Politiikka

Nyt se on sanottu keskustakonkarin suulla: Yksityiset sotejätit voivat viedä veroeurot Suomesta

Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen esitti torstaina Iltalehdessä tuimaa kritiikkiä sote-uudistusta kohtaan. Hän ennusti, että seuraavan viiden vuoden aikana noin sata kuntaa menee konkurssiin.

Yksi uhka liittyy kiinteistöihin. Kuntien sote-kiinteistöt menevät alkuun vuokralle maakuntien palvelulaitoksille vuoden 2021 loppuun. Jos kunnilla on maakunnille kelpaamattomia rakennuksia, kuntien käsissä voi olla yhtäkkiä iso kiinteistöriski. Hoskosen mukaan valtio lupaus antaa rahaa vapaaksi jääneiden kiinteistöjen kehittämiseksi ”on täysin kuollut kirjain”.

Hän arvioi sote-uudistuksen asiakkaan valinnanvapauden olevan johtamassa siihen, että isot kansainväliset yhtiöt valtaavat markkinat ja nostavat hintoja. Kilpailun vapauttamisen vuoksi sote-kustannukset voivat nousta peräti neljällä miljardilla eurolla.

Keskustakonkari, monen hallituksen ministeri ja nykyinen eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) ei heittäydy ollenkaan yhtä pessimistiseksi kuin kansanedustaja Hoskonen.

Esimerkiksi sadan kunnan konkurssi on asia, johon Pekkarinen kieltäytyy uskomasta lainkaan. Hänen mukaansa kunnat selviävät niistä tehtävistä, joita sille jää soten siirryttyä maakuntaportaalle.

– Jos joltakin kunnalta häviää 70 prosenttia kustannuksia, niin eihän se nyt sitä kuntaa konkurssiin vie. Tosin siltä häviää suuri määrä tulojakin, sekin pitää paikkansa.

Sen sijaan kiinteistöasioissa Pekkarinen toteaa, että hallitusta pitää painostaa järjestelyyn, jossa kiinteistöt eivät jää kuntien käsiin.

– Yksi tapa olisi se, että ne siirtyisivät korjatuilla tasearvoilla maakuntien taseeseen. Tai sitten niin, että julkinen valta, valtio ottaa vastuun siitä, että kuntien käsiin ei jää arvottomat kiinteistöt.

”Ne ovat vaaroja, jotka piilevät.”

Mauri Pekkarisen mukaan ratkaisevaa on se, miten valinnanvapaus toteutetaan. Siihen liittyvät haasteet.

– Kuka saa, millä ehdolla ja minkälaisia palveluja pääsee tarjoamaan. Missä määrin se periaatteellinen oven avaaminen, joka nyt on tehty yksityiselle sektorille erittäin laajasti, käytännössä toteutetaan. Minä en arvostele sitä ennen kuin minä tiedän, hän sanoo.

– Jos se tehostaa tuottavuutta, parantaa ja tehostaa toimintaa niin sehän on sitten hyvä ja toteutuuko aito integraatio – uskon tai pidän tärkeänä, että ne saadaan toteutettua. Jos ne eivät toteudu, totta kai tulee ongelmia. Jos kermankuorijat pääsevät ja jättävät muun julkisen yhteisön hoidettavaksi, totta kai se on huono. Mutta ei näitä voi vielä sanoa, että niin tapahtuu. Ne ovat vaaroja, jotka piilevät ja ne pitää poistaa.

Pekkarisen mukaan valinnanvapaudessa olennaista ei ole se, millä tavalla ihminen saa tehdä sopimuksen palvelun tuottajan kanssa vaan kysymys siitä kuka, millä ehdoilla ja minkälaisia palveluita saa tuottaa.

Pekkarisen mukaan sote-palvelujen yhtiöittäminen ei ole ongelma.

– Jos kerran tullaan kilpailtuun kenttään, jossa on yksityisiä yrityksiä ja julkinen valta tulee toimijoineen siihen, niin kyllä sen (julkisen vallan) pitää tulla samassa yhteisömuodossa kuin muut ovat kilpaillussa kentässä mukana. Minusta se on ilman muuta selvää.

”Eihän sitä nyt sellaista ole.”

SDP:ssä katsotaan, että hallituksen sote-mallilla suomalaisten verorahat valuvat yksityisten sote-yritysten taskuihin. Muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalta (kesk.) on kysytty useasti, voidaanko verorahojen valuminen ulos Suomesta estää. Hän on myöntänyt, ettei tiedä.

– Ei tietenkään ole meidän intressissä, että maakunnissa olisi toimijoita, jotka eivät maksaisi veroja Suomessa syntyvästä tuloksesta, pääministeri Juha Sipilä puolestaan totesi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa 27.5.

Mauri Pekkarinen mukaan verorahojen pitämistä Suomessa ei pystytä takaamaan.

– Ne yksityiset yritykset, jotka tänne tulevat – sellaista tavallaan ehtoa, että jos pääset valinnanvapauden kenttään tarjoamaan palveluja niin sinun pitää olla suomalainen yritys, maksaa verot sataprosenttisesti Suomessa, niin sellaista ehtoa me emme voi asettaa, vaikka varmaan minä ja moni muukin haluaisi. Me olemme osa Euroopan unionia.

”Meillä on fair playn periaate.”

Rahaa Suomessa pidättelevää lakia ei siis ole Pekkarisen mukaan mahdollista säätää.

– Eihän sitä nyt sellaista ole, eihän meillä ole millään muullakaan alalla. Miten voisi olla, että tällä toimialalla olisi mahdollista sellainen, mikä ei ole missään muualla meidän taloudessa mahdollista, hän vääntää rautalangasta.

Huolta tästä Pekkarinen ei kuitenkaan juurikaan kanna.

– Tietysti voisi kysyä, että huolettaako se, että monella toimialalla meillä on ulkomaista omistusta. No ei hirveän paljon, hän sanoo ja vetoaa taas siihen, että ratkaisevaa on, millaisin tavoin ja ehdoin kysymys valinnanvapaudesta ratkaistaan.

– Siinä on omat riskinsä, mutta minä uskon ja toivon, että hallitus hoitaa sen tavalla, joka tuottaa hyvän tuloksen. Periaatteessahan se ovi on aika lailla avoinna yksityisen sektorin tulemiselle.

Kuinka tiukkaa kokoomuksen valinnanvapausmallin nieleminen tekee keskustan ryhmässä?

– Jos se tehdään oikein ja hyvin, minusta se ei tee minkäänlaista ongelmaa. Kyllä minäkin näen, että siellä on yksityisellä sektorilla saumaa tulla tuottamaan palveluita ja niin poispäin, mutta sitten meillä on fair playn periaate, ettei saa tulla kermankuorintaa mukaan. Ja tässä on kaikki edellytykset tuollainen uhka torjua ja löytää malli, jossa tulee kilpailua palvelujen tarjontaan ja tuottamiseen. Se tehdään tavalla, joka sekä sosiaalisesti että alueellisesti kohtelee ihmisiä oikeudenmukaisesti.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat