”Nyt on paljon kiihkoa ilmassa” – Heinäluoma selventää, miten eduskunta vierailijalistojen kanssa jatkossa toimii

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan kansliatoimikunta päätti tänään, että eduskunnassa käyneistä vierailijoista päivittäin tehdyt merkinnät luovutetaan pyynnöstä kopiona, tulosteena tai sähköisessä muodossa.

Pyydetyt tiedot säilytetään siihen asti, kun ne on luovutettu tietojen pyytäjälle. Sen jälkeen ne hävitetään. Jos luovutuspyyntöjä ei ole esitetty, vierailijatiedot hävitetään päivittäin.

Hiljattain eduskunnan virkamiehet olivat päättäneet, että päiväkohtaisia tietoja ei luovuteta. Ne tuhottiin päivän päätteeksi. Koko keskustelun taustalla on muun muassa median tietopyynnöt eduskunnalle.

Eduskunnalta oli vaadittu oikaisua päätökseen, jonka mukaan vierailijatietoja hävitetään.

Kansliatoimikunnan jäsenen Eero Heinäluoman mukaan jatkossa kunkin päivän vierailijatiedot ovat pyydettävissä seuraavan päivän aamuun kello 9 saakka.

– Päätettiin, että jos haluaa, pitää pyytää saman päivän aikana tiedot tai seuraavaan aamuun mennessä. Ne annetaan aivan niin kuin asiasta on olemassa oikeuspäätöksiä, Heinäluoma toteaa.

Vierailijatietojen julkisuutta on käsitelty myös oikeudessa.

”Valtaosa täällä eduskunnasa kävijöistä on liikkeellä ei-ammatikseen.”

Kansliatoimikunta päätti Heinäluoman mukaan kuitenkin myös selvittää erikseen, mitä säännösmuutoksia tarvitaan, jotta kansanedustajaa voi tavata myös ilman, että asiasta tulee julkinen tieto.

Kyse olisi Heinäluoman mukaan tapaamisista, jotka eivät liity ammattimaiseen lobbaamiseen.

Lisäksi kansliatoimikunta selvittää ammattimaisen lobbauksen pelisääntöjä ja mahdollisuutta lobbareiden rekisteröintiin.

– On tärkeätä tehdä ero ammattimaisen lobbauksen sekä yksityishenkilön ja kansanedustajan tapaamisen välillä. Ammattimainen lobbaus tarvitsee pelisääntöjä ja siinä on syytä selvittää myös lobbarirekisterin mahdollisuudet. Se työ on parhaillaan käynnissä, Heinäluoma näkee.

– Valtaosa täällä eduskunnasa kävijöistä on liikkeellä ei-ammatikseen. He ovat tutustumassa kansanedustajan työhön tai kertomassa jotakin epäkohtaa omista havainnoistaan. Se ei ole ammattimaista lobbausta.

Heinäluoma sanoo esimerkkinä, että voi olla esimerkiksi yksityisiä ihmisiä, joiden eduskunnassa käynnin ehto on se, että heidän työpaikallaan ei tiedetä, että he ovat tapaamassa vaikkapa demariedustajaa.

– Sekin pitää ottaa huomioon, että pitää olla oikeus tavata kansanedustajaa ilman, että joutuu johonkin julkiseen rekisteriin varsinkin, kun julkisen rekisterin tietoja voidaan tulkita niin monella tavalla, Heinäluoma näkee.

”Julkinen mielenkiinto kohdistuu mielestäni ammattimaiseen lobbaukseen.”

Heinäluoma itse kannattaa lobbarirekisteriä. Hänen mielestään ammattimaisen lobbaustoiminnan pitää olla julkista. Hän muistuttaa, että SDP:n eduskuntaryhmä on pari viikkoa sitten kiirehtinyt eduskunnan lobbaussääntöjen laatimista.

Eero Heinäluoman mielestä on ilmeistä, että vierailija-asioita pitää tarkastella myös lainsäädännön tasolla.

– Tässä on nyt paljon kiihkoa ilmassa ja sitten viileä harkinta vähän vähemmällä. Julkinen mielenkiinto kohdistuu mielestäni ammattimaiseen lobbaukseen, mutta ei siihen, käykö joku yksityishenkilö kertomassa huolistaan kansanedustajalle. Silloin pitäisi katsoa, että julkisuusratkaisut koskevat ammatikseen työtätekeviä, jotka todellakin lobbaavat.

– Se ei voi olla niin, että et voi tavata edustajaa muuten kuin että tieto on julkinen.

”Se on juristien asia.”

Heinäluoma sanoo, että tiedetään, että on esimerkiksi sellaisia työpaikkoja, joissa on annettu varoituksia sen takia, että joku työntekijä on käynyt eduskunnassa.

– On niin erilaisia elämäntilanteita. Paljonhan tänne tulee ruohonjuuritasolta sellaista tietoa, joka on tähdellistä saada mutta joka ei ole virallista tietoa.

Jos asiaa säädeltäisiin laissa, kyseeseen voisivat tulla julkisuuslaki tai esimerkiksi eduskunnan turvatoimia koskeva laki.

– Kolmas vaihtoehto on se, pitäisikö lobbauksesta olla jotkin erilliseen lakiin liittyvät säännökset. Tämä sama ongelma koskee myös ministeriöitä ja valtioneuvoston kansliaa. Ehkä tässä pitäisi pyrkiä siihen, että on yhtenäinen käytäntö valtioneuvostossa ja eduskunnassa. Näitä ei ole vielä ehditty puhua.

Yksi kysymys on myös se, millä tasolla eduskunnasta pyydettyjä vierailijatietoja voi mahdollisesti rekisteröidä.

– Jokainen joka tietoja rekisteröi, joutuu katsomaan, onko heillä peruste itse luoda jokin rekisteri. Se on sitten vielä oma kysymyksensä, voiko yksittäinen toimitus, yksityishenkilö tai järjestö pitää yllä henkilörekisteriä tällaisessa asiassa. Se on juristien asia sen pohtiminen, en ota siihen kantaa.

– Totean vain, että jos luot itsellesi rekisterin, johon pysyvästi sisällytät tietoja, se on rekisteri, johon pitää olla tietysti lainsäädännön mukaan oikeus. Eli pitää olla jokin perusteltu syy, Heinäluoma sanoo.

Paperin neuvottelut jatkuvat tänään – liitto kohotti valmiuksiaan

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
Metsä Groupin biotuotetehtaan avajaisia viettettiin Äänekoskella 18. lokakuuta 2017. Silloin juhlittiin, tänään neuvotellaan.

Paperiliiton ja Metsäteollisuuden väliset työehtosopimusneuvottelut jatkuvat tänään. Paperin neuvottelut ovat ehtineet kuumentaa liittokierroksen alun tunnelmia.

Osapuolet tapasivat myös eilen.

Aiemmin tässä kuussa Paperiliitto kertoi kohottavansa valmiutta mahdollisen työtaistelun varalta. Eilisessä kokouksessaan Paperiliiton hallitus teki työtaistelutoimien varalta päätöksiä, joilla liitto parantaa valmiuksiaan siinä tapauksessa, että neuvottelut katkeaisivat.

Paperiliiton hallitus antoi tes-neuvottelukunnalle valtuudet katkaista neuvottelut, jos tilanne niin vaatii. Tes-neuvottelukunta sai hallitukselta myös valtuudet päättää tarvittaessa työtaistelun aloittamisesta. Paperin päättyneen sopimuksen määräyjset ovat voimassa niin kauan kuin neuvottelut uudesta ovat käynnissä.

Metsäteollisuus on aiemmin kertonut pitävänsä alan työehtosopimuksia osin kohtuuttomina. Se on tyytymätön muun muassa alihankinnan käyttökieltoon, jota muilla aloilla ei ole, sekä joulu- ja juhannusseisokkien moninkertaisiin kompensaatioihin.

 

 

SDP:n sisällä virisi vilkas keskustelu työstä – nyt puhuu Antti Rinne, ja hänen julistuksensa on vankkumaton

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Kaikki työ on yhtä arvokasta. Tekeepä työtä yksityisellä tai julkisella puolella, SDP ei erottele asiaa missään tapauksessa, linjaa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

– Kuitenkin, puhuttaessa verorahalla tuotetuista palveluista puolueen kanta on selkeä. Kun verorahoja käytetään, niin oikein johdettuna julkisen sektorin tulisi olla palveluiden tuottaja, Rinne tarkentaa.

– Julkisen sektorin toimintaa täydentämään sosialidemokraatit haluavat puolestaan suosia pieniä yksityisiä palveluntuottajia.

Rinteen julistus on vankkumaton. SDP haluaa, että julkisesti hankitut verorahat käytetään yhteisen hyvän toteuttamiseen, ei yksityisten yritysten taloudellisen voiton tavoitteluun.

– Kyse ei ole millään tavalla julkisen tai yksityisen työn arvostuksesta.

Keskustelu SDP:n suhtautumisesta julkiseen ja yksityiseen työhön roihahti puolueen sisällä sekä valtakunnan mediassa Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmen kirjoitettua aiheesta kolumnin toissa viikolla.

Kirjoituksen pääteesinä oli käsitellä väitettä, jonka mukaan SDP ei ole aidosti työn puolue vaan julkisen työn puolue, eikä monen puoluelaisen mielestä kaikki työ ole yhtä arvokasta. Salmi haki kirjoituksellaan räväkkää keskustelunavausta, ja sen myös sai.

Yksityisten toimijoiden tehtävä on tavoitella aina voittoa.

Rinteen mielestä mielikuva SDP:stä vain julkista työtä puolustavana puolueena on poliittisten kilpailijoiden toimesta tarkoitushakuisesti luotu vääristymä.

– Arvostamme sekä yksityisen että julkisen puolen työntekijöitä aivan yhtä paljon. On kuitenkin huomattava, että julkisen ja yksityisen tuottajan toimintalogiikat ovat erilaiset. Tämän myös taloustieteen nobelisti Bengt Holmström totesi eduskunnalle pitämässään puheessa.

Rinne paaluttaa, että yksityisten toimijoiden tehtävä on tavoitella aina voittoa, lukuun ottamatta kolmannen sektorin toimijoita. Julkinen sektori puolestaan ei tavoittele itselleen rahallista tulosta, vaan sen tavoitteena on tuottaa palvelut mahdollisimman tehokkaasti.

– SDP:n näkökulmasta on selvää, että hyvällä johtamisella ja organisoimisella julkisessa tuottamisessa voidaan päästä yhtä tehokkaaseen lopputulokseen kuin yksityistä toimijaa käyttämällä.

– Voiton osuus jää kuitenkin tässä tapauksessa veronmaksajien ja palveluita tarvitsevien hyväksi. Puolueen linjana on, ettei ole järkevää kerätä yhteisiä verovaroja miljarditolkulla, ja sen jälkeen valuttaa tuottoa yksityisiin voittoa tavoittelemiin firmoihin. Mahdollisesti jopa ulkomaisiin veroparatiiseihin.

Mielikuva SDP:stä julkisen työntekijöiden puolustajana ja yksityisen sektorin työntekijöiden unohtajana on siis Rinteestä harhaanjohtava. Kysymys ei ole työn arvottamisesta, siitä kuka tekee töitä ja missä. Kysymys on siitä, miten yhteisesti kerättyjä verovaroja käytetään. Tätä SDP ajaa puhuessaan niin usein julkisista sektorista.

– Kansalaisilla on oikeus odottaa, että julkinen sektori käyttää verovarat ihmisten hyväksi. Hyvinvointivaltion pohjana on ollut se, että verorahoilla tuotetaan palveluita, joita kaikki kansalaiset taustastaan riippumatta voivat tasa-arvoisesti käyttää.

– Toisaalta kansalaisilla on oikeus odottaa, että palvelut ovat laadukkaita sekä tehokkaasti hoidettuja.

Lisää tehokkuutta julkiselle puolelle.

Sosiaali- ja maakuntauudistuksen lähestyessä kunnilla on kasvavat paineet saada kuntataloutensa kuntoon. Julkinen puoli nähdään kuitenkin usein tehottomana, joten kuntapäättäjät turvautuvat ulkoistamiseen. Miten julkisen sektorin asemaa voisi Rinteen mielestä korjata?

– Työntekijöiden tulee itse päästä vaikuttamaan asioihin. Julkisten toimijoiden tehokkuutta ja organisoimista pitää lisätä. Kun ihmiset itse pääsevät vaikuttamaan, niin ratkaisuja löytyy. Töissä olevien ihmisten osaaminen pitää ottaa myös paremmin käyttöön.

Esimerkiksi Rinne nostaa Jorvin sairaalan, jossa aikaisemmin oli yli yhdeksän viikon jonot hoitoon. Kun julkisesti tuotetun yksikön johto vaihdettiin ja organisoitiin toimimaan eri tavalla panostaen tehokkuuteen, jonotusaika lyheni alle viikon mittaiseksi. Tässä onnistuttiin, vaikka tilat ja resurssit pysyivät samana.

– Keskeistä on, millaisia johtajia julkisella puolella toimii ja miten heille annetaan tilaa kouluttautua.

Sosialidemokraattisia kuntapäättäjiä Rinne kehottaa kiinnittämään huomiota yksiköiden johtamisen laatuun. Asiasta tulisi tehdä aloitteita ja suoritettavaa porrasta pitäisi kuunnella enemmän.

Kuinka puolue suhtautuu palveluiden ulkoistamiseen?

Jäljellä on kuitenkin vielä SDP:n punainen vaate, palveluiden ulkoistaminen. Kuinka puolue suhtautuu siihen?

– Ulkoistuksia tulee arvioida siltä kannalta, että jos onnistumme paremmalla johtamisella tekemään julkisista toimijoista kustannustehokkaampia, voimme tuottaa palvelut ulkoistamista halvemmalla. Voiton tavoittelulle tai katteille ei tällöin ole tarvetta.

– Samalla palveluita kuitenkin voidaan täydentää yksityisiä tai kolmannen sektorin toimijoiden avulla. Mutta tällöinkin päättäjien tulee nähdä ulkoistamisen olevan kannattavaa ja julkista puolta kirittävää.

Rinteen mukaan uudistusten jälkeen ollaan lirissä, mikäli ulkomaiset suuret yksityiset toimijat valtaavat markkinat ja pääsevät vahvaan asemaan suhteessa julkisiin tuottajiin.

Hän korostaa, että perustuslain mukaan julkisella sektorilla on aina velvollisuus tuottaa loppujen lopuksi palvelut kansalaisille. Rinteen mukaan Suomessa ei voida luovuttaa palveluiden tuottamista suurille voittoa tavoitteleville yksityisille toimijoille.

– Miten käy perustuslain noudattamisen kannalta, jos yritys meneekin konkurssiin, hän kysyy.

– Ei voida lähteä siitä oletuksesta, että julkisella puolella on jossain varalla reserviä pelastaa palvelut, joita kukaan ei tuota yrityksen kaaduttua. Kokonaisvaltainen ajattelu on tärkeää.

EU-huippukokouksessa kävi selväksi tämä: yhteistyö puolustuksessa alkaa kiinnostaa

Kuva: Lehtikuva
Pääministeri Juha Sipilä totesi, että Suomi voisi olla kiinnostunut yhteistyön lisäämisestä esimerkiksi kyberturvallisuudessa.

Valtaosa EU-maista haluaa näillä näkymin tiivistää EU:n puolustusyhteistyötä ja lähteä mukaan pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön. Torstain huippukokouksessa EU-johtajat kiittelivät yhteistyön etenemistä, josta on tarkoitus päättää joulukuun huippukokouksessa.

EU-maat tasapainottelevat vielä liittymisehtojen ja avoimuuden välillä. Yhteistyön halutaan olevan kaikille avoin, mutta jäsenmaille asetetaan ehtoja, jotka pitää ensin täyttää. Keskustelua käydään rahallisista investoinneista ja kapasiteetista.

Huippukokous oli EU-johtajille paikka todeta yhteistyön eteneminen, mutta varsinaisia päätöksiä ei tehty.

EU-lähteen mukaan Britannia ja Tanska olisivat jättäytymässä yhteistyöstä sivuun, ja Irlanti perinteisesti neutraalina valtiona vielä empii osallistumista.

Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on viitekehys, jonka puitteissa valtiot osallistuvat yhteen tai useampaan projektiin. Pääkaupungeista on jätetty jo noin 40 ehdotusta, joiden joukossa on hyvin erilaisia yhteistyön muotoja kyberturvallisuudesta satelliitteihin. Joukossa on myös päällekkäisiä ehdotuksia, joten lopullinen määrä typistyy todennäköisesti huomattavasti.

Esille on noussut esimerkiksi sotilastarvikkeiden schengen. Sotilastarvikkeiden kuljetus on hyvin säädeltyä, mutta yhteisillä säännöillä tarvikkeet saataisiin kulkemaan rajojen yli sujuvammin.

Suomi on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kiinnostunut muutamista tähän mennessä ehdotetuista yhteistyön alueista.

– Kyberyhteistyön syventäminen, miehittämättömät ilma-alukset ja satelliittiyhteistyö, meriturvallisuuteen liittyvät kysymykset, esimerkiksi tilannekuvan jakaminen, Sipilä luetteli ennen kokousta.

Maahanmuuttokriisi on kaikkea muuta kuin ratkaistu.

Puolustusyhteistyön ohella maahanmuutto oli iso keskustelunaihe torstain huippukokouksessa.

Pohjoisemmat maat tunnustivat Italian rankan aseman maahanmuuttokriisin eturintamassa ja kiittivät keskisen Välimeren rauhoittumista. Tulijoiden määrä on vähentynyt viime kuukausina huomattavasti. Vuosi sitten syyskuussa Italiaan saapui noin 17 000 siirtolaista, kun nyt syyskuussa määrä oli noin 6 000.

Maahanmuuttokriisi on kuitenkin kaikkea muuta kuin ratkaistu. Huippukokouksia johtava Donald Tusk vetosi jäsenmaihin, jotta ne lisäisivät rahoitustaan Afrikka-hätärahastoon, jonka suuruus on tällä hetkellä alle 3 miljardia euroa. Rahastosta tuetaan lähtömaita ja yritetään puuttua kriisin juurisyihin.

Turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta ei nytkään päästy keskustelua pidemmälle. Dublin-järjestelmän uudistamisesta ja vastuun jakamisesta EU-maiden välillä odotetaan ehdotusta puheenjohtajamaa Virolta myöhemmin tänä vuonna.

Britannian Theresa May, Saksan Angela Merkel ja Ranskan Emmanuel Macron marssivat kokoussaliin kylki kyljessä tiiviisti kuiskuttaen. Huippukokouksen ei pitäisi olla paikka, jossa brexitistä neuvotellaan, mutta tärkeä näyttämö se on joka tapauksessa.

May lähetti ennen kokousta EU-kansalaisille avoimen kirjeen, jossa hän jälleen kerran vakuutti, että Britanniaan kotinsa tehneet EU-kansalaiset ovat tervetulleita jäämään. Viesti todennäköisesti toistui, kun May puhui illallisella EU-johtajille.

Viime hetken kauniista sanoista ei kuitenkaan ollut enää hyötyä. EU-johtajat päättävät perjantaina, ettei neuvotteluita tulevasta suhteesta voida vielä avata.

STT–ANNIINA LUOTONEN

”Heidät tulisi nähdä ennen kaikkea lapsina” – Konnunsuon vierailu toi Haataiselle mieleen monet kipeät kohtaamiset

Kuva: Jari Soini

Kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) vei torstaina johtamansa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet tutustumaan Konnunsuon vastaanottokeskukseen. Se sijaitsee Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa ja on vastaanottokapasiteetiltaan Suomen suurin.

Vierailun aikana Haatainen muisteli kohtaamisia erityisesti alaikäisten turvapaikanhakijoiden kanssa.

– Ilman huoltajaa Suomeen tulevat alaikäiset ovat monella tavalla erittäin haastavassa tilanteessa. Heillä on usein takanaan vaikea ja vaarallinen pakomatka ilman aikuisten tukea ja turvaa. Monen mielessä on pelkoa ja epätietoisuutta muun perheen tilanteesta tai surua omaisten menettämisestä, SDP:n presidenttiehdokas kirjoittaa blogissaan.

Hän muistuttaa, että nämä lapset ja nuoret ovat erityisen suojelun tarpeessa. Siihen tarvitaan riittävästi resursseja ja osaamista. Heidän tilanteessaan on vielä paljon parannettavaa ja kehitettävää.

Haatainen ottaa esille viranomaisten kuulustelut ja puhuttelut, joissa pyritään selvittämään lapsen ja nuoren suojelun tarve.

– Suomeen saapumisen jälkeen ltilanne jatkuu pitkään epävarmana ja haastavana. Lasten turvapaikkahakemukset tulee käsitellä kiireellisinä, mutta käsittelyajat voivat silti venyä pitkiksi.

Haatainen huomauttaa, että päätöksen odottaminen on lapselle ja nuorelle hyvin raskasta aikaa: se saattaa vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen, kun tulevaisuuden suunnitteleminen on vaikeaa.

Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa oman perheensä kanssa.

Kotoutuminen on helpompaa, kun koulu ja kaverit pysyvät samoina. Haatainen murehtii sitä, että turvapaikkaprosessin aikana lapsia voidaan kuitenkin siirtää asuinyksikköjen välillä paikkakunnalta toiselle.

– Lasten siirtely yksiköiden välillä ei ole lasten oikeuksien mukaista, koska silloin lapsi revitään irti hänelle tutusta ja turvallisesta ympäristöstä ja sosiaalisesta verkostosta.

Ennen kaikkea Tuula Haatainen korostaa tätä seikkaa:

–Turvapaikkaa hakevat lapset tulisi nähdä ensisijaisesti lapsina eikä turvapaikanhakijoina.

Haatainen näkee, että Suomen nykyinen hyvin kielteinen perheenyhdistämislinjaus ei ole lapsen edun mukainen.

– Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa oman perheensä kanssa, se myös takaa paremman kotoutumisen, kun lapsi voi olla yhdessä oman perheensä kanssa. Kielteiset perheenyhdistämispäätökset aiheuttavat henkisiä romahduksia lapsille, he ovat odottaneet näkevänsä oman perheensä ja sitten tulee tieto, ettei perhe pääsekään Suomeen.

Tuula Haatainen muistuttaa blogissaan, että lapsen oikeutta perheeseen tulisi kunnioittaa Suomessa – se on inhimillistä sekä oikeudenmukaista.

– Sen tuloksena lapset ja nuoret pääsisivät helpommin myös helpommin elämään kiinni Suomessa.

Ajokorttiuudistus eteni eduskuntaan – paljon uutta luvassa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Ajokortin suorittamista monilla tavoin muuttava lakiuudistus on edennyt eduskunnan käsiteltäväksi. Hallitus antoi asiasta esityksensä torstaina.

Uudistuksen toteutuessa ajokortin voi jatkossa saada nykyistä halvemmalla, sillä B-luokan kortin suorittaminen on esimerkiksi muuttumassa yksivaiheiseksi. Lisäksi pakollisten oppituntien määrää on tarkoitus vähentää.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoo tiedotteessa, että uudistuksessa lisätään kuitenkin kuljettajantutkintojen vaativuutta ja esitetään pakolliseksi riskientunnistamiskoulutusta.

Esitys laajentaisi myös ulkomaalaisten ajo-oikeutta Suomessa ja jatkossa esimerkiksi kiinalainenkin matkailija saisi ajaa Manner-Suomessa kiinalaisella kortillaan.