”Nyt on paljon kiihkoa ilmassa” – Heinäluoma selventää, miten eduskunta vierailijalistojen kanssa jatkossa toimii

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan kansliatoimikunta päätti tänään, että eduskunnassa käyneistä vierailijoista päivittäin tehdyt merkinnät luovutetaan pyynnöstä kopiona, tulosteena tai sähköisessä muodossa.

Pyydetyt tiedot säilytetään siihen asti, kun ne on luovutettu tietojen pyytäjälle. Sen jälkeen ne hävitetään. Jos luovutuspyyntöjä ei ole esitetty, vierailijatiedot hävitetään päivittäin.

Hiljattain eduskunnan virkamiehet olivat päättäneet, että päiväkohtaisia tietoja ei luovuteta. Ne tuhottiin päivän päätteeksi. Koko keskustelun taustalla on muun muassa median tietopyynnöt eduskunnalle.

Eduskunnalta oli vaadittu oikaisua päätökseen, jonka mukaan vierailijatietoja hävitetään.

Kansliatoimikunnan jäsenen Eero Heinäluoman mukaan jatkossa kunkin päivän vierailijatiedot ovat pyydettävissä seuraavan päivän aamuun kello 9 saakka.

– Päätettiin, että jos haluaa, pitää pyytää saman päivän aikana tiedot tai seuraavaan aamuun mennessä. Ne annetaan aivan niin kuin asiasta on olemassa oikeuspäätöksiä, Heinäluoma toteaa.

Vierailijatietojen julkisuutta on käsitelty myös oikeudessa.

”Valtaosa täällä eduskunnasa kävijöistä on liikkeellä ei-ammatikseen.”

Kansliatoimikunta päätti Heinäluoman mukaan kuitenkin myös selvittää erikseen, mitä säännösmuutoksia tarvitaan, jotta kansanedustajaa voi tavata myös ilman, että asiasta tulee julkinen tieto.

Kyse olisi Heinäluoman mukaan tapaamisista, jotka eivät liity ammattimaiseen lobbaamiseen.

Lisäksi kansliatoimikunta selvittää ammattimaisen lobbauksen pelisääntöjä ja mahdollisuutta lobbareiden rekisteröintiin.

– On tärkeätä tehdä ero ammattimaisen lobbauksen sekä yksityishenkilön ja kansanedustajan tapaamisen välillä. Ammattimainen lobbaus tarvitsee pelisääntöjä ja siinä on syytä selvittää myös lobbarirekisterin mahdollisuudet. Se työ on parhaillaan käynnissä, Heinäluoma näkee.

– Valtaosa täällä eduskunnasa kävijöistä on liikkeellä ei-ammatikseen. He ovat tutustumassa kansanedustajan työhön tai kertomassa jotakin epäkohtaa omista havainnoistaan. Se ei ole ammattimaista lobbausta.

Heinäluoma sanoo esimerkkinä, että voi olla esimerkiksi yksityisiä ihmisiä, joiden eduskunnassa käynnin ehto on se, että heidän työpaikallaan ei tiedetä, että he ovat tapaamassa vaikkapa demariedustajaa.

– Sekin pitää ottaa huomioon, että pitää olla oikeus tavata kansanedustajaa ilman, että joutuu johonkin julkiseen rekisteriin varsinkin, kun julkisen rekisterin tietoja voidaan tulkita niin monella tavalla, Heinäluoma näkee.

”Julkinen mielenkiinto kohdistuu mielestäni ammattimaiseen lobbaukseen.”

Heinäluoma itse kannattaa lobbarirekisteriä. Hänen mielestään ammattimaisen lobbaustoiminnan pitää olla julkista. Hän muistuttaa, että SDP:n eduskuntaryhmä on pari viikkoa sitten kiirehtinyt eduskunnan lobbaussääntöjen laatimista.

Eero Heinäluoman mielestä on ilmeistä, että vierailija-asioita pitää tarkastella myös lainsäädännön tasolla.

– Tässä on nyt paljon kiihkoa ilmassa ja sitten viileä harkinta vähän vähemmällä. Julkinen mielenkiinto kohdistuu mielestäni ammattimaiseen lobbaukseen, mutta ei siihen, käykö joku yksityishenkilö kertomassa huolistaan kansanedustajalle. Silloin pitäisi katsoa, että julkisuusratkaisut koskevat ammatikseen työtätekeviä, jotka todellakin lobbaavat.

– Se ei voi olla niin, että et voi tavata edustajaa muuten kuin että tieto on julkinen.

”Se on juristien asia.”

Heinäluoma sanoo, että tiedetään, että on esimerkiksi sellaisia työpaikkoja, joissa on annettu varoituksia sen takia, että joku työntekijä on käynyt eduskunnassa.

– On niin erilaisia elämäntilanteita. Paljonhan tänne tulee ruohonjuuritasolta sellaista tietoa, joka on tähdellistä saada mutta joka ei ole virallista tietoa.

Jos asiaa säädeltäisiin laissa, kyseeseen voisivat tulla julkisuuslaki tai esimerkiksi eduskunnan turvatoimia koskeva laki.

– Kolmas vaihtoehto on se, pitäisikö lobbauksesta olla jotkin erilliseen lakiin liittyvät säännökset. Tämä sama ongelma koskee myös ministeriöitä ja valtioneuvoston kansliaa. Ehkä tässä pitäisi pyrkiä siihen, että on yhtenäinen käytäntö valtioneuvostossa ja eduskunnassa. Näitä ei ole vielä ehditty puhua.

Yksi kysymys on myös se, millä tasolla eduskunnasta pyydettyjä vierailijatietoja voi mahdollisesti rekisteröidä.

– Jokainen joka tietoja rekisteröi, joutuu katsomaan, onko heillä peruste itse luoda jokin rekisteri. Se on sitten vielä oma kysymyksensä, voiko yksittäinen toimitus, yksityishenkilö tai järjestö pitää yllä henkilörekisteriä tällaisessa asiassa. Se on juristien asia sen pohtiminen, en ota siihen kantaa.

– Totean vain, että jos luot itsellesi rekisterin, johon pysyvästi sisällytät tietoja, se on rekisteri, johon pitää olla tietysti lainsäädännön mukaan oikeus. Eli pitää olla jokin perusteltu syy, Heinäluoma sanoo.

Syytösryöpyn saanut Lauri Törhönen avautui Ylellä: ”Itse olen machoillut vähemmän”

Kuva: Lehtikuva

Seksuaalisesta häirinnästä syytöksiä saanut ohjaaja Lauri Törhönen myöntää, että hän on varmaan häirinnyt ihmisiä. Törhönen kommentoi sunnuntaina Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa kohua, jonka keskiöön hän joutui tammikuun lopulla parinkymmenen naisen tultua asiassa julkisuuteen.

Törhösen mukaan väitteet väkisin annetuista kielisuudelmista tai seksiehdotuksista ovat kuitenkin perättömiä. Hän ei kiistä, että ihmiset muistavat subjektiivisesti niin tapahtuneen, mutta tekijänä on Törhösen mukaan ollut joku muu kuin hän.

Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1995–2006 ollut Törhönen korostaa, että asiassa kyse on harmaan sävyistä mustan ja valkoisen välillä.

– Jos vastaan kysymykseen häirinnästä kyllä, se ei ole koko totuus. Jos vastaan ei, sekään ei ole oikea termi. Olen varmaan temperamenttini vuoksi käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti. Siitä on voinut häiriintyä.

Törhönen katsoo, että syytöskohun vuoksi hänen maineensa on mennyt lopullisesti.

Konkariohjaajan mukaan miljoonat miehet ovat joutuneet me too -kampanjan jälkeen miettimään, mitä on tullut tehtyä.

– Aika on muuttunut kuin katkaisijasta vääntämällä.

Törhönen painottaa, että elokuvakoulu ja teatterikoulu eivät ole pappisseminaareja. Machokulttuuri on ollut hänen mukaansa pesiytyneenä näille aloille.

– Itse olen machoillut vähemmän. Mutta olen varmaan tehnyt virheitä tämän nykyisen koodin mukaan.

Törhönen kertoo toivovansa, että hänen anteeksipyyntönsä otetaan vastaan.

STT–PERTTI MATTILA

Nyt lyödään Mikko Kärnälle luuta kurkkuun: ”Ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”

Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi lauantaina salaa kuvattua materiaalia eläintiloilta. Videolla näkyy, miten lypsylehmät ovat sidottuina parsiin, emakot pidetään sullottuna kääntymiseen estäviin porsitushäkkeihin ja miten kuolleet kanat on jätetty häkkeihin häkkikanaloissa.

Kuvat eläintiloilta on otettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa vuoden 2016 huhtikuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana. Kuvamateriaalia on julkaistu seitsemältä eri tuotantotilalta – kanaloista, sikaloista ja navetasta.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on Twitterissä pohtinut videomateriaalin aitoutta.

”Miten mediat ovat varmistuneet, että materiaali todella on kuvattu Suomessa vuosien 16-18 aikana? Kuvissa näyttäisi olevan häkkikanala. Ne on kielletty 2012.”

Oikeutta eläimille järjestön kampanjapäällikkö Linda Nyholm vastaa järjestön tiedotteessa.

”EU-direktiivi on kieltänyt varustelemattomien häkkikanaloiden käytön alkaen vuodesta 2012. Salaa kuvatuissa materiaaleissa näytetään varusteltuja häkkikanaloita. Myös näiden varusteltujen häkkikanaloiden käyttö tulisi kieltää Suomessa.”

Videoiden sisältö osoittaa järjestön mukaan, etteivät eläinsuojelulain löyhät säädökset kykene suojelemaan eläimiä teollisuuden välinpitämättömyydestä niiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.

”On huolestuttavaa, että istuva kansanedustaja tekee virheellisiä väitteitä. Huolestuttavaa on myös se, että kansanedustaja Kärnä ei tunnista laillisia häkkikanaloita, jotka ovat lain sallimia. Tämä kertoo siitä, että Kärnä ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”, Nyholm sanoo.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu näköalapaikalle valittu SDP:n Krista Kiuru: ”Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) pitää sote-lakien käsittelyaikataulua erittäin kireänä.

– Aikataulusta on sanottavissa vain, että aikataulu on erittäin kireä ja monelta osin myös kriittinen, Kiuru sanoo STT:lle.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa näillä näkymin ensi kuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskeva lakiesitys. Edellinen esitys kaatui perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

Kiireellisyyttä lainsäädäntötyöhön tuo, että sote-uudistuksessa syntyviin uusiin maakuntiin on määrä valita päättäjät jo lokakuun maakuntavaaleissa.

Yksi mahdollinen jarruttava tekijä jo ennen eduskuntakäsittelyä on lainsäädännön arviointineuvoston perjantainen palaute valinnanvapauslainsäädännöstä. Neuvosto esimerkiksi katsoi, että lakiesityksestä ei löydy vastausta muun muassa siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi STT:lle perjantaina, että neuvoston huomiot voidaan ottaa huomioon ja eivätkä aikataulut pauku.

Kiuru katsoo, että hallituksen tulee toden teolla ottaa palaute vastaan ja toimia.

– On tärkeää, että eduskunta ei joudu tilanteeseen, jossa eduskunnan tehtäväksi ja vastuulle jää tämän lakiesityksen puutteiden korjaaminen. Se kuuluu hallitukselle.

Avataanko koko paketti vielä?

Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nousseen Tuula Haataisen (sd.) tilalle valiokunnan johtoon noussut Kiuru katsoo, että valiokuntien pitää käsitellä asia huolellisesti ja perusteellisesti. Kaksi keskeistä sote-paketin osaa eli maakuntalaki ja sote-laki odottavat eduskunnassa valinnanvapauslain hyväksyntää.

– Uusi valinnanvapauslainsäädäntö pitää sovittaa kokonaisuuden muiden osien kanssa yhteen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että koko kokonaisuus pitäisi käydä huolellisesti läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaakin tärkeämpi on perustuslakivaliokunnan kanta. Sitä luotaa vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Kiuru uskoo, että perustuslakivaliokunta käsittelee vielä kaikkien kolmen lain kokonaisuuden erikseen.

– Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa, Kiuru sanoo.

STT–OLLI VESALA

Li Andersson murskaa Timo Soinin: ”Kuinka pihalla voi olla?”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin kirjoituksessaan verkkosivuillaan.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

Soini kyseli kirjoituksessaan, mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on, sillä jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Andersson arvostelee Soinin töräytystä siekailematta omalla Twitter-tilillään. Hän sanoo kritisoineensa kokoomuksen kaatunutta perhevapaamallia paljon, koska uudistuksesta ei tule mitään ilman rahaa.

”Nyt Timo Soini kirjoittaa perhevapaista: ”mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta? Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus”. Kuinka pihalla voi olla?”

Timo Soini sanoo sen nyt lähes siekailematta: Mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta?

Kuva: Lehtikuva

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

”Sama yhteiskunnallinen ajatustapa yhdistää punavihervasemmistoa ja liberaalia kokoomuslaisia. Homoliitot piti saada, translaki pitäisi saada, kirkon pitäisi vihkiä homopareja, vaikka kirkossa ei käydä tai siihen ei edes kuuluta, naispappeuden vastustajat pitää erottaa pappisvirasta, prostituutio ja eutanasia pitää laillistaa sekä lestadiolaisia pilkata ikivanhoilla pesukonevitseillä.”

 

Mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta, Soini kysyy tuoreessa verkkokirjoituksessaan.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on , sillä Jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Soini ennustaa, että perhevapaista tulee eduskuntavaalien suuri kysymys.

”Jos minä vielä vaaleihin lähden, kampanjoin rajusti kotiäitivihaa vastaan ja kotihoidontuen puolesta tavalla jonka jokainen ymmärtää. Ja tulen valituksi.”

Keskustelua aiheesta