolla”, kuuluu tyypillinen oikeistomarina.

Porvarien sujuvat veroletkautukset olisi helppo ohittaa olankohautuksella, ellei niissä piilisi jokin totuuden siemen. Olemme erittäin hyviä löytämään hyvinvointivaltion kehittämiskohteita, jotka nielevät ison tukun verorahaa. Sen sijaan kansantalouden tulopuolesta puhumme usein liian pienin kirjaimin.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus ottaa ensi vuonna velkaa ennätykselliset kuusi miljardia euroa. Sen kovat tavoitteet työllisyysasteen nostosta 72 prosenttiin ovat vielä yli kolme prosentin päässä. Vaikka työttömyyden kasvu onkin saatu pysäytettyä, Sipilän hallituksen ”työllisyystoimet” ovat kasvattaneet huolestuttavasti pitkäaikaistyöttömien määrää.

Tämän hallituksen aikana uhkaa syntyä 1990-luvun laman jälkeen seuraava suuri pitkäaikaistyöttömien miesten joukko. Toimettomana ilman elämän mielekkyyttä vellova nuorten työttömien massa on tikittävä aikapommi.

Mistä saamme siis lisärahaa hyvinvointivaltion kehittämiseen?

Viime viikonloppuna Salon demarien kuntavaaliristeilyllä kansanedustaja Ville Skinnari muistutti viisaasti, että sosialidemokraattiselle politiikalle ei ole perusteita ilman kansantalouden kasvua ja rahaa. Koska paluu pääministeripuolueeksi tulee olla kaiken demaripolitiikan keskuksessa, ideat työllisyysasteen nostamisesta ja vientieurojen saamisesta ovat nyt kultakin kalliimpia.

Mistä saamme siis lisärahaa hyvinvointivaltion kehittämiseen? Ensinnäkin palkkaverotuksen kiristämisen tie on kuljettu loppuun. Veroastetta ei ole syytä nostaa. Sen sijaan veropohjaa on laajennettava niin, että vauras finanssisektori saadaan muiden Pohjoismaiden tavoin verolle. Sieltä on hyvinkin saatavissa yli 500 miljoonan euron veropotti vuodessa.

On arvioitu, että 80 prosenttia yhtiöstä, joille on annettu riskirahaa, satsaa omaehtoisesti tuotekehitykseen.

Pieni Suomi elää osaamisesta. Mikäli haluamme nostaa viennin arvoa, on huolehdittava tutkimuksen ja tuotekehityksen laadusta. Digitalisaatio ja globaalit markkinat haastavat entistä rajummin suomalaisyritysten toimintakulttuurin. On huolestuttavaa, että 70 prosenttia yrityksistämme ei ole ottanut käyttöön uutta liiketoimintamallia digitalisaation vuoksi.

Laadukkaan tutkimuksen ja tuotekehityksen lisäksi tarvitsemme rohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat hypätä arvaamattomaan globaaliin kilpailuun. Näille rohkelikoille on myös tarjottava yhteiskunnan riskirahaa. On arvioitu, että 80 prosenttia yhtiöstä, joille on annettu riskirahaa, satsaa omaehtoisesti tuotekehitykseen.

Sipilän hallituksen kiky-sopimuksen menettelytavoista jäi monelle työmarkkinatoimijalle paha maku. Pääministerin kokemattomuus yllätti ja kostautui yleisenä epäluottamuksena. Jos Suomea halutaan todella viedä eteenpäin, on kiky-kaunat siirrettävä taka-alalle.

Nyt olennaista ei ole SDP:n etu, ammattiyhdistysliikkeen revanssi tai työnantajapuolen kiristys. Nyt kaikki voimat on suunnattava Suomen parhaaksi. Suomen etu on myös SDP:n etu tulevina vuosina.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat