Nyt se on sanottu keskustakonkarin suulla: Yksityiset sotejätit voivat viedä veroeurot Suomesta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen esitti torstaina Iltalehdessä tuimaa kritiikkiä sote-uudistusta kohtaan. Hän ennusti, että seuraavan viiden vuoden aikana noin sata kuntaa menee konkurssiin.

Yksi uhka liittyy kiinteistöihin. Kuntien sote-kiinteistöt menevät alkuun vuokralle maakuntien palvelulaitoksille vuoden 2021 loppuun. Jos kunnilla on maakunnille kelpaamattomia rakennuksia, kuntien käsissä voi olla yhtäkkiä iso kiinteistöriski. Hoskosen mukaan valtio lupaus antaa rahaa vapaaksi jääneiden kiinteistöjen kehittämiseksi ”on täysin kuollut kirjain”.

Hän arvioi sote-uudistuksen asiakkaan valinnanvapauden olevan johtamassa siihen, että isot kansainväliset yhtiöt valtaavat markkinat ja nostavat hintoja. Kilpailun vapauttamisen vuoksi sote-kustannukset voivat nousta peräti neljällä miljardilla eurolla.

Keskustakonkari, monen hallituksen ministeri ja nykyinen eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) ei heittäydy ollenkaan yhtä pessimistiseksi kuin kansanedustaja Hoskonen.

Esimerkiksi sadan kunnan konkurssi on asia, johon Pekkarinen kieltäytyy uskomasta lainkaan. Hänen mukaansa kunnat selviävät niistä tehtävistä, joita sille jää soten siirryttyä maakuntaportaalle.

– Jos joltakin kunnalta häviää 70 prosenttia kustannuksia, niin eihän se nyt sitä kuntaa konkurssiin vie. Tosin siltä häviää suuri määrä tulojakin, sekin pitää paikkansa.

Sen sijaan kiinteistöasioissa Pekkarinen toteaa, että hallitusta pitää painostaa järjestelyyn, jossa kiinteistöt eivät jää kuntien käsiin.

– Yksi tapa olisi se, että ne siirtyisivät korjatuilla tasearvoilla maakuntien taseeseen. Tai sitten niin, että julkinen valta, valtio ottaa vastuun siitä, että kuntien käsiin ei jää arvottomat kiinteistöt.

”Ne ovat vaaroja, jotka piilevät.”

Mauri Pekkarisen mukaan ratkaisevaa on se, miten valinnanvapaus toteutetaan. Siihen liittyvät haasteet.

– Kuka saa, millä ehdolla ja minkälaisia palveluja pääsee tarjoamaan. Missä määrin se periaatteellinen oven avaaminen, joka nyt on tehty yksityiselle sektorille erittäin laajasti, käytännössä toteutetaan. Minä en arvostele sitä ennen kuin minä tiedän, hän sanoo.

– Jos se tehostaa tuottavuutta, parantaa ja tehostaa toimintaa niin sehän on sitten hyvä ja toteutuuko aito integraatio – uskon tai pidän tärkeänä, että ne saadaan toteutettua. Jos ne eivät toteudu, totta kai tulee ongelmia. Jos kermankuorijat pääsevät ja jättävät muun julkisen yhteisön hoidettavaksi, totta kai se on huono. Mutta ei näitä voi vielä sanoa, että niin tapahtuu. Ne ovat vaaroja, jotka piilevät ja ne pitää poistaa.

Pekkarisen mukaan valinnanvapaudessa olennaista ei ole se, millä tavalla ihminen saa tehdä sopimuksen palvelun tuottajan kanssa vaan kysymys siitä kuka, millä ehdoilla ja minkälaisia palveluita saa tuottaa.

Pekkarisen mukaan sote-palvelujen yhtiöittäminen ei ole ongelma.

– Jos kerran tullaan kilpailtuun kenttään, jossa on yksityisiä yrityksiä ja julkinen valta tulee toimijoineen siihen, niin kyllä sen (julkisen vallan) pitää tulla samassa yhteisömuodossa kuin muut ovat kilpaillussa kentässä mukana. Minusta se on ilman muuta selvää.

”Eihän sitä nyt sellaista ole.”

SDP:ssä katsotaan, että hallituksen sote-mallilla suomalaisten verorahat valuvat yksityisten sote-yritysten taskuihin. Muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalta (kesk.) on kysytty useasti, voidaanko verorahojen valuminen ulos Suomesta estää. Hän on myöntänyt, ettei tiedä.

– Ei tietenkään ole meidän intressissä, että maakunnissa olisi toimijoita, jotka eivät maksaisi veroja Suomessa syntyvästä tuloksesta, pääministeri Juha Sipilä puolestaan totesi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa 27.5.

Mauri Pekkarinen mukaan verorahojen pitämistä Suomessa ei pystytä takaamaan.

– Ne yksityiset yritykset, jotka tänne tulevat – sellaista tavallaan ehtoa, että jos pääset valinnanvapauden kenttään tarjoamaan palveluja niin sinun pitää olla suomalainen yritys, maksaa verot sataprosenttisesti Suomessa, niin sellaista ehtoa me emme voi asettaa, vaikka varmaan minä ja moni muukin haluaisi. Me olemme osa Euroopan unionia.

”Meillä on fair playn periaate.”

Rahaa Suomessa pidättelevää lakia ei siis ole Pekkarisen mukaan mahdollista säätää.

– Eihän sitä nyt sellaista ole, eihän meillä ole millään muullakaan alalla. Miten voisi olla, että tällä toimialalla olisi mahdollista sellainen, mikä ei ole missään muualla meidän taloudessa mahdollista, hän vääntää rautalangasta.

Huolta tästä Pekkarinen ei kuitenkaan juurikaan kanna.

– Tietysti voisi kysyä, että huolettaako se, että monella toimialalla meillä on ulkomaista omistusta. No ei hirveän paljon, hän sanoo ja vetoaa taas siihen, että ratkaisevaa on, millaisin tavoin ja ehdoin kysymys valinnanvapaudesta ratkaistaan.

– Siinä on omat riskinsä, mutta minä uskon ja toivon, että hallitus hoitaa sen tavalla, joka tuottaa hyvän tuloksen. Periaatteessahan se ovi on aika lailla avoinna yksityisen sektorin tulemiselle.

Kuinka tiukkaa kokoomuksen valinnanvapausmallin nieleminen tekee keskustan ryhmässä?

– Jos se tehdään oikein ja hyvin, minusta se ei tee minkäänlaista ongelmaa. Kyllä minäkin näen, että siellä on yksityisellä sektorilla saumaa tulla tuottamaan palveluita ja niin poispäin, mutta sitten meillä on fair playn periaate, ettei saa tulla kermankuorintaa mukaan. Ja tässä on kaikki edellytykset tuollainen uhka torjua ja löytää malli, jossa tulee kilpailua palvelujen tarjontaan ja tuottamiseen. Se tehdään tavalla, joka sekä sosiaalisesti että alueellisesti kohtelee ihmisiä oikeudenmukaisesti.

”Onneksi kansalaiset ja suuri osa päättäjistä eivät tiedostaneet” – Katainen avoimena 2008 tapahtumista

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Nykyinen komissaarina ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) muistelee valtiovarinministeriministeriaikojaan VM:n nettisivuille kirjoittamassaan poikkeuksellisen avoimessa kolumnissa.

Kataisen tultua valtiovarainministeriksi Yhdysvalloista vuonna 2007 liikkeelle lähtenyt finanssikriisi iski koko maailmaan.

Pankkien välinen rahaliikenne alkoi hiipua ja markkinoille syntyi paniikki.

– Kukaan ei tiennyt mistä etsiä turvaa, jotakin mikä olisi varmaa ja luotettavaa.

– Kiveenhakattu totuus, ettei valtio voi mennä konkurssiin, koska sillä on verotusoikeus, menetti uskottavuutensa. Kukaan ei luottanut kehenkään.

Kataien kertoo keskustelleensa päivittäin Suomessa toimivien pankkien johtajien kanssa ja tiedusteleensa heidän pankkiensa tilannetta markkinoilla.

– Edes vahvat ja vakavaraiset pankit eivät olleet suojassa, hän kertoo.

Katainen kertoo tunteneensa poliittisen uransa aikana pelkoa vain kerran.

– Se oli perjantaina 10.10.2008. Pankkien välinen rahaliikenne oli hyytymässä. Paniikki syveni ja kurssit Euroopan pääpörsseissä laskivat 10 % kaupankäynnin ensi tunteina. Sama meno jatkui Wall Streetillä iltapäivällä. Onneksi kansalaiset ja suuri osa päättäjistä eivät tiedostaneet kriisin tilaa.

Sunnuntaina 12.10. euroalueen päämiehet ja Ison-Britannian Gordon Brown kokoontuivat Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn kutsusta hätäkokoukseen Pariisiin.

– Maat päättivät turvata pankkien rahoituksen ja talletussuojaa kasvatettaisiin. Hyvät pankit pääomitettaisiin. EKP lupasi turvata likviditeetin. Britannialla oli oma vastaava ratkaisunsa. Maanantaina toimittiin myös Yhdysvalloissa. Suurimpien pankkien täytyi hyväksyä mittavat pääomitukset. Päätökset toimivat. Paniikki rauhoittui ja katastrofilta vältyttiin.

Katainen kertoo tilanteessa myös tilanteessa, jossa paniikki palasi, kun markkinat jäätyivät uudelleen vuonna 2010.

Keskustelua aiheesta

Helsingin ex-apulaiskaupunginjohtaja Viljanen hakee Vantaan johtoon

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) hakee Vantaan kaupunginjohtaksi.

Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) hakee Vantaan kaupunginjohtajaksi. Vantaa julkisti torstaina kymmenen virkaa hakeneen nimet tehtävän varsinaisen hakuajan umpeuduttua.

Viljanen (s. 1958) oli Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja vuosina 2012–2017. Valtiotieteiden maisteri ja oikeustieteiden kandidaatti Viljanen oli sitä ennen liki vuosikymmenen ajan sisäministeriön kansliapäällikkö.

Vantaan kaupunginjohtajan virka tulee avoimeksi, kun nykyinen kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd.) jää eläkkeelle vuodenvaihteessa.

Kaupunginvaltuuston on määrä valita uusi kaupunginjohtaja 13. marraskuuta.

Työnhaku katkesi yllättäen monelta – Lindström: Työttömät eivät nyt vaan osaa käyttää uusia sähköisiä palveluita

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Työministeri Jari Lindström (sin.).

Ely-keskuksissa makaa 150 miljoonaa käyttämätöntä työllistämisrahaa tälle vuodelle. Tieto hämmästytti kansanedustajia, kun eduskunta torstaina ruoti työministeriön budjettia.

Moni edustaja ihmetteli sitä, että hallitus on asettanut kolmannelle sektorille – eli kansalaisjärjestöille – 3 000 henkilötyövuoden katon sataprosenttisen palkkatuen käytölle. Se estää ely-keskuksia käyttämästä enemmän rahaa yhdistysten palkkatukeen.

– Tällä on varmaan jonkun verran merkitystä siihen tilanteeseen, jossa me nyt olemme, että niitä määrärahoja on vielä käytössä, myönsi työministeri Jari Lindström (sin.).

Lindstömin mukaan työllisyysmäärärahat eivät ole missään paikassa loppu.

– Tilanne on se, että sitomatonta rahaa on siis 150 miljoonaa, ja alueellisesti on tietysti eroja, mutta joka paikassa sitä rahaa on. Itse asiassa nyt on kyse siitä, että sitä pitää osata käyttää.

Ministerin mukaan oikeita kohteita ovat omaa työmarkkina-asemaa parantavat toimenpiteet.

– Palkkatukea markkinoisin tässä ja sen käyttöä. Sinällään oli ihan asiallinen tämä edustaja Tarja  Filatovin (sd.) kysymys siitä, että eikö tälle voisi jotain tehdä. Olen saanut työttömien valtakunnalliselta yhdistykseltäkin palautetta, että voisimmeko perua tämän. Hallitus on tehnyt linjauksen tästä katosta, ja se pysyy täällä toistaiseksi, kunnes toisin päätetään. Mutta ei semmoista keskustelua ole käynnistetty, että siihen puututtaisiin, Lindström muotoili.

Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtajan Jukka Haapakosken viesti työministeri Jari Lindströmille (sin.) oli, että 150 miljoonalla eurolla palkkaisi palkkatuella yli 10 000 työtöntä vuodeksi töihin.

Lindströmin mukaan järjestöille ilmoitettiin hyvissä ajoin, että katto tulee.
– Silti tuli yllätyksenä, että me puutumme tähän. Ei ole valmis siltäkään osin maailma, vaan kyllä sielläkin pitää pystyä tekemään asioita tehokkaammin.

Huoli sähköisistä palveluista otettu vakavasti

Lindström kertoi eduskunnalle myös, että työnhaku katkesi heinäkuussa, koska TE-toimistojen sähköisissä palveluissa oli ongelmia. Hän kertoi saaneensa TE-keskusten sähköisten palveluiden uudistuksesta palautetta sekä työnhakijoilta että TE-palveluiden asiantuntijoilta.

– Siellä on paljon sellaisia ongelmia, että ihmiset eivät ole ymmärtäneet ohjeita, eivätkä asiakkaat osaa käyttää uusia sähköisiä palveluita. Tähän pitää panostaa edelleen, ja huoli otetaan vakavasti, hän vastasi kysymykseen siitä, miksi työnhaku katkesi.

Myös hallituksen niin sanottu työttömien aktiivimalli sai odotetusti paljon kritiikkiä oppositiolta. Malli on tulossa syksyllä eduskunnan käsittelyyn. Oppositioedustajien mielestä se jatkaa hallituksen politiikkaa, jossa työttömyys nähdään ennen kaikkea yksilöiden omana syynä, ei työpaikkojen vähyydestä tai kohtaanto-ongelmista johtuvana.

Sanna Nikula, STT

 

STT–SANNA NIKULA

Nuorin edustaja: ”Minulta tullaan kysymään, mitä täällä tapahtuu, kun eläke ei enää riitäkään lääkkeisiin”

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pääsi tivaamaan hallitukselta, onko oikein, että hallitus antaa verohelpotuksia hyvätuloisille, mutta ottaa pienituloisilta.

Eduskunnan kyselytunti pääsi budjettikäsittelyn lomassa käsiksi valtavasti kasvaneeseen ongelmaan, eläkeläisköyhyyteen.

Asian pääsi tarttumaan eduskunnan nuorin kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.). Hän kertoi tavanneensa kesän aikana runsaasti iäkkäitä ihmisiä, jotka ovat tulleet kysymään, mitä on nyt tapahtunut, kun käteen jäävä eläke ei tahdo enää riittää elämiseen.

– Tämä ei ole ihme, sillä eriarvoisuus on lisääntynyt ja ihmisten toimeentulo on vaikeutunut pääministeri Juha  Sipilän (kesk.) hallituksen politiikan toimesta. Esimerkiksi lääkekorvauksien leikkaukset sekä terveydenhuollon asiakasmaksujen 30% korotus – koettelevat varsinkin ikääntyneitä kovalla kädellä. Helsingin Sanomat kertoi tällä viikolla, että 350 000 asiakasmaksua on mennyt ulosottoon ja määrä on kasvanut hurjasti vuodessa, Nurminen sanoi.

Sadat tuhannet pienituloiset ovat menettäneet luottotietonsa.

– Valtiovarainministeriön arvion mukaan tuloerot kasvavat ja nyt käsittelyssä olevan budjetin myötä rikkaat saavat jopa 400 euroa lisää vuodessa, kun pienituloisilta otetaan jälleen pois. Tämä ei ole oikein, Nurminen huomautti.

Onko tämä teistä oikein? Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.).  Miksi budjettiesityksessä leikataan pienituloisilta kansaneläkeläisiltä, kun samaan aikaan rikkaille annetaan 400 euroa lisää köyhiltä otetaan pois?

Mattila vastasi varsin ylimielisesti olevansa sitoutunut tämän hallituksen ohjelmaan ja valtiontalouden sopeutumiseen, Mattila vastasi.

Nurminen jatkoi: Te ministeri Mattila varmasti tiedätte, että tämä takuueläkkeen nosto koskee vain yhtä osaa eläkeläisistä ja indeksileikkausten vuoksi sekin jatkossa pienenee. Meillä on 615 000 eläkeläistä, jotka saavat kansaneläkettä. Indeksileikkausten myötä te leikkaatte täydestä kansaneläkkeestä 240 euroa. Siis te leikkaatte täydestä kansaneläkkeestä 20 euroa kuussa, 240 euroa vuodessa.

– SDP ei hyväksy tätä indeksileikkausta, vaan haluaa parantaa kaikkien pienten ja keskituloisten eläkeläisten toimeentuloa. Me olemme vaatineet toimenpideohjelman tekemistä, jossa kiinnitetään erityisesti huomioita ikääntyneiden naisten ja pientä työeläkettä saavien asemaan, joka huomioi elinkustannusten nousun ja, jolla työeläkkeiden verotusta korjataan ja kansaneläkkeen tasoa parannetaan, Nurminen kertoi.

Hallituksen sosiaaliasioista vastaavat ministerit tyytyivät pakenemaan lähinnä hallitusohjelman taakse. Valtionvaroista vastaava ministeri Petteri Orpo (kok.) tyytyi toistelemaan, että työllisyysasteen nosto on parasta lääkettä  eläkeläisköyhyyteen. Hallitus ei esimerkiksi ollut valmis kehottamaan kuntia siihen, että nämä jättäisivät terveydenhoidon asiakasmaksut perimättä. Ei vaikka kunnilla on siihen kaikki oikeus.

 

 

SYL: ”Eikö opiskelijoiden kurittaminen jo riitä?” – Kimppakämpissä asuvilta lähtemässä jopa 20% tuista

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL pitää hallituksen esitystä asumistuen muuttamisesta haitallisena sekä opiskelijoille että yhteiskunnalle.

Hallitus on esittänyt käyttöön otettavaksi niin kutsuttua osa-asunnon normia. Normin käyttöön ottamisen myötä henkilöt, jotka asuvat alle 20 neliön asunnossa tai vuokraavat osaa asunnostaan, menettävät asumistukea jopa 20 prosenttia. Hallituksen esittämä osa-asunnon normi tulisi heikentämään SYL:n mukaan etenkin kimppa-asumisen houkuttelevuutta.

– Esitetty muutos kannustaa opiskelijoita muuttamaan kalliimpiin yksiöihin kohtuuhintaisten kimppakämppien sijaan. Esitetty osa-asunnon normi tullee vaikuttamaan opiskelijoiden halukkuuteen hakeutua asumaan kimppa-asuntoihin, varsinkin kun ruokakunta- ja avoliittotulkinnat varjostavat jo valmiiksi vaihtoehdon valovoimaisuutta, SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme sanoo.

Esitetty muutos enimmäisasumismenojen leikkaamisesta asunnon osaa vuokraaville onkin erityisen vahingollinen alhaisempien enimmäisasumismenojen alueella solu- ja kimppa-asunnoissa asuville opiskelijoille, SYL tiedottaa.

Esitetyllä enimmäisasumismenojen hinnalla ei järjestön mukaan pysty tarjoamaan kaikkia soluasuntojaan edes voittoa tavoittelemattomat toimijat, kuten opiskelija-asuntosäätiöt.

– Opiskelijat siirrettiin vasta kaksi kuukautta sitten yleisen asumistuen piiriin ja on käsittämätöntä että opiskelijoiden asumistukitilannetta halutaan heikentää jo nyt.

Esitys myös kohdistuu käytännössä suurimmaksi osaksi opiskelijoihin.

Esitys myös kohdistuu Lumpeen mukaan käytännössä suurimmaksi osaksi opiskelijoihin, sillä muut pienituloiset ryhmät ovat oikeutettuja täydentämään leikattua asumistukeaan toimeentulotuella. Opiskelijat kuitenkaan eivät.

– Voisi kysyä: eikö opiskelijoiden kurittaminen jo riitä? 80% osa-asunnon normi vaikuttaa myös opiskelija-asuntojen soluihin. Soluasuntojen kysyntä on entuudestaan heikentynyt yleisen asumistuen myötä, toteaa puolestaan hallituksen jäsen Jani Sillanpää.

– Mikäli niissä tulee tyhjäkäyttöä, yhteiskunta häviää kahdella tapaa: toisaalta valtion tukema asuntokanta on vajaakäytöllä, toisaalta valtio kustantaa opiskelijoiden yksityisten markkinoiden kovempia vuokra asumistuella.

Esitys kääntyy hyvin nopeasti itseään vastaan.

SYL:n puheenjohtaja Lumme toteaa SYL:n toivovan, että hallitus pyrkisi ratkaisemaan kohtuuhintaisen, tarvetta vastaavan asumisen kysymyksiä muilla tavoilla kuin yhteiskunnan pienituloisimpia rankaisemalla.

– Osa-asunnon normin käyttöönoton arvioidaan säästävän asumistukimenoja noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Me epäilemme, että hallitus ajaa toimillaan opiskelijoita yksiöihin.

– Esitys kääntyy hyvin nopeasti itseään vastaan ja asumismenot jatkavat paisumistaan, jos kimppa-asuminen ei ole opiskelijoille edullinen asumismuoto. Tästä kärsivät sekä opiskelijat että yhteiskunta.” Lumme summaa.