Nyt paukahti: AKT hylkäsi kilpailukykypaketin

Kuva: Kari Hulkko

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ei halua ottaa osaa kilpailukykypakettiin, jota on sorvattu työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken viime keväästä. Asiasta päätti AKT:n liittovaltuusto. Liiton hallitus suositteli sopimuksen hylkäämistä.

AKT on yli 50 000 jäsenen ammattiliitto ja monen mielestä koko paketin ratkaiseva osa.

AKT:n jäsenen ostovoima laskisi sopimuksella  keskimäärin 500 eurolla.

– Suoria työehtosopimusheikennyksiä tuo jo 24 tunnin työajan lisäys. Muutokset työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuissa leikkaavat ostovoimaa 3,5 prosenttia. Tämä on märkä rätti naamalle kotimaiselle kysynnälle ja työllisyydelle eikä anna aihetta minkään lajin tuuletuksiin, puheenjohtaja Marko Piirainen perustelee.

– Tällaista ratkaisua ei yksinkertaisesti voi hyväksyä. Valtuuston puheenvuorot olivat hyvin yksituumaisia. Palkansaajille on tarjolla vain maksumiehen rooli. Samaan aikaan yritykset jakavat tänä keväänä ennätykselliset noin 11 miljardin euron osingot.

Paikallisen sopimisen osalta työmarkkinajärjestöjen neuvottelema kilpailukykysopimus lataa Piiraisen mukaan kohtuuttoman kuorman työpaikkojen luottamusmiehille.

– Esitykset paikallisesta sopimisesta ovat kilpailukykysopimuksen heikoin kohta. Paikallista sopimista selvittäneen Harri Hietalan raportissa mainitut työelämän laatukysymykset, muun muassa työtekijöiden edustus yrityksen hallinnossa, puuttuu esityksestä kokonaan. Muutoinkin kilpailukykysopimuksesta puuttuvat tyystin työelämän laadun parantamiseen vaikuttavat osiot.

Piiraisen mukaan hallituksen empiminen lisäsäästöjen ja veronkevennysten osalta oli myös ratkaiseva palanen AKT:n ratkaisussa.

Piirainen sanoo, että AKT valmistautuu liittokierrokseen.

– AKT on tehnyt päätöksensä omien sääntöjensä mukaan. Paketti ei ole tasapainoinen.

Piirainen ei lähde veikkaamaan, mitä SAK:n hallitus päättää maanantaina.

– En ole ennustaja.

Saman kannan otti jo eilen Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL, jonka mukaan kilpailukykysopimus perustuu virheelliseen arvioon ja vääriin toimenpiteisiin niistä lääkkeistä, joilla Suomen kilpailukykyä lisätään, työttömyyttä vähennetään ja ostovoimaa turvataan.

SELlissä on noin 34 000 jäsentä, joista työikäisiä on noin 22 000.

Rakennusliiton hallitus päätti tänään perjantaina pitämässään kokouksessa, että liitto neuvottelee uudet työehtosopimukset ensi talvena ennen nykyisen sopimuskauden umpeutumista. Näin ollen alalla ei ole tänä keväänä tarpeen käynnistää neuvotteluja työehtosopimusten muuttamiseksi. Rakennusliiton hallitus totesi niin ikään, että yhteiskuntasopimuksessa määritelty kilpailukykypaketti on jo käytössä rakennusalalla.

Rakennusliitossa on yli 80 000 jäsentä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ehätti kertoa jo marraskuussa Jyri Häkämiehen suulla, että ”ilman muuta ehdoton edellytys on, että kaikki liitot ovat keskusjärjestöjensä tukena ja takana tässä vaiheessa sopimusta”. Häkämies sanoi, että ”yhteiskuntasopimusta ei voi syntyä elleivät kaikki liitot ole siiinä mukana”.

SAK:n hallitus tekee maanantaina päätöksen neuvotteluratkaisun hyväksymisestä tai hylkäämisestä. JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistutti tänään blogissa, että ”se, että lähdemme neuvottelemaan, ei vielä satavarmasti tarkoita sitä, että saavutamme neuvottelutuloksen”.

– Tai sitä, että liiton edustajisto toukokuun lopussa hyväksyy saavutetut neuvottelutulokset, tai että kesäkuussa on saavutettu riittävä kattavuus niin, että sopimus työajan pidennyksineen ja lomarahojen määräaikaisine leikkauksineen tulee voimaan.

JHL:n hallitus päätti torstaina yksimielisesti, että liitto lähtee neuvottelemaan liittokohtaisia työ- ja virkaehtosopimuksia, jos SAK:n hallitus päättää maanantaina hyväksyä neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta.

Keskustelua aiheesta

Työllisyysaste karvan verran parempi kuin vuosi sitten – nousua 0,2 prosenttiyksikköä

Maamme työllisyysaste nousee tuskastuttavan hitaasti.

Työllisyysaste oli tammikuussa 67 prosenttia, kun vuosi sitten se oli 66,8 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työllisyyslukemat ovat edelleen kaukana hallituksen 72 prosentin tavoitteesta.

Työllisiä oli tammikuussa 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

AVAINSANAT

Eläkkeensaajilta tuleville kuntapäättäjille viisi vinkkiä: ”Toimi näin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Eläkkeensaajien Keskusliitto muistuttaa, että eläkkeensaaja on aktiivinen toimija.

Eläkkeensaajien Keskusliiton kuntavaaliteesit perustuvat huomioihin siitä, millaista on elämä hyvinvoivassa kunnassa. Samat asiat tulevat pätemään myös vuoden 2019 alusta voimaan tulevan sote- ja maakuntauudistuksen aikaan.

Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vuoden 2019 alusta tulee muuttamaan rakenteita ja toimintatapoja merkittävästi. Uudistuksessa sote-palvelut palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle, pois kunnasta. Kunnassa on vankka kuntalaisen arjen tuntemus ja tosiasiallisesti mahdollisuus kehittää ja varmistaa sote-palveluita vielä pitkään.

– Kunnissamme on oltava ikääntyneiden kuntalaisten tarpeita tuntevia ja ymmärtäviä päättäjiä. Heidän on varmistettava tiedon siirtyminen maakuntaan tulevassa suuressa uudistuksessa, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten.

EKL:n vinkit hyvinvoivaan kuntaan ikäihmisen kannalta ovat seuraavat:

Hyvinvoivassa kunnassa

1. Asumisen ennakointia pidetään tärkeänä niin yksilöille kuin yhteiskunnalle

2. Otetaan huomioon myös ne, joita digitalisaatio ei tavoita

3. Panostetaan eläkeläistoimintaan ja ikäihmisten aktivointiin

4. Eläkkeensaajan avuntarpeeseen vastataan ja palvelut ovat aidosti saavutettavissa

5. Eläkkeensaaja on aktiivinen toimija, jota kuunnellaan

– Edellä mainitut teesimme ovat ikääntyneiden kuntalaisten ja heitä edustavien järjestöjen kannalta elintärkeitä. Toivottavasti kuntavaaleissa valittavat, sekä tulevien maakuntahallintojen päättäjät ottavat ne ohjenuorakseen päätöksiä tehdessään, päättää puheenjohtaja Hellsten

Nyt puhuvat ruotsalaispoliisit: ”FOX vääristeli”

Kuva: AFP PHOTO/ Timothy A. Clary
Mielenosoittajat marssivat New Yorkissa viettäessään "Ei minun presidentti" -päivää. 

Ruotsalaispoliisit, jotka esiintyvät paljon huomiota saaneessa filmintekijä Ami Horowitzin dokumentissa, ovat sanoneet, että heidän sanomisiaan esitettiin dokumentissa väärissä asiayhteyksissä. Poliisit kommentoivat asiaa muun muassa Aftonbladetille.

Dokumentti nousi otsikoihin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi viitanneensa Fox Newsille esitettyyn Horowitzin haastatteluun puhuessaan Ruotsin tapahtumista.

Poliisien mukaan heidän vastauksiansa on liitetty dokumentissa kysymyksiin, joita Horowitz ei kysynyt heiltä. Poliisi kertoivat Aftonbladetille luulleensa, että dokumentin oli määrä käsitellä jengirikollisuutta.

Poliisit eivät ole olleet yhteydessä Horowitziin asiasta.

Asiasta myös uutisoinut Dagens Nyheter kertoo, ettei ole tavoittanut Horowitzia kommentoimaan asiaa.

 

AVAINSANAT

Haluatko Suomen Natoon? – sitten kuulut todella piskuiseen vähemmistöön

Kuva: Lehtikuva
Turhaan heiluu Nato-lippu. Suomalaiset eivät sinne halua.

Lähes 40 prosenttia toivoo, että Suomi pysyisi sotilaallisesti liittoutumattomana. Tämä ilmenee Reserviläisliiton KantarTNS:llä teettämästä kyselystä, johon vastasi reilut tuhat suomalaista.

Toiseksi parhaana keinona järjestää Suomen puolustus pidettiin EU:n piirissä tapahtuvan sotilaallisen yhteistyön laajentamista ja kehittämistä. Sitä kannatti noin neljännes vastaajista.

Reilu kymmenesosa haluaisi puolustusliiton Ruotsin kanssa, ja samoin reilu kymmenesosa valitsisi Nato-jäsenyyden.

Ja taas leimahti hallituksessa veroriita – SDP:ltä vaihtoehto: ”Tämä vero toisi 230 miljoonaa euroa kassaan vuoden aikana”

Kuva: thinstock

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ihmettelee, että vain viikko vene- ja moottoripyöräverojen hautaamisen jälkeen hallitus riitelee jälleen verotuksesta.

– Nyt hallituksen suurennuslasin alla vaikuttaa olevan pohtia arvonlisäveron ja osinkoveron nostamisesta, Feldt-Ranta pohtii viitaten Ylen uutiseen.

Hän muistuttaa, että arvonlisäveron korotus nostaisi lääkkeiden ja ruuan hintaa ja kohdistuisi kovimmin köyhiin ja pienituloisiin.

Feldt-Rannan mukaan hallitus yrittää nyt löytää uusia veroja perumiensa vene- ja moottoripyöräverojen tilalle. Näiden verojen kustannusvaikutus olisi ollut 42 miljoonaa euroa vuositasolla.

– Hallitus on itse aiheuttanut verovajeen, jota se nyt yrittää paikata tavallisten suomalaisten pussista.

Kertoo paljon siitä keiden asialla hallituspuolueet ovat.

Hän painottaa, että hallitus teki valtion kassaan 59 miljoonan euron vuotuisen loven, kun tämän vuoden alusta otettiin käyttöön miljoonaperijöiden veroale.

– Ihminen, joka perii kahden miljoonan euron arvoisen kiinteistön pääkaupunkiseudulla, maksaa tänä vuonna 50 000 euroa vähemmän veroa kuin viime vuonna, Feldt-Ranta laskee.

Feldt-Ranta esittääkin, että hallitus voisi halutessaan esittää finanssimarkkinoiden ottamisesta verotuksen piiriin, kuten Ruotsissa ja Tanskassa on tehty. Pohjoismaisten naapureiden tavoin käyttöönotettava vero toisi valtion kassaan 230 miljoonaa euroa vuositasolla.

– Kertoo paljon siitä keiden asialla hallituspuolueet ovat, kun ne mieluummin kohdentuvat kaikki lisäverot tavallisten suomalaisten maksettaviksi, alentavat miljoonaperijöiden veroja eivätkä halua verottaa finanssisektoria samantasoisesti kuin muut EU-maat – Ruotsista ja Tanskasta puhumattakaan, Feldt-Ranta arvostelee.