ehdokasmainos

Nyt puhuu Hjallis Harkimo: Tästä olen eri mieltä kuin Selänne – “Teen sellaisen lakialoitteen”

Kuva: Lehtikuva

Nyt myös kokoomuksen kansanedustaja Hjallis Harkimo ottaa kantaa entisen jääkiekkoilijan Teemu Selänteen turvapaikanhakijat-kommenteista syntyneeseen keskusteluun.

Harkimo kirjoittaa blogissaan, ettei Selänne hänen mielestään sanonut mitään sellaista, mistä “kovin moni olisi eri mieltä”. Selänne sanoi muun muassa haluavansa kovempia rangaistuksia raiskauksista.

Harkimo itse on kuitenkin yhdestä asiasta eri mieltä Selänteen kanssa.

– Jos turvapaikanhakija syyllistyy näin julmaan rikokseen kuin raiskaus, hänet pitää karkottaa. Olen ehdottanut tätä ja saanut vastaukseksi, että ”niin ei voi tehdä”. Miksei? Meidän pitää nopeasti saada semmoinen laki aikaan. Aion tehdä sellaisen lakialoitteen. Eihän Tanskassakaan kauan kestänyt kun ”korulaki” saatiin aikaan.

Harkimo sanoo suorasukaisesti, että maahanmuutossa on tekojen aika.

– Keskustelu ei enää riitä. Ruotsissakin tehdään päätöksiä koko ajan. Sanon sen vielä kerran: rajat on pantava kiinni pikku hiljaa ja mietittävä mitä tehdään. Toivottavasti Teemun esimerkki rohkaisee ihmisiä sanomaan mielipiteensä. Ajattelen, että se on aidosti tärkeää yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.

Terveysbisnes houkuttaa kovia kokoomusnimiä – “Politiikan moraali koetuksella”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Maarit Feldt-Ranta.

SDP:n kansanedustajan Maarit Feldt-Rannan mielestä kokoomuksen ministeriryhmän ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) ykkösavustajan siirtyminen terveysyrityksen kehityspäälliköksi koettelee vakavalla tavalla politiikan moraalia.

Erityisavustaja Joonas Turunen siirtyy kehityspäälliköksi terveydenhuoltoyhtiö Mehiläiseen. Yhtiön mukaan Turunen aloittaa tehtävässä lokakuun puolivälin jälkeen.

– Turusen vastuulle tulevat terveys- ja sairaalapalvelujen ulkoistuksiin liittyvät asiat. Samaan aikaan Sipilän hallitus on valmistelemassa ennennäkemätöntä julkisten palveluiden yksityistämistä ja pakkoyhtiöittämistä sote-uudistuksen yhteydessä, Feldt-Ranta kirjoittaa blogissaan.

Turunen on ollut asemassa, jossa hän on suoraan päässyt vaikuttamaan hallituksen sote-ratkaisuihin.

– Jatkossa hän voi käyttää tätä tietopääomaa hyödykseen Mehiläisen voitontavoitteluun. Hallitus kaavailee sote-palveluista miljardibisnestä, joten kyse on merkityksellisestä asiasta.

“Turunen itse on varmasti ollut tietoinen lainvalmistelusta.”

Asian merkitystä korostaa Feldt-Rannan mukaan se, etta lähiaikoina kokoomuksesta terveysbisnekseen ovat siirtyneet myös ex-ministeri ja hallitusneuvottelija Laura Räty sekä entinen kansanedustaja Lasse Männistö.

– Kokoomuksen toimintaa näyttää poliittisen tiedon ja vaikutusvallan kauppaamiselta tavalla, jota ei voi hyväksyä.

– Turunen siirtyy politiikasta pois juuri sillä hetkellä, kun eduskunta on käsittelemässä lakia, joka rajoittaisi johtavissa asemissa olevien virkamiesten ja erityisavustajien mahdollisuutta hyödyntää rahanarvoista tietoa yrityselämässä.

Feldt-Rannan mukaan tämä langettaa uuden varjon tapauksen ylle, sillä lain voimaansaattamisen myötä vastaavassa asemassa oleville henkilöille voitaisiin asettaa jopa vuoden mittainen karenssi siirtymien välille.

– Turunen itse on varmasti ollut tietoinen lainvalmistelusta, hän kirjoittaa.

Feldt-Ranta katsoo, ettei kokoomus voi enää paeta vastuutaan asiassa.

– Pelkät nokkelat sutkautukset ja puheet kokemuksen hankkimisesta liike-elämästä eivät riitä. Demokratian kannalta on kestämätöntä, jos keskeiset yhteiskunnalliset uudistukset kaupataan eniten tarjoavalle osapuolelle, hän päättää bloginsa.

Sanna Marin kokoomuslaisen kohuvärväyksestä: Tätä on suomalainen “korruptio”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin ottaa kantaa päivän nimitysuutiseen, jonka mukaan kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustaja Joonas Turunen on nimitetty 18.10. alkaen liiketoiminnan kehityspäälliköksi terveydenhuoltoyhtiö Mehiläisen Perusterveydenhuolto ja ulkoistukset -liiketoimintayksikköön.

— Kokoomuksen malli: ensin kanavoidaan sote-uudistuksella veronmaksajien rahat yksityisille terveysfirmoille ja sitten siirrytään näiden firmojen palkkalistoille kuittaamaan tehdyn työn hedelmät. Tätä on suomalainen “korruptio”, jota vastaan lainsäädäntö ei juuri tarjoa keinoja, Marin kirjoittaa Facebookissa.

Demokraatti haastatteli tänään valtiovarainministeri Petteri Orpoa asiasta. Orpo ei näe ristiriitaa siinä Turusen siirron ja hallituksen sote-suunnitelmien ja valinnanvapausmallin välillä.

– En minä näe ristiriitaa, koska nämä kaikki asiat ovat olleet avoimesti esillä ja kokoomuksen tavoitteet ovat olleet kaikkien tiedossa ja ne ovat meidän peruslinjan mukaisia.

Toisaalta valtiovarainministeri sanoi myös, että ymmärtää asiasta käytävän keskustelun. Hän sanoi myös, että keskustelua karenssista on hyvä jatkaa.

– Se on hyvä minun mielestä käydä läpi ja hakea pelisäännöt, kun näitä tapauksia tulee jatkossakin ja koska tämä on vapaa maa ja ihmiset voivat siirtyä työpaikasta toiseen.

Jo aiemmin Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok.) ilmoitti eroavansa tehtävästään sosiaali- ja terveystoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana ja siirtyvänsä Suomen Terveystalon liiketoimintajohtajaksi.

Lisäksi entinen kokoomuksen kansanedustaja, Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö siirtyi reilu vuosi sitten Mehiläinen-konserniin terveydenhuollon ulkoistuspalveluista vastaavaksi johtajaksi.

Keskustelua aiheesta

SDP siirtää puoluekokoustaan valtiopäivien avajaisten tieltä

Kuva: Jukka-Pekka Flander
sdpjohto-hulkko2014
SDP kokoontui Seinäjoella toukokuussa 2014 (kuva). Seuraava puoluekokous on Lahdessa helmikuussa 2017.

SDP:n puoluehallitus on päättänyt siirtää SDP:n ensi vuonna pidettävää puoluekokousta vuorokaudella eteenpäin, jotta puoluekokous ei sijoitu samalle päivälle eduskunnan valtiopäivien avajaisten kanssa.

Siirron jälkeen SDP:n 45. puoluekokous järjestetään 3.-5.2.2017 Lahden messukeskuksessa.

Ensi vuoden valtiopäivien juhlalliset avajaiset pidetään helmikuun toisena päivänä Helsingin Finlandia-talolla.

Keskustalegenda uusnatsin väkivallasta: “Lyhyt­pin­nainen demarikin voi potkaista, jos joku tulee vappuna haastamaan riitaa”

Kuva: Lehtikuva

Keskustalegenda, sanomalehti Ilkan entinen päätoimittaja Kari Hokkanen kirjoittaa keskustan Suomenmaassa Helsingin Asema-aukiolla sattuneesta pahoinpitelystä, jonka uhri kuoli viikkoa myöhemmin. Suomen vastarintaliikkeen uusnatsia epäillään pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Hokkanen kysyy kirjoituksessaan, oliko teon motiivi edes poliittinen.

— Eikö se voi olla väkivaltaisen sällin reaktiota provosointiin? Punaista lippua vartioiva lyhyt­pin­nainen demarikin voi potkaista, jos joku tulee vappuna haastamaan riitaa ja syljes­ke­le­mään. Kun tapaus sattui kansal­lis­so­si­a­lis­tista ideologiaa kuuluttavan järjestön miele­no­soi­tuk­sessa, se tulkittiin yksi­se­lit­tei­sesti poliittiseksi.

Hokkanen arvelee, että “viher­va­sem­misto-oppositio” riehaantui enemmän poliittisista kuin moraalisista syistä.

— Julkisen talouden tasa­pai­not­ta­mis­toimia väis­tä­mät­tö­mine leik­kauk­si­neen selitetään radi­ka­li­soi­tu­misen syyksi!

Hokkanen kehottaa hyviä ihmisiä rauhoittumaan.

“Suomi ja muu Eurooppa kärsivät pahasta investointivajeesta” – demarit vaativat EU-rahan tehokkaampaa hyödyntämistä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
LKS 20160601 Kansanedustaja Tytti Tuppurainen naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlaistunnossa  eduskunnassa Helsingissä 1. kesäkuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.).

Eduskunnan suuren valiokunnan ja talousvaliokunnan sosialidemokraattiset kansanedustajat vaativat Euroopan strategisten investointien ESIR-rahaston tehokkaampaa hyödyntämistä Suomessa.

Edustajat jättivät asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen keskiviikkona.

Euroopan investointipankin yhteydessä toimiva ESIR tarjoaa rahoitusta taloudellisesti kannattavien, muun muassa liikennehankkeiden toteuttamiseen EU-jäsenvaltioissa.

– Viime vuonna perustettu rahasto on lähtenyt Suomessa hitaasti liikkeelle, vaikka sen avulla on saatu aikaiseksi jo 116 miljardin euron investoinnit ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa on tälläkin hetkellä meneillään yli kymmenen rahoitusta saanutta hanketta. Suomessa ainoastaan Pasilan Tripla-keskus ja Äänekosken biotuotetehdas ovat toistaiseksi saaneet ESIR-rahaa, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen sanoo.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi hiljattain EU:n tilaa käsittelevässä puheessaan, että rahaston voimassaoloaikaa pidennetään ja rahoituskapasiteettia kaksinkertaistetaan ainakin 500 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä investointien vauhdittamiseksi.

– Rahaston kokoa aiotaan kasvattaa, joten mahdollisuudet rahoituksen saamiseen olisivat entistä paremmat. Kysymmekin hallitukselta, miksi Suomessa ei ole enempää ESIR-rahoitusta saaneita hankkeita ja miten rahaston koon kasvattamiseen on varauduttu. Suomi ja muu Eurooppa kärsivät pahasta investointivajeesta. ESIR-rahaa olisi nyt tärkeää saada Suomessa etenkin liikennehankkeisiin ja arktiseen osaamisen hankkeisiin, esimerkiksi Jäämeren ratayhteyteen liittyen, entinen työministeri, kansanedustaja Lauri Ihalainen sanoo.

Kasvua ja työllisyyttä lisääviä investointeja tarvitaan, Tuppurainen painottaa.

– ESIR-rahoituksen tuella tärkeisiin hankkeisiin voidaan saada mukaan myös muita rahoittajia. Kyseessä voi olla valtavan suuri mahdollisuus, jota ei saa hukata. Esimerkiksi arktiselle alueelle haluaa moni muukin, ja Suomen on oltava todella aktiivinen, jos haluamme olla johtava arktisen osaamisen maa. Hallitukselta peräänkuulutetaan nyt kunnianhimoista, strategista otetta eri rahoituslähteiden hyödyntämiseen, hän evästää.

Kirjallisen kysymyksen allekirjoittivat Tytti Tuppuraisen ja Lauri Ihalaisen lisäksi kansanedustajat Timo Harakka, Sanna Marin, Jukka Gustafsson, Riitta Myller, Maarit Feldt-Ranta, Ville Skinnari, Johanna Ojala-Niemelä ja Maria Tolppanen.