– Se on Halla-ahon mielipide. Minä taas olen tyytyväinen siihen, että olen voinut tulla valituksi Suomessa kansanedustajaksi, vaikka en ole syntyperäinen Suomen kansalainen. Olen toki syntynyt Suomessa, mutta kansalaisuuden sain vasta viisivuotiaana.

– En ole sellaista muutosta kannattamassa, Zyskowicz kommentoi Demokraatille.

Vaikka Zyskowicz syntyi Suomessa vuonna 1954, hän oli isänsä tavoin aluksi Puolan kansalainen ja sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1959. Kokoomuksen kansanedustajana Zyskowicz on toiminut vuodesta 1979.

– En usko, että hän tarkoittaa minua henkilökohtaisesti. Se on hänen yleinen mielipiteensä. En koe sitä mitenkään loukkaavana.

Jussi Halla-aho toi esiin näkemyksensä syntyperäisyysvaatimuksen laajentamisesta Ylen vaalikoneelle antamassaan vastauksessa.

– On tärkeää, että presidentillä on juuret syvällä suomalaisessa maaperässä. Syntyperäisyysvaatimuksen voisi hyvin ulottaa myös ministereihin ja kansanedustajiin, Halla-aho perustelee vaalikoneessa.

SDP:N presidenttiehdokas Jutta Urpilainen on kutsunut Halla-ahon näkemystä tyrmistyttäväksi.

– Ajatus, että kansanedustajana ei voisi toimia ei-syntyperäinen suomalainen, on presidenttiehdokkaalta hätkähdyttävä, puhemieheltä tyrmistyttävä. Suomalaisuus on sitoutumista ja tekoja Suomen hyväksi, arvojen ja rajojen puolustamista. Tänne voi juurtua, vaikka juuret ovat muualta, Urpilainen kirjoittaa X:ssä.