x

Nyt puhuu Hjallis Harkimo: Tästä olen eri mieltä kuin Selänne – ”Teen sellaisen lakialoitteen”

Kuva: Lehtikuva

Nyt myös kokoomuksen kansanedustaja Hjallis Harkimo ottaa kantaa entisen jääkiekkoilijan Teemu Selänteen turvapaikanhakijat-kommenteista syntyneeseen keskusteluun.

Harkimo kirjoittaa blogissaan, ettei Selänne hänen mielestään sanonut mitään sellaista, mistä ”kovin moni olisi eri mieltä”. Selänne sanoi muun muassa haluavansa kovempia rangaistuksia raiskauksista.

Harkimo itse on kuitenkin yhdestä asiasta eri mieltä Selänteen kanssa.

– Jos turvapaikanhakija syyllistyy näin julmaan rikokseen kuin raiskaus, hänet pitää karkottaa. Olen ehdottanut tätä ja saanut vastaukseksi, että ”niin ei voi tehdä”. Miksei? Meidän pitää nopeasti saada semmoinen laki aikaan. Aion tehdä sellaisen lakialoitteen. Eihän Tanskassakaan kauan kestänyt kun ”korulaki” saatiin aikaan.

Harkimo sanoo suorasukaisesti, että maahanmuutossa on tekojen aika.

– Keskustelu ei enää riitä. Ruotsissakin tehdään päätöksiä koko ajan. Sanon sen vielä kerran: rajat on pantava kiinni pikku hiljaa ja mietittävä mitä tehdään. Toivottavasti Teemun esimerkki rohkaisee ihmisiä sanomaan mielipiteensä. Ajattelen, että se on aidosti tärkeää yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.

Näin EU kehittyy jatkossa – Lue tästä uuden Rooman julistuksen pääkohdat tiivistettynä

Kuva: Getty Images

EU-johtajat ovat allekirjoittaneet Rooman julistuksen. Se linjaa unionin tulevaisuutta Britannian lähdön jälkeen. EU-johtajat ovat koolla Roomassa juhlimassa EU:n 60-vuotispäivää.

Pääkohdat EU-maiden Rooman-julistuksesta, jossa linjataan tulevaisuutta Britannian eron jälkeen ovat seuraavat:

– EU:sta tehdään vahvempi. Tämä tapahtuu jäsenmaiden paremmalla sitoutumisella, solidaarisuudella ja noudattamalla yhdessä sovittuja sääntöjä.

– Yhtenäisyys on välttämätöntä. EU-maat toimivat yhdessä, mutta eri tahtiin, kun se on tarpeellista. Tämä tehdään perussopimuksia muuttamatta ja siten, että jokainen ensin sivuun jäänyt maa voi liittyä mukaan myöhemmin.

– EU voi vastakin ottaa uusia jäseniä, jotka kunnioittavat sen arvoja.

– Seuraavan kymmenen vuoden aikana EU:n halutaan olevan turvallinen, vauras, kilpailukykyinen, kestävä ja sosiaalisesti vastuullinen.

– Vapaasta liikkumisesta pidetään kiinni. Ulkorajoista huolehditaan. Turvapaikkapolitiikka on vastuullista, kestävää ja tehokasta.

– Talous- ja rahaliiton viimeistelyä jatketaan.

– Kansainvälisistä suhteista niin lähialueilla kuin kauempana pidetään huolta.

– Puolustusteollisuuden kilpailukykyä parannetaan. Puolustusyhteistyötä kehitetään sekä jäsenmaiden kesken että Naton kanssa.

Kansanedustaja hurjistui: ”Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan”

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paateron mukaan oli yllättää kuulla, kuinka ”Senaatti 2” on jo perustettu ennen kuin varsinainen maakuntalaki on lähelläkään päätöksentekoa.

Paatero viittaa valtion alaiseen liikelaitokseen eli Senaatti-kiinteistöihin.

Asia tuli esille, kun uutisoitiin johdon palkkaamisesta ilman avointa hakua, eli ”kun tiedämme jo parhaat” -periaatteella.

– Näin siis uuden maakuntahallinnon ensimmäiset hyvän hallinnon ja demokratian vastaiset päätökset alkavat jo näkyä, Paatero toteaa.

Maakuntamallissa tarkoituksena on siirtää kaikkien sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen kiinteistöt ja kunnilta vuokrattavien tilojen vuokrasopimukset valtakunnalliselle osakeyhtiölle korvauksetta.

”Toistaiseksi ei minkäälaista lainsäädännöllistä pohjaa.”

Aiemminkin Suomessa on tapahtunut omaisuuden vaihdoksia julkisen hallinnon sisällä. Kunnat ja valtio ovat sopineet maa-alueiden tai kiinteistöjen vaihdoista, Helsingin kaupungille siirrettiin osa Sipoon kunnasta.

– Aina aikaisemmin näistä on neuvoteltu ja päädytty korvauksiin eri osapuolille. Nyt esimerkiksi yli kolmen miljardin euron arvoiset, kuntalaisten varoilla maksetut sairaalat siirrettäisiin täysin korvauksetta uusille vallanpitäjille, Paatero ihmettelee.

– Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan, ja vielä yhtiölle, jolla ei toistaiseksi ole minkäänlaista lainsäädännöllistä pohjaa, Paatero toteaa.

Hän ihmettelee tiedotteessaan, miten tämä on mahdollista Suomessa, jossa sentään lakeja pitäisi noudattaa – ja vielä maan hallituksen toimesta! Onko oikeuskanslerilla tähän kantaa, Paatero kysyy.

”Olisi mahdollista perustaa maakunnan oma yhtiö.”

Yhtiön johto valittiin jo nyt ilman hakua ja päätöksiä tekevät tulevaisuudessa hallitusammattilaiset, täysin irrallaan maakuntavaltuuston päätöksenteosta.

– Mallissa maakunta on vain tilojen käyttäjäkorvausta vastaan ja investointi sekä peruskorjauspäätökset tehdään valtakunnallisessa ”Senaatti 2” -yhtiössä, Paatero toteaa.

Hänen mukaansa epäily valtakunnallisesta yhtiöstä on, että kiinteistöjen käytön hinta tulee nousemaan, jotta investointeja voidaan tehdä.

– Jää nähtäväksi miten paljon tasa-arvoa kiinteistöjen osalta tulee eri puolille Suomea. Tämä on nykyhallituksen tapa hoitaa asiaa, mutta vaihtoehtoja oli ja on yhä olemassa, Paatero huomauttaa.

Kaikki sote-kiinteistöt olisi tai on mahdollista siirtää maakunnalle tai aluekunnalle velkoineen kaikkineen.

– Olisi mahdollista perustaa maakunnan oma yhtiö, jossa kunnat olisivat osakkaina kiinteistöjen arvoa vastaavalla osuudella. Toisena vaihtoehtona olisi tai on antaa kiinteistöt nykyisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintaan, Paatero listaa.

Tällöin neuvottelu tilojen käytöstä, rakentamisesta ja peruskorjauksessa voidaan tehdä saman alueen sisällä toimintoja hallitsevan maakunnan tai aluekunnan ja tiloja hallitsevan kuntayhtymän välillä.

– Ei ole siis pakko siirtää kaikkea päätösvaltaa valtakunnalliselle yhtiölle, ”Senaatti 2:lle”, ja heikentää samalla rankasti kuntien taloudellista asemaa, Paatero päättää.

Aamulehti uutisoi hiljattain, että soten yhteydessä siirretään miljardien eurojen arvosta kiinteistöjä uuteen Maakuntien tilakeskus -osakeyhtiöön. Johtajia on nimitetty yhtiöön ilman avointa hakua.

EU juhlii, johtajat allekirjoittivat Rooman julistuksen – Sipilä: ”Välillä pitää pistää pöydälle myös se mitä on saatu aikaiseksi”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Tiziana Fabi

EU-johtajat ovat allekirjoittaneet Rooman julistuksen, jossa linjataan unionin tulevaisuutta Britannian lähdön jälkeen.

EU-johtajat ovat koolla Roomassa juhlimassa EU:n 60-vuotispäivää. Tänään tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Euroopan talousyhteisö perustettiin.

Valojen uusiminen tapahtui samassa Conservatorin palatsin salissa, jossa EU:n perussopimukset allekirjoitettiin 60 vuotta sitten. Jokainen valtionpäämies tai -nainen kutsuttiin lavalle yksitellen allekirjoitusta varten.

Britannian eroneuvotteluiden pian alkaessa EU-mailla on iso tarve osoittaa yhtenäisyyttään. Ensi viikolla eroilmoituksensa jättävä Britannia ei juhlallisuuksiin osallistu.

Vakuuttelua tarvitaan, sillä EU-maat vetävät yhä enemmän eri suuntiin ja ovat ajaneet omaa etuaan. Viimeisin näytös saatiin kuluneella viikolla, kun Puola ja Kreikka uhkasivat jättää allekirjoittamatta EU:n jo valmiiksi riisutun julistuksen.

”Meidän pitää kunnioittaa yhteisiä sääntöjämme.”

Kreikka yritti tällä tavoin vaikuttaa omiin velkaneuvotteluihinsa, kun taas Puolan pääministeri Beata Szydlo on arvostellut julistuksen kirjausta eritahtisesta etenemisestä.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk oli juhlapuheessaan suorapuheinen ja muistutti, että yhtenäisyys on kiinni siitä, että kaikki sitoutuvat yhteisiin arvoihin ja demokratian perusperiaatteisiin.

– Ei riitä, että protestoi monitahtisuutta vastaan. Meidän pitää kunnioittaa yhteisiä sääntöjämme kuten ihmisoikeuksia, kansalaisoikeuksia, sananvapautta ja oikeusvaltioperiaatetta. Tämä on yhtenäisyyden todellinen perusta, Tusk sanoi ja EU-johtajien yleisö innostui taputuksiin.

Rooman keskustassa on järeät turvatoimet. Capitoliumin lähettyville odotetaan uutistoimisto AFP:n mukaan saapuvan kaikkiaan 30 000 mielenosoittajaa useisiin eri marsseihin, joista osa on EU-vastaisia. EU-marssin järjestäjät ovat arvioineet, että heidän marssilleen osallistuisi 10 000 ihmistä.

”Ainahan, kun on näin monta maata, löytyy myös erimielisyyksiä.”

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi, että EU:lla on nyt hyvä yhteinen pohja, josta se voi lähteä eteenpäin Britannian erotessa.

Sipilä pitää hyvänä, että Euroopan unioni pysähtyy välillä miettimään myös saavutuksiaan. Hän toivoo, että ihmiset huomaisivat, mitä kaikkea hyvää EU on tuonut mukanaan.

Käytännön elämään vaikuttavat niin vapaa liikkuvuus, mahdollisuus hakea töitä unionin alueella kuin yhteinen valuutta. Kaikki asioita, joita moni pitää nykyään itsestäänselvyytenä.

– Tällaisina päivinä korostuvat asiat, joista olemme samaa mieltä eli yhtenäisyys, yhtenäinen arvopohja, se mitä olemme saaneet yhdessä aikaiseksi, Sipilä sanoi suomalaistoimittajille.

– Totta kai tunnistamme ne haasteet, joita edessä on, mutta välillä pitää pistää pöydälle myös se mitä on saatu aikaiseksi, Sipilä sanoi.

Ympäri Eurooppaa populistiset EU-vastaiset puolueet onnistuvat kuitenkin puhuttelemaan kansalaisia. Mitä EU on tehnyt väärin?

Sipilä uskoo, että ihmisten mielipiteisiin on vaikuttanut yleinen kriisitunnelma, joka on ympäröinyt EU:ta viimeiset kymmenen vuotta.

– Ne asiat, joista ollaan eri mieltä, korostuvat. Ainahan, kun on näin monta maata, löytyy myös erimielisyyksiä.

Keskustelua aiheesta

Läppärikielto tuli voimaan – lentoyhtiöt keräävät laitteita lähtöporteilla

Yhdysvaltain ja Britannian määräämä lentoliikenteen läppärikielto on tullut voimaan. Kielto koskee lentoja tietyistä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maista Yhdysvaltoihin ja Britanniaan.

Kännyköitä isompia laitteita ei saa tuoda matkustamoon terrori-iskujen uhan vuoksi. Matkustajien pitää panna niin tablettinsa, kannettavat tietokoneensa kuin konsolilaitteensakin lentokoneen ruumaan.

Esimerkiksi lentoyhtiö Emirates antaa kuitenkin matkustajien käyttää laitteita koneen lähtöön saakka. Laitteet voi luovuttaa turvamiehille lähtöportilla.

– Tämä on sääntö, ja noudatan sääntöjä, sanoi qatarilainen Rakan Mohammed Dubain kansainvälisellä lentokentällä lauantaina.

– Suurempi ongelma perheelleni on tupakointikielto. Pitkällä lennolla heistä tulee levottomia kolmen tunnin jälkeen.

Keskustelua aiheesta

Hallituksen eväät on syöty, arvioi ex-ministeri: ”Syntilista tältä osin alkaa olla ennätyksiä hipova”

Television kunnallisvaalitenteissä puoluejohtajilta on tämän tästä tivattu, miksi vaaliteemat ovat niin yleispoliittiset, vaikka kyse on kunnallisvaaleista. Tämä on typerä kysymys, erityisesti näissä vaaleissa. Mistä nyt keskusteltaisiin ellei sote-uudistuksesta, työllisyys- ja talouspolitiikasta, maahanmuuttopolitiikasta ja kaikesta muusta.

Nyt on puhe hallituspolitiikasta ja Suomen suunnasta. Kansalaisilla on mahdollisuus sanoa sanansa harjoitetusta politiikasta. Täytyy toivoa, että vaaleihin osallistutaan aktiivisemmin kuin edellisellä kerralla, siitä huolimatta, että keskusta-oikeistolainen hallitus on väen väkisin viemässä kunnilta elintärkeitä tehtäviä nimenomaan lähidemokratian kannalta. Meneillään oleva maakuntaintoilu vie yhteiskuntamme kansanvallan kannalta aivan väärään suuntaan. Tulee syntymään demokratiavajetta.

Jos hallituksen arvovalta ei salli tosiasioiden tunnustamista tältä osin, hallitus saa mennä.

Miksi näin pääsi tapahtumaan, on minulle vielä arvoitus. Miten muut puolueet ovat antaneet keskustan viedä kehitystä suuntaan, joka on ristiriidassa useimpien rakenteellisten kehitysilmiöiden kanssa? Byrokratiaa piti vähentää, sitä tulee nyt lisää.

Kansanvaltaa piti vahvistaa, sitä heikennetään. Rahaa piti säästää, sitä tuhlataan lisää. Tekniikka mahdollistaisi etä- ja lähipalveluja paljon laajemmin kuin aikaisemmin, mutta nyt keskitetään päätöksentekoa ja ohjausta maakuntahallintoon.

Sote-uudistuksesta, josta on tulossa keskustan maakuntakokeilu ja kokoomuksen yksityistämisharjoitus, on kovaa vauhtia menossa kiville. Tällä hetkellä näyttää siltä, että aikalisä on ainoa järkevä lopputulos siitä lainsäädäntösotkusta, josta asiantuntijat toinen toisensa jälkeen ovat kriittiset lausuntonsa antaneet. Jos hallituksen arvovalta ei salli tosiasioiden tunnustamista tältä osin, hallitus saa mennä.

Meillä alkaa olla turhan paljon epäonnistuneita kokeiluhankkeita, joista vähävaraisimmat, viattomat kansalaiset joutuvat kärsimään. Kansaneläkelaitoksen surkea epäonnistuminen toimeentulotukien maksatuksissa on tuorein esimerkki asioiden surkeasta hoidosta. Olisi pitänyt olla aikaa valmistautua kunnolla lakisääteiseen muutokseen mutta pieleen meni.

Nyt Kelan entinen pääjohtaja jakelee viisauksia niin kuin ei hän olisi ollutkaan missään vastuuasemassa. Se on väärin.

Tämäkö on se tapa, jolla palataan kasvun ja vientimenestyksen tielle?

Muita esimerkkejä huonosta valmistelusta ja ”kaappauksenomaisista” yrityksistä löytyy runsaasti. Matti Louekoski viittasi tärkeässä kolumnissaan muutama viikko sitten uuteen kelvottomaan valmistelu-kulttuuriin, johon oikeuskansleria myöten on jouduttu puuttumaan. On oikein sanottu, että se on jo useamman vuoden kehityksen tulos, mutta nyt istuvan hallituksen syntilista alkaa kyllä tältä osin olla ennätyksiä hipova.

Vuosi sitten aikaansaatu laaja kilpailukykysopimus oli oivallinen osoitus siitä, että Suomen neuvotteluperinne oli vahva ja sopimusyhteiskunnan rakenteet kestävät. Ammattiyhdistysliike ja poliittinen oppositio olivat vahvasti mukana edistämässä laajan sopimuksen syntymistä. Tavoitteena oli varmistaa yhteiskunnan vakautta, edistää talouskasvua ja myönteistä työllisyyskehitystä.

Suomen talouskehityksen suunta on muuttunut, kasvuluvut alkavat olla myönteiset ja työllisyydessäkin on orastavaa nousua. Mutta nyt EK luopuu kaikesta vastuusta työehtopolitiikan osalta ja johtajat ilmoittavat tavoitteekseen koko neuvottelujärjestelmän viralta panon. Tämäkö on nyt oikea tapa huolehtia tasapuolisesta ja tuloksellisesta työllisyys- ja talouspolitiikasta. Tämäkö on se tapa, jolla palataan kasvun ja vientimenestyksen tielle?

Nämä ovat tulevien kunnallisvaalien keskeisiä teemoja. Näistä sosialidemokraatit puhuvat.

Näyttää siltä, että tie vie perussuomalaiset ulos hallituskammareista.

Lopuksi en malta olla kiinnittämättä huomiota siihen, että Suomen hallituksen varapääministerin ja ulkoministerin, Timo Soini, johtaman puolueen ensimmäinen puheenjohtajaehdokas liputtaa sekä kiristyvän maahanmuuttopolitiikan että uuden Eurooppa-politiikan puolesta, mikäli hänet valitaan puheenjohtajaksi. Mahtaako vaatimus uudesta kansanäänestyksestä EU-jäsenyydestä ja eurosta olla sopusoinnussa Juha Sipilän hallituksen ohjelman kanssa? Se nyt vielä puuttuisi, että Suomen hallitus rupeaa kompastelemaan Eurooppalinjauksissaan.

Yllättävän vähän on tähänastisissa kommenteissa kannettu huolta Sampo Terhon linjasta. Jussi Halla-ahon vielä selkeämmästä muukalaisvastaisuudesta ja EU-fobiasta on sanottu, että se hajottaa hallituksen. Näyttää siltä, että tie vie perussuomalaiset ulos hallituskammareista, oli kumpi tahansa puheenjohtaja kesän jälkeen.

Keskustelua aiheesta