tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Nyt on Helsingin vuoro” – HS: Raideyhteys saa valtiolta jättipotin

Kuva: Getty Images
Raide-Jokeri saa valtiolta 83 miljoonaa euroa.

Valtio antaa yli 80 miljoonaa euroa Espoon ja Helsingin yhdistävälle radalle, kertoo Helsingin Sanomat.

HS:n mukaan Raide-Jokeri saa valtiolta 83 miljoonaa euroa.

Asuntoasioista vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kertoo lehdelle, että rahapotille on kaikkien hallituspuolueiden tuki ja se on siten menossa läpi kehysneuvotteluissa maaliskuussa.

Tiilikaisen mukaan rahat otetaan Valtion asuntorahastosta, koska ne auttavat asuntorakentamisen lisäämistä Helsingissä ja Espoossa.

HS:n mukaan aiemmin vastaaviin väylähankkeisiin ei ole otettu rahaa Valtion asuntorahastosta, jossa on arviolta 600–700 miljoonaa euroa.

– Vantaa on saanut tukea kehäradan rakentamiseen ja Espoo länsimetroon. Nyt on Helsingin vuoro, enkä usko, että tästä tulee kaupunkien kesken kiistaa, Tiilikainen sanoo HS:lle.

Tiilikaisen mukaan valtion rahapotti jaksotetaan vuosille 2017–2019 eli nykyisen hallituksen kaudelle.

Miljoninvestering i infrastruktur för fattiga i norra Bangladesh

I norra Bangladesh tvingas många människor på landsbygden leva med översvämningar, erosion längs floderna och dålig infrastruktur. Över en halv miljon människor uppges ha drabbats av översvämningar och störtfloder den senaste tiden. Nu satsas mångmiljonbelopp på ny infrastruktur som ska göra områden mindre sårbara.

Fattigdomen är fortfarande utbredd på landsbygden i Bangladesh även om landet kategoriseras som ett medelinkomstland i den lägre klassen på grund av en generell inkomstökning, främst till följd av en ökning av migranters penningförsändelser till släktingar i hemlandet.

Fattigdomen förvärras i samband med naturkatastrofer som cykloner, översvämningar och jordskred. Sedan i april har Bangladesh drabbats av flera störtfloder och miljoner jordbrukare har förlorat skördar och fiskfångster. Översvämningar har även inträffat i samband med den efterföljande monsunperioden, vilket lett till ännu mer förstörelse och till att miljoner människor är isolerade eller har tvingats på flykt.

När vattnet drar sig tillbaka drabbas många av sjukdomar som malaria eller lunginflammation.

Enligt en artikel som publicerades av den ledande dagstidningen Prothom Alo den 18 juli drabbades 57 000 familjer av störtfloderna i april enbart i distriktet Sunamganj.

Landets minister med ansvar för katastrofhantering, Mofazzal Hossain Chowdhury Maya, sade vid en pressträff den 12 juli att omkring 650 000 människor i 13 distrikt, främst i de norra delarna av Bangladesh, har drabbats av säsongens översvämningar. De distrikt som drabbats är Sirajganj, Bogra, Rangpur, Kurigram, Nilphamari, Gaibandha, Lalmonirhat, Jamalpur, Tangail, Faridpur Sylhet, Moulvibazar och Cox’s Bazar.

En bidragande faktor till den fattigdom som råder i Bangladeshs norra regioner är klimatförändringarna.

Internationella fonden för jordbruksutveckling, IFAD, har nyligen inlett ett samarbete med ett organ som Bangladeshs regering skapat för att utveckla infrastrukturen på landsbygden och bekämpa fattigdomen. En budget på 94 miljoner dollar har avsatts och omkring 74 miljoner dollar ska användas till klimatanpassad infrastruktur på landsbygden. Syftet är att stärka beredskapen för naturkatastrofer. Störst satsningar ska göras i Rangbur som är ett av landets fattigaste distrikt, där drygt 67 procent av befolkningen lever under fattigdomsgränsen. Övriga distrikt där satsningar ska göras är Gaibandha, Kurigram, Nilphamari, Lalmonirhat och Jamalpur.

Stora delar av dessa distrikt är områden som drabbas av återkommande översvämningar eftersom floderna Brahmaputra och Teesta finns här.

– Översvämningar och erosion längs floderna är de främsta orsakerna till fattigdom i området, säger Philipp Baumgartner vid IFAD:s programkontor.

Han berättar att IFAD:s projekt ska pågå i sex år och väntas nå ut till 300 000 hushåll, eller motsvarande 1,5 miljoner människor. Det kommer att bli det största projektet som IFAD genomfört i Bangladesh, sett till summorna som avsätts.

Lue lisää

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Mikael Jungnerin ennustus: Kokoomuksesta ja vihreistä Suomen suuret puolueet – ”Ja mikäs siinä”

SDP:n entinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Mikael Jungner povaa jo, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen Suomessa on kaksi suurta puoluetta. Nimittäin kokoomus ja vihreät.

Ylen torstaisen kannatusmittauksen mukaan kokoomus on selvästi suurin ja ainoana yli 20 prosentin. Vihreät on puolestaan historiallisesti noussut kakkoseksi, muun muassa ohi SDP:n.

Jungner kirjoittaa Facebook-sivuillaan, että vihreiden noste voi vielä kantaa ykkössijalle asti.

”Mikä taas nostaa edelleen kokoomusta vihreän vaihtoehtona. Ihan kuin Helsingin kuntavaaleissa.”

Jungnerin mukaan saattaa käydä niin, että vaalien jälkeen Suomessa onkin kaksi suurta ja neljä keskikokoista puoluetta.

”Ja mikäpä siinä, kun molemmat suuret ovat arvoliberaaleja edistyspuolueita.”

”Hyvään suuntaan tässä mennään, Suomen kannalta”, arvioi Jungner.

Li Andersson ryöpyttää: ”Hallituksella riittää aina rahaa toimitusjohtajille ja kovapalkkaisille pomoille”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson arvostelee voimakkain sanankääntein Sipilän hallituksen tekemiä suurituloisten veroaleja. Andersson puhui Vasemmistoliiton kesäkokouksessa Imatralla.

– Sipilän hallituksella on ollut jakovaraa, mutta se on käytetty mittaviin tuloeroja kasvattaviin veronleikkauksiin. Hallituksella riittää aina rahaa toimitusjohtajille ja kovapalkkaisille pomoille, mutta ei koskaan työttömille, pienipalkkaisille yksinhuoltajille tai pienituloisille eläkeläisille.

Solidaarisuusveron alentaminen olisi jälleen uusi kädenojennus kaikkein rikkaimmille.

– Puhe “solidaarisuusverosta” oli alun alkaenkin harhaanjohtavaa. Kyse ei ole hyväntekeväisyydestä, vaan hyvinvointivaltiolle normaalista progressiosta. Suurista tuloista menee suurempi vero kuin pienistä.

Anderssonin mielestä pääministeri Juha Sipilä ja valtionvarainministeri Petteri Orpo kieltäytyvät näkemästä ongelmia, joita koulutusleikkaukset aiheuttavat Suomen osaamisperustalle ja taloudelle pitkällä aikavälillä.

– Kun koulutuksen eriarvoisuuden ja osaamisperustan romuttaminen alkaa toden teolla näkyä, on jo liian myöhäistä suunnanmuutokselle. Siksi muutos on tehtävä nyt, Andersson vaati puheessaan.

Vasemmistoliiton mielestä Suomen talouden rakenteelliset ongelmat korjautuvat vain sivistyspolitiikan suunnanmuutoksella. Anderssonin mielestä Suomi tarvitsee uuden sivistysvision. Vasemmistoliitto tavoittelee muun muassa yhtäläisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista, maksutonta toisen asteen koulutusta myös oppimateriaalien osalta sekä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden väestöstä kääntämistä kasvuun.

Andersson puuttui myös puheessaan Suomen epävarmaan talouskasvuun. Anderssonin mielestä Suomen talouden orastava kasvu kärsii kilpailukykysopimukseen sisältyvistä palkanleikkauksista. Anderssonin mielestä kikyn haitalliset vaikutukset kansantaloudelle ja perheiden toimeentulolle on korjattava palkankorotuksilla. Syksyn työmarkkinakierroksen yhteydessä on syytä luopua erityisesti julkisen sektorin työntekijöihin kohdistuneesta erillisestä lomarahaleikkauksesta.

– On järjetöntä, että kun talouskasvu vihdoin näyttää alkaneen, on Suomessa sitouduttu vielä kahdeksi vuodeksi palkanleikkauksia tarkoittavaan sopimukseen, joka kaiken lisäksi toimii niin, että valtion pitää kompensoida palkanalennukset verokevennyksillä, jotta ostovoima ei laskisi. Palkankorotukset ovat perusteltu ja luonnollinen tapa lisätä kotimaista kysyntää, Andersson sanoi.

Keskustelua aiheesta

Sanna Marin: Vihreiden gallup-nousu ei ole yllätys – ”Koko vasemmiston kannatuslasku sen sijaan on”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Myös SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin on kommentoinut Ylen torstaista gallup-mittausta sosiaalisessa mediassa. Aiemmin puoluesihteeri Antton Rönnholm kuvasi tulosta ”kiistatta huonoksi”.

Marin kirjoittaa pikaviestipalvelu Twitterissä, että SDP:n historiallisesti ohittaneiden vihreiden gallup-nousu ei ole yllätys.

”Koko vasemmiston kannatuslasku sen sijaan on. SDP:llä kova työ edessä luottamuksen vahvistamiseksi.”

Vihreät on siis noussut kannatukseltaan Suomen toiseksi suosituimmaksi puolueeksi, ilmenee Ylen gallupista. Vihreiden kannatus on nyt kovempi kuin koskaan, 17,6 prosenttia. Nousua heinäkuuhun verrattuna on tullut 1,6 prosenttiyksikköä.
Kokoomus on yhä suosituin puolue 20,8 prosentin kannatuksella. Puolue on vahvistanut asemiaan heinäkuun mittaukseen verrattuna liki puoli prosenttiyksikköä.

Keskusta on kannatusmittauksen kolmonen 17,3 prosentin kannatuksella. Kohennusta kuukauden takaiseen on 0,6 prosenttiyksikköä.

Neljäntenä oleva SDP putosi kannatuksessa enemmän kuin mikään muu puolue, 2,6 prosenttiyksikköä. Sen kannatus on nyt 15,9 prosenttia.

Sekä Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset että puolueesta irronnut Uusi vaihtoehto vahvistivat kannatustaan. Perussuomalaiset nousi 0,7 prosenttiyksikköä 8,8 prosentin kannatukseen. Uusi vaihtoehto nousi liki prosenttiyksiköllä 1,6 prosentin kannatukseen.

Taloustutkimus haastatteli kyselyyn yli 1 900 ihmistä. Kyselyn virhemarginaali on 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.