ehdokasmainos

Nyt paukahti: AKT hylkäsi kilpailukykypaketin

Kuva: Kari Hulkko

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ei halua ottaa osaa kilpailukykypakettiin, jota on sorvattu työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken viime keväästä. Asiasta päätti AKT:n liittovaltuusto. Liiton hallitus suositteli sopimuksen hylkäämistä.

AKT on yli 50 000 jäsenen ammattiliitto ja monen mielestä koko paketin ratkaiseva osa.

AKT:n jäsenen ostovoima laskisi sopimuksella  keskimäärin 500 eurolla.

– Suoria työehtosopimusheikennyksiä tuo jo 24 tunnin työajan lisäys. Muutokset työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuissa leikkaavat ostovoimaa 3,5 prosenttia. Tämä on märkä rätti naamalle kotimaiselle kysynnälle ja työllisyydelle eikä anna aihetta minkään lajin tuuletuksiin, puheenjohtaja Marko Piirainen perustelee.

– Tällaista ratkaisua ei yksinkertaisesti voi hyväksyä. Valtuuston puheenvuorot olivat hyvin yksituumaisia. Palkansaajille on tarjolla vain maksumiehen rooli. Samaan aikaan yritykset jakavat tänä keväänä ennätykselliset noin 11 miljardin euron osingot.

Paikallisen sopimisen osalta työmarkkinajärjestöjen neuvottelema kilpailukykysopimus lataa Piiraisen mukaan kohtuuttoman kuorman työpaikkojen luottamusmiehille.

– Esitykset paikallisesta sopimisesta ovat kilpailukykysopimuksen heikoin kohta. Paikallista sopimista selvittäneen Harri Hietalan raportissa mainitut työelämän laatukysymykset, muun muassa työtekijöiden edustus yrityksen hallinnossa, puuttuu esityksestä kokonaan. Muutoinkin kilpailukykysopimuksesta puuttuvat tyystin työelämän laadun parantamiseen vaikuttavat osiot.

Piiraisen mukaan hallituksen empiminen lisäsäästöjen ja veronkevennysten osalta oli myös ratkaiseva palanen AKT:n ratkaisussa.

Piirainen sanoo, että AKT valmistautuu liittokierrokseen.

– AKT on tehnyt päätöksensä omien sääntöjensä mukaan. Paketti ei ole tasapainoinen.

Piirainen ei lähde veikkaamaan, mitä SAK:n hallitus päättää maanantaina.

– En ole ennustaja.

Saman kannan otti jo eilen Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL, jonka mukaan kilpailukykysopimus perustuu virheelliseen arvioon ja vääriin toimenpiteisiin niistä lääkkeistä, joilla Suomen kilpailukykyä lisätään, työttömyyttä vähennetään ja ostovoimaa turvataan.

SELlissä on noin 34 000 jäsentä, joista työikäisiä on noin 22 000.

Rakennusliiton hallitus päätti tänään perjantaina pitämässään kokouksessa, että liitto neuvottelee uudet työehtosopimukset ensi talvena ennen nykyisen sopimuskauden umpeutumista. Näin ollen alalla ei ole tänä keväänä tarpeen käynnistää neuvotteluja työehtosopimusten muuttamiseksi. Rakennusliiton hallitus totesi niin ikään, että yhteiskuntasopimuksessa määritelty kilpailukykypaketti on jo käytössä rakennusalalla.

Rakennusliitossa on yli 80 000 jäsentä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ehätti kertoa jo marraskuussa Jyri Häkämiehen suulla, että ”ilman muuta ehdoton edellytys on, että kaikki liitot ovat keskusjärjestöjensä tukena ja takana tässä vaiheessa sopimusta”. Häkämies sanoi, että ”yhteiskuntasopimusta ei voi syntyä elleivät kaikki liitot ole siiinä mukana”.

SAK:n hallitus tekee maanantaina päätöksen neuvotteluratkaisun hyväksymisestä tai hylkäämisestä. JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistutti tänään blogissa, että “se, että lähdemme neuvottelemaan, ei vielä satavarmasti tarkoita sitä, että saavutamme neuvottelutuloksen”.

– Tai sitä, että liiton edustajisto toukokuun lopussa hyväksyy saavutetut neuvottelutulokset, tai että kesäkuussa on saavutettu riittävä kattavuus niin, että sopimus työajan pidennyksineen ja lomarahojen määräaikaisine leikkauksineen tulee voimaan.

JHL:n hallitus päätti torstaina yksimielisesti, että liitto lähtee neuvottelemaan liittokohtaisia työ- ja virkaehtosopimuksia, jos SAK:n hallitus päättää maanantaina hyväksyä neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Lindtman tukee hallituksen päälinjauksia: “Kadulla pitää voida liikkua ilman pelkoa väkivallasta”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman antaa tukensa hallituksen linjauksille puuttua väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan.

— Suomen Vastarintaliikkeen toiminta ei sovellu suomalaiseen yhteiskuntaan ja se rikkoo kansalaisten perustavanlaatuisia oikeuksia ja kansalaisten perusturvallisuutta. Järjestön toimintaan pitää siksi puuttua lujalla kädellä.

Lindtmanin mukaan hallituksen toimenpidepaketin päälinjoja voi tukea.

— Näitä linjauksia voi tukea. Yksityiskohtiin SDP:n eduskuntaryhmä ottaa kantaa, kun hallitus on täsmentänyt ehdotuksiaan.

Lindtmanin mukaan järjestöt, jotka tukevat väkivaltaa, pitää kieltää. Nykyisen lain rajoissa on nyt tehtävä kaikki, että näin myös tapahtuu. Mikäli nykyinen laki ei riitä, pitää arvioida myös lainsäädännön muutostarve.

Lindtmanin mukaan vihapuheeseen on puututtava jatkossa entistä voimakkaammin. Hallitus linjasi lisäävänsä voimavaroja vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan ja vihapuherikosten tutkintaan.

— Tämä on tärkeä linjaus, jota pidettiin esillä myös SDP:n piiristä viime keväänä. Vihapuheesta on lyhyt matka vihatekoihin.

Lindtman korostaa, että kaduilla on voitava kulkea turvallisesti. Niinikään oman mielipiteen kertominen pitää olla sallittua.

Vihreiden ex-puheenjohtaja käynnisti puolueen puheenjohtajapelin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Neljä vihreää vaikuttajaa, nimekkäimpänä europarlamentaarikko, entinen puheenjohtaja Heidi Hautala, haluaa vihreiden seuraavaksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon.

Aamulehden mukaan nelikko on pyytänyt Alanko-Kahiluotoa asettumaan ehdolle.

Alanko-Kahiluoto kirjoittaa Twitterissä olevansa otettu tuesta.

— Lupaan harkita vakavasti.

Alanko-Kahiluoto kertoo Aamulehdessä ilahtuneensa erityisesti Hautalan osallisuudesta.

Vihreiden puheenjohtaja vaihtuu ensi vuonna, koska Ville Niinistö ei voi puolueen sääntöjen mukaan jatkaa enää tehtävässään.

Keskustelua aiheesta

Näin äärijärjestöjen toimintaan aiotaan puuttua

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Viranomaisille osoitetaan lisää resursseja puuttua väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan, linjaa hallitus. Voimavaroja lisätään myös vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan ja vihapuherikosten tutkintaan.

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan määristä ei vielä tehty päätöksiä, vaan asiaan palataan täydentävässä budjettiesityksessä.

Hallitus linjasi, että yhdistyslain perusteella voidaan jo lakkauttaa väkivaltainen ääriliike, mutta lakia ei sovelleta riittävästi. Poliisihallitus sitoutuu tehostamaan yhdistyslain toimeenpanoa.

Oikeusministeriö arvioi kokoontumislain mukaisen kuuden tunnin ilmoitusmenettelyn pidentämistä.

Myös lakkautettujen väkivaltaisten ääriliikkeiden tunnusten käytön kieltäminen lailla arvioidaan.

Poliisi saisi oikeuden puuttua tunnusten käyttöön.

Keskustelua aiheesta

Maria Guzenina kommentoi kohu-uutista: “Täysin epäloogista ja arjesta vieraantunutta”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kokoomusvetoinen Espoon kaupunki aikoo säästää Helsingin Sanomien mukaan miljoonia euroja kouluista ja päiväkodeista.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee keskiviikkona Espoon budjettiesitystä, jossa esitetään 5,7 miljoonan euron säästöjä suomenkieliseen opetukseen ja 2,9 miljoonan euron nipistämistä varhaiskasvatuksesta.

HS:n mukaan Espoo suunnittelee muun muassa isoa leikkausta koulujen tuntikehyksiin. Päiväkotien ryhmäkokoja aiotaan kasvattaa. Koulujen iltapäivätoiminnasta säästetään ja siitä luopuminen kokonaan on jopa listalla.

SDP:n kansanedustajan, Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Maria Guzeninan mukaan Espoo on menossa väärään suuntaan, jos virkamiesten esittämät leikkaukset lasten ja nuorten palveluihin toteutetaan.

— Sellainen vaara on olemassa, jos säästöjen vastustajat eivät muodosta valtuustossa enemmistöä, hän kirjoittaa Facebookissa.

Guzeninan mukaan demarit, vihreät, vasemmistoliitto ja kristilliset ovat esittäneet vaihtoehdoksi muun muassa rahastojen tuoton purkua ja veroprosentin muuttamista muun pääkaupunkiseudun tasolle. Näillä toimilla saataisiin turvattua kasvavan kaupungin palveluiden tarvetta, Guzenina kirjoittaa.

— Virkamiehet esittävät leikkauksia tilanteessa, jossa kaupunkiin rakennetaan vinhaa vauhtia uusia asuntoja ja halutaan houkutella uusia asukkaita metroradan varteen. Täysin epäloogista ja arjesta vieraantunutta vähentää palveluja tilanteessa, jossa väkimäärä kasvaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

“Vihdoinkin vammaiset otetaan vakavasti” – Suomi ratifioi lopulta YK:n vammaisten sopimuksen

Woman in wheelchair 1
pyöratuoli vammainen este
Esteettömyys koskee muitakin kuin julkisia tiloja.

– Suomi on lopultakin ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen. Lainsäädännön muutoksia odotettiin vuosia, jotta sopimus voitiin eduskunnassa vahvistaa. Suomi oli valitettavasti viimeisimpien EU-maiden joukossa, jotka asiassa etenivät, sanoo Demarinaisten varapuheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult.

– Vuoden 2015 alussa tuli voimaan uusi laki yhdenvertaisuudesta. Laki suojaa syrjinnältä aikaisempaa laajemmin. Edelleenkin usein ajatellaan ja toimitaan siten kuin laki koskisi vain julkisia, verovaroin kustannettuja palveluita ja rakentamista. Lakia tulee kuitenkin soveltaa myös yksityiseen toimintaan, kuten kauppoja, ravintoloita yms. asiakkaille tarkoitettuja tiloja ja palveluita. Yhdenvertaisuuslakia ei sovelleta yksityiselämään, perhe-elämään eikä uskonnonharjoittamiseen, Petäkoski-Hult huomauttaa.

– Yhdenvertaisuuslain soveltaminen tulee merkitsemään parempaa suunnittelua sekä julkisessa että yksityisessä rakentamisessa ja palveluiden toteutuksessa, toteaa Demarinaisten varapuheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult. Samoin se velvoittaa kuntien rakennuslupaviranomaisen ottamaan nämä asiat vakavasti myönnettäessä rakennuslupia.

Ei ole inhimillistä kilpailuttaa asumista muutaman vuoden välein ja vaihtaa asumisympäristöä, jos siihen ei ole asukkaalla mitään tarvetta.

– Uudistettavana oleva hankintalaki koskee myös vammaisten ihmisten palveluita. Lain uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota yhdenvertaisuuslain periaatteisiin. Tällä perusteella Demarinaiset esittävät, että vammaisten asumispalvelut jätetään hankintalain ulkopuolelle. Kaikilla ihmisillä tulee olla perusoikeus asua pitkäaikaisesti asunnossa, josta on tullut hänelle koti. Ei ole inhimillistä kilpailuttaa asumista muutaman vuoden välein ja vaihtaa asumisympäristöä, jos siihen ei ole asukkaalla mitään tarvetta. Sama koskee myös ikääntyneitä, arkielämässään apua ja palveluita tarvitsevia vanhuksia.

– Asuminen ei saa olla markkinoiden kauppatavaraa, vaan henkilön itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisen kohtelun piirissä, painottaa Petäkoski-Hult.

Tulevassa maakunta- ja sote-uudistuksessa kunnalliset vammaisneuvostot tulee hyväksyä osaksi kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen rakennetta. Neuvostot toteuttavat osaltaan eri tavoin vammaisten ihmisten osallisuutta ja kuulemista. Neuvoston tehtävänä on toimia viranomaisten ja vammaisten ihmisten välisenä linkkinä sekä toimia asiantuntijana myös yksityisten toimijoiden suuntaan erityisesti palveluiden ja rakenteellisen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi. Neuvostojen toimintaa ei voida toteuttaa ainoastaan osana maakuntahallintoa, vaan niiden toiminta on turvattava peruskunnissa.

– Kokemusten mukaan asuinkunta ja asuinkunnan taloudelliset resurssit vaikuttavat palveluiden tasoon. Yhdenvertaisuuslaki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien palvelut tulisi olla yhtä huonoja tai yhtä hyviä, vaan oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti järjestettyjä vammaisten kuntalaisten tarpeiden perusteella. Laitosasumisen purkamisessa ollaan kunnissa eri vaiheissa, siksi on eroja esimerkiksi asumisen vaihtoehtojen toteutumisessa. Mahdollisesti käyttöön otettava henkilökohtainen budjetointi tuo nykyistä enemmän variaatioita vammaisten palveluiden toteutumiseen, kun kokonaisuus muodostuu henkilökohtaistamisen periaatteella, pohtii Tuula Petäkoski-Hult.