Pääkirjoitus

Demokraatti

Nyt olennaista ei ole SDP:n etu, eikä ammattiyhdistysliikkeen revanssi eikä edes työnantajapuolen kiristys

Me demarit saamme kynsillemme lähes aina, kun puhutaan veroista. ”Taas demarit ovat toisten kukkarolla”, kuuluu tyypillinen oikeistomarina.

Porvarien sujuvat veroletkautukset olisi helppo ohittaa olankohautuksella, ellei niissä piilisi jokin totuuden siemen. Olemme erittäin hyviä löytämään hyvinvointivaltion kehittämiskohteita, jotka nielevät ison tukun verorahaa. Sen sijaan kansantalouden tulopuolesta puhumme usein liian pienin kirjaimin.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus ottaa ensi vuonna velkaa ennätykselliset kuusi miljardia euroa. Sen kovat tavoitteet työllisyysasteen nostosta 72 prosenttiin ovat vielä yli kolme prosentin päässä. Vaikka työttömyyden kasvu onkin saatu pysäytettyä, Sipilän hallituksen ”työllisyystoimet” ovat kasvattaneet huolestuttavasti pitkäaikaistyöttömien määrää.

Tämän hallituksen aikana uhkaa syntyä 1990-luvun laman jälkeen seuraava suuri pitkäaikaistyöttömien miesten joukko. Toimettomana ilman elämän mielekkyyttä vellova nuorten työttömien massa on tikittävä aikapommi.

Mistä saamme siis lisärahaa hyvinvointivaltion kehittämiseen?

Viime viikonloppuna Salon demarien kuntavaaliristeilyllä kansanedustaja Ville Skinnari muistutti viisaasti, että sosialidemokraattiselle politiikalle ei ole perusteita ilman kansantalouden kasvua ja rahaa. Koska paluu pääministeripuolueeksi tulee olla kaiken demaripolitiikan keskuksessa, ideat työllisyysasteen nostamisesta ja vientieurojen saamisesta ovat nyt kultakin kalliimpia.

Mistä saamme siis lisärahaa hyvinvointivaltion kehittämiseen? Ensinnäkin palkkaverotuksen kiristämisen tie on kuljettu loppuun. Veroastetta ei ole syytä nostaa. Sen sijaan veropohjaa on laajennettava niin, että vauras finanssisektori saadaan muiden Pohjoismaiden tavoin verolle. Sieltä on hyvinkin saatavissa yli 500 miljoonan euron veropotti vuodessa.

On arvioitu, että 80 prosenttia yhtiöstä, joille on annettu riskirahaa, satsaa omaehtoisesti tuotekehitykseen.

Pieni Suomi elää osaamisesta. Mikäli haluamme nostaa viennin arvoa, on huolehdittava tutkimuksen ja tuotekehityksen laadusta. Digitalisaatio ja globaalit markkinat haastavat entistä rajummin suomalaisyritysten toimintakulttuurin. On huolestuttavaa, että 70 prosenttia yrityksistämme ei ole ottanut käyttöön uutta liiketoimintamallia digitalisaation vuoksi.

Laadukkaan tutkimuksen ja tuotekehityksen lisäksi tarvitsemme rohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat hypätä arvaamattomaan globaaliin kilpailuun. Näille rohkelikoille on myös tarjottava yhteiskunnan riskirahaa. On arvioitu, että 80 prosenttia yhtiöstä, joille on annettu riskirahaa, satsaa omaehtoisesti tuotekehitykseen.

Sipilän hallituksen kiky-sopimuksen menettelytavoista jäi monelle työmarkkinatoimijalle paha maku. Pääministerin kokemattomuus yllätti ja kostautui yleisenä epäluottamuksena. Jos Suomea halutaan todella viedä eteenpäin, on kiky-kaunat siirrettävä taka-alalle.

Nyt olennaista ei ole SDP:n etu, ammattiyhdistysliikkeen revanssi tai työnantajapuolen kiristys. Nyt kaikki voimat on suunnattava Suomen parhaaksi. Suomen etu on myös SDP:n etu tulevina vuosina.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Ihalainen: Kaikkiin maakuntiin omiin vahvuuksiin rakentuvat kasvu, elinkeino- ja työllisyysohjelmat

– SDP:n vaihtoehtobudjetti peräänkuuluttaa oikeudenmukaisuutta, kaikkein mukana pitämisen tärkeyttä sekä kasvavan yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämistä kansakunnan eheyden vaalimiseksi, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) summaa.

– SDP kantaa huolta siitä, miten pidemmän aikavälin kestävä kasvu turvataan ja sen tuella työttömyyttä lasketaan. Suomi tarvitsee osaamisperusteista vientivetoista kasvua ja innostavan ilmapiirin investoida sekä vahvaa tukea pk-yritysten ja yksinyrittäjien pärjäämiselle, hän jatkaa.

SDP on peräänkuuluttanut, että pidemmän aikavälin kasvu ja työllisyysasteen parantaminen edellyttävät lisärahoitusta tutkimukseen tuotekehitykseen ja uusiin innovaatioihin sekä erityisesti koulutukseen. Tarvitaan uusia ideoita, tuottavuuden nostamista ja pk-yrityksien kansainvälistymisen tukea.

– Yritystukia uudistettaessa tulisin siirtää tukien painopistettä uuden luomiseen ja paikata hallituksen virheelliset innovaatiotukileikkaukset ja lisätä tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta.

SDP on vaihtoehtobudjetissaan hahmotellut tulevaisuuden teknologia- ja elinkeinopolitiikan tavoitteita muun muassa kiertotalouden ja palvelujen, mukaan lukien matkailun, edistämistä. Arktisen alueen kehittäminen avaa Suomelle uusia viennin ja työllisyyden mahdollisuuksia.

SDP esittää, että kaikissa maakunnissa laaditaan alueen omiin vahvuuksiin rakentuvat kasvu, elinkeino- ja työllisyysohjelmat. Niissä kaikki alueen toimijat voisivat sitoutua esimerkiksi sopimuspohjaisesti yhteisten tavoitteiden edistämiseen. Maakunnan yhteydet yrityksien, korkeakoulujen ja julkisten toimijoiden välillä ovat avainasemassa tulokselliselle toiminnalle.

– SDP haluaa, että julkinen talous on hyvässä kunnossa myös mahdollisen seuraavan talousnotkahduksen tullessa – vahva julkinen talous on paras puskuri hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiselle. Ei ole liikaa sanottu, että SDP:n vaihtoehtobudjetti on oikeudenmukaisuuden, työllisyyden ja kasvua vauhdittava vastuullinen esitys, Ihalainen päättää.

Kolumni

Kuolonkolari Hartolassa

LKS 20070201 - Liikenneonnettomuus vaati kahden ihmisen hengen Hartolassa Itä-Hämeessä 4-tiellä 1.helmikuuta 2007. Nelostie oli suljettu liikenteeltä Hartolan keskustan kohdalla. Hämeen hätäkeskuksen tietojen mukaan onnettomuuden osapuolina ovat kuorma-auto ja kaksi henkilöautoa. LEHTIKUVA / HANDOUT / PETTERI LEHTINEN / PÄIJÄT-HÄME

Kansanedustajien suuri ihmetys: Mihin hallitus unohti hätäkeskukset ja viinalain?

SDP:n hallintovaliokunnan kansanedustajat Sirpa PaateroMika Kari ja Joona Räsänen kiittävät hallituksen täydentävään budjettiehdotukseen sisältyneitä panostuksia poliisin, Suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen resursseihin. Samalla kansanedustajat ihmettelevät, ettei hälytyskeskuksien resurssivajetta korjattu samalla. Myös varautuminen alkoholilain tuomiin resurssipaineisiin puuttuu esityksestä.

– Hätäkeskuslaitoksen kohdalla talousarvioon sisältyvä miljoonan euron leikkaus jo aiemmin aliresursoituun toimintaan uhkaa heikentää turvallisuusviranomaisten palvelutasoa ja henkilöstön työssä jaksamista kestämättömälle tasolle. Hätäkeskusten toimintakyvyn heikkeneminen näkyy merkittävällä tavalla muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden toiminnassa, jossa se pidentää vasteaikoja, lisää tehtävämääriä ja aiheuttaa resurssien epätarkoituksenmukaista kohdentumista. On käsittämätöntä, että näitä leikkauksia ei poistettu täydentävässä talousarviossa, kansanedustajat painottavat.

– Turvallisuusviranomaisille joudutaan koko ajan etsimään välttämätöntä rahoitusta uusien tehtävien hoitoon. Perustoiminnan rahoitus on kuitenkin kroonisen alimitoitettua. On hämmästyttävää, miten hallitus samaan aikaan luo uusia resurssipaineita omilla toimillaan, kuten alkoholilain kohdalla on nähtävissä.

Sisäministeriön arvion mukaan alkoholilain uudistus aiheuttaa poliisille 170 henkilötyövuoden lisäystarpeen.  Poliisin henkilöstömenoja lisäisi muun muassa hälytystehtävien lisääntyminen erityisesti viikonloppuisin, työn painopisteaikojen muuttuminen, haitta- ja ylityökustannusten lisääntyminen, kiinniotettujen kuljetuskustannusten lisääntyminen, kiinniotettujen vartiointitarpeen lisääntyminen ja päihtyneiden henkilöiden rikosten selvittäminen sekä rikosten esitutkinta.

– Poliisi haluaisi täysin oikeutetusti pysyvyyttä ja ennakoitavuutta rahoituksensa suhteen. Nyt poliisin budjettia kuitenkin tarkastellaan kolmatta kertaa tänä vuonna. Tämä luo tarpeettomia rasitteita toiminnan suunnitteluun ja muutenkin kuormitetuille työntekijöille, jotka elävät pahimmillaan pätkätyösuhteissa.

Kuolonkolari Hartolassa

LKS 20070201 - Liikenneonnettomuus vaati kahden ihmisen hengen Hartolassa Itä-Hämeessä 4-tiellä 1.helmikuuta 2007. Nelostie oli suljettu liikenteeltä Hartolan keskustan kohdalla. Hämeen hätäkeskuksen tietojen mukaan onnettomuuden osapuolina ovat kuorma-auto ja kaksi henkilöautoa. LEHTIKUVA / HANDOUT / PETTERI LEHTINEN / PÄIJÄT-HÄME

Kolumni

koira

Paperiliitto hyväksyi neuvottelutuloksen yksimielisesti

Paperiliiton liittovaltuusto hyväksyi tänään perjantaina yksimielisesti neuvottelutuloksen Paperiteollisuuden työehtosopimukseksi.

Sopimuskausi on kaksi vuotta 10.11.2017–30.11.2019.

Neuvottelutulos Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välisissä neuvotteluissa syntyi viikko sitten perjantaina. Paperiliiton tes-neuvottelukunta hyväksyi neuvottelutuloksen yksimielisesti. Samoin liiton hallitus päätti yksimielisesti esittää neuvottelutulosta liittovaltuuston hyväksyttäväksi.

koira

Kolumni

Satu Taavitsainen

Kirjoittaja on kansanedustaja.

”Kalliit hinnat vaikuttavat monen lapsiperheen talouteen” – SDP:n Taavitsainen vaatii koulukuvausmaksujen suitsimista

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen jätti ministerille kirjallisen kysymyksen koulukuvausten korkeista maksuista ja lasten arjen lähiympäristöissä tapahtuvasta markkinoinnista.

– Lasten valokuvat ovat ihania! Valitettavasti päiväkodeissa ja kouluissa otettavien jokavuotisten valokuvien kalliit hinnat vaikuttavat todella monen lapsiperheen talouteen, kertoo Taavitsainen.

– Lasten ja nuorten elämässä se, että voi saada samanlaisia tavaroita kuin ikätoverit, esimerkiksi juuri koulukuvia, on tärkeää yhteenkuuluvuuden rakentumiselle. Pidän päiväkoti- ja koulukuvapakettien hintojen suitsimista perheiden talouden ja lasten tasa-arvoisuuden kannalta tärkeänä asiana, tähdentää Taavitsainen.

Lasten valokuvat ovat ihania!

Taavitsaisen mukaan lapsiin kohdistetaan yhä enemmän vaikeasti tunnistettavaa markkinointia television, internetin ja puhelimen kautta. Kulutuskulttuurin voimistumiseen voidaan vaikuttaa hillitsemällä lapsiin suunnattua markkinointia ja ohjaamalla lapsia vastuulliseen kuluttamiseen ja kriittiseen medialukutaitoon. Avainasemassa tässä ovat kotien lisäksi päiväkodit ja koulut.

– Kysyin kirjallisesti ministeriltä, mihin toimiin hän aikoo ryhtyä päiväkoti- ja koulukuvien hintojen alentamiseksi ja miten hän aikoo puuttua lasten eriarvoistumiskehitykseen, joka alkaa jo päiväkodissa ja peruskoulussa. Kysyin myös, kuinka ministeri aikoo turvata lapsen aseman kuluttajana ja hillitä markkinointia lasten ja nuorten arjen lähiympäristöissä.

Satu Taavitsainen

Kirjoittaja on kansanedustaja.

Kolumni

Työmiehen tuumaustunti

LKS 20171117 Puheenjohtaja Jussi Halla-aho perussuomalaisten Työmiehen tuumaustunti tiedotustilaisuudessa Helsingissä 17. marraskuuta 2017. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Halla-aho: Tämä on syytä lopettaa nyt – ”Meille on siitä pelkkää haittaa”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että kinastelu puolueesta irtautuneiden sinisten kanssa on aika lopettaa. Halla-ahon mukaan vaikuttaa siltä, että perussuomalaisten sanomat eivät ylitä median uutiskynnystä, elleivät ne liity maahanmuuttoon tai riitelyyn sinisten kanssa.

– Sinisille meitä vastaan hyökkäily meitä vastaan on ainoa keino saada julkisuutta. Muille puolueille se on herkkua, mutta meille siitä on pelkkää haittaa, Halla-aho sanoi.

Halla-aho oli puolueen tiedotustilaisuudessa närkästynyt Yleisradiolle siitä, että se ei keskiviikon pääuutislähetyksessään maininnut perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia, vaikka muiden oppositiopuolueiden kannat esiteltiin.

– Perussuomalaiset olivat mystisesti lakanneet olemasta. Yksi syy voi tietysti olla, että perussuomalaiset esitti Yleisradion rahoituksen leikkaamista, Halla-aho moitti.

Halla-aho ennakoi, että edessä voi olla hallituskriisi itsenäisyyden juhlavuoden ja presidentinvaalien jälkeen, jos sote-uudistus taas jumittuu perustuslakivaliokuntaan.

– Hallitusta pitää kasassa lähinnä se, että tämänhetkiset heikot hallituskumppanit ovat kokoomukselle paras mahdollisuus saada oma kärkihankkeensa, eli sote-uudistus, läpi.

Työmiehen tuumaustunti

LKS 20171117 Puheenjohtaja Jussi Halla-aho perussuomalaisten Työmiehen tuumaustunti tiedotustilaisuudessa Helsingissä 17. marraskuuta 2017. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN