Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Nyt ollaan uudessa huippukohteessa, jonka piti olla esimerkki laaturakentamisesta” – kansanedustajat järkyttyivät karmeasta tasosta

Helsingin Kätilöopiston sairaalan käyttö loppui sisäilmaongelmien takia.

Suomalaisen rakentamisen surkea taso ihmetytti kansanedustajia, kun eduskunta tiistaina keskusteli Suomen julkisia rakennuksia kalvavista sisäilmaongelmista.

Muun muassa Eero Heinäluoma (sd.) ja Olavi Ala-Nissilä (kesk.) peräänkuuluttivat rakennusalan vastuuta rakennusten ilmanlaadusta.

– Suomessa rakentamisen taso ei ole ollut riittävän hyvä. Tähän täytyy saada parannus, ja se on myöskin rakennusalan ja sen toimijoiden vastuulla, Ala-Nissilä painotti.

Heinäluoman mukaan on hälyttävää, että ongelmat eivät koske vain vanhoja rakennuksia vaan myös uusia, muutama vuosi sitten valmistuneita rakennuksia.

– Viimeksi Jätkäsaaresta on esimerkki, jossa puukerrostalo oli rakennettu ilman, että olisi tehty suojausta sateiden varalta. Nyt ollaan uudessa huippukohteessa, jonka piti olla esimerkki suomalaisesta laaturakentamisesta, homeongelman kanssa tekemisissä. Se on järkyttävää, Heinäluoma sanoi.

Pahimmillaan heitä väitetään luulosairaiksi.

Eduskunnassa muistutettiin myös, että rakennusten ohella pitäisi huolehtia huonon sisäilman sairastuttamista ihmisistä. Silvia Modigin (vas.) mukaan sisäilman sairastuttamien hoito on ollut Suomessa surkealla tolalla.

Lisää aiheesta

– Nyt käytännössä sairastuneet pahimmillaan kiertävät erikoislääkäriltä erikoislääkärille ja kohtaavat vähättelyä. Pahimmillaan heitä väitetään luulosairaiksi. Hoidosta ja kuntoutuksesta on turha haaveilla, Modig sanoi.

Li Anderssonin (vas.) mukaan on arvioitu, että jopa 800 000 suomalaista altistuu huonolle sisäilmalle päivittäin.

– Tämä on myöskin sukupuolittunut ongelma ja ilmiö, sillä enemmistö sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa työskentelevistä työntekijöistä on naisia, Andersson muistutti.

Pauli Kiuru (kok.) korosti kuntien roolia sisäilmaongelmien poistamisessa. Kiuru kannusti suomalaiskuntia tekemään julkisten rakennusten hyvästä sisäilmasta itselleen markkinointivaltin.

– Kannustan jotakin suomalaista kuntaa brändäämään itsensä homeettomaksi kunnaksi. Sille on tilausta.

Tuloksia pitäisi näkyä viimeistään vuoden 2028 loppuun mennessä.

Eduskunnan sisäilmakeskustelun pohjana oli asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) eduskunnalle tiistaina antama pääministerin ilmoitus sisäilma-asioita koskevasta toimenpideohjelmasta.

Hallitus haluaa saada julkisten rakennusten sisäilmaongelmat kuriin kymmenen vuoden kuluessa. Hallitus julkaisee joulukuun puolivälissä Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on, että vuonna 2028 oppilaitokset, päiväkodit, hoitolaitokset ja muut julkiset rakennukset ovat terveellisiä ja turvallisia käyttää.

Toimenpideohjelmasta odotetaan kunnilta ja muilta sidosryhmiltä laajaa palautetta, jonka perusteella hankeryhmä viimeistelee ohjelman toimeenpantavaksi ensi keväänä alkavalla kymmenvuotiskaudella.

– Tuloksia pitäisi näkyä niin sisäilmasta kärsivien ihmisten määrän vähenemisenä kuin kuntien rakennuskannan kunnon parantumisena viimeistään vuoden 2028 loppuun mennessä, Tiilikainen lupaili.

STT–TUOMAS SAVONEN

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE