Nyt se on sanottu keskustakonkarin suulla: Yksityiset sotejätit voivat viedä veroeurot Suomesta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen esitti torstaina Iltalehdessä tuimaa kritiikkiä sote-uudistusta kohtaan. Hän ennusti, että seuraavan viiden vuoden aikana noin sata kuntaa menee konkurssiin.

Yksi uhka liittyy kiinteistöihin. Kuntien sote-kiinteistöt menevät alkuun vuokralle maakuntien palvelulaitoksille vuoden 2021 loppuun. Jos kunnilla on maakunnille kelpaamattomia rakennuksia, kuntien käsissä voi olla yhtäkkiä iso kiinteistöriski. Hoskosen mukaan valtio lupaus antaa rahaa vapaaksi jääneiden kiinteistöjen kehittämiseksi ”on täysin kuollut kirjain”.

Hän arvioi sote-uudistuksen asiakkaan valinnanvapauden olevan johtamassa siihen, että isot kansainväliset yhtiöt valtaavat markkinat ja nostavat hintoja. Kilpailun vapauttamisen vuoksi sote-kustannukset voivat nousta peräti neljällä miljardilla eurolla.

Keskustakonkari, monen hallituksen ministeri ja nykyinen eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) ei heittäydy ollenkaan yhtä pessimistiseksi kuin kansanedustaja Hoskonen.

Esimerkiksi sadan kunnan konkurssi on asia, johon Pekkarinen kieltäytyy uskomasta lainkaan. Hänen mukaansa kunnat selviävät niistä tehtävistä, joita sille jää soten siirryttyä maakuntaportaalle.

– Jos joltakin kunnalta häviää 70 prosenttia kustannuksia, niin eihän se nyt sitä kuntaa konkurssiin vie. Tosin siltä häviää suuri määrä tulojakin, sekin pitää paikkansa.

Sen sijaan kiinteistöasioissa Pekkarinen toteaa, että hallitusta pitää painostaa järjestelyyn, jossa kiinteistöt eivät jää kuntien käsiin.

– Yksi tapa olisi se, että ne siirtyisivät korjatuilla tasearvoilla maakuntien taseeseen. Tai sitten niin, että julkinen valta, valtio ottaa vastuun siitä, että kuntien käsiin ei jää arvottomat kiinteistöt.

”Ne ovat vaaroja, jotka piilevät.”

Mauri Pekkarisen mukaan ratkaisevaa on se, miten valinnanvapaus toteutetaan. Siihen liittyvät haasteet.

– Kuka saa, millä ehdolla ja minkälaisia palveluja pääsee tarjoamaan. Missä määrin se periaatteellinen oven avaaminen, joka nyt on tehty yksityiselle sektorille erittäin laajasti, käytännössä toteutetaan. Minä en arvostele sitä ennen kuin minä tiedän, hän sanoo.

– Jos se tehostaa tuottavuutta, parantaa ja tehostaa toimintaa niin sehän on sitten hyvä ja toteutuuko aito integraatio – uskon tai pidän tärkeänä, että ne saadaan toteutettua. Jos ne eivät toteudu, totta kai tulee ongelmia. Jos kermankuorijat pääsevät ja jättävät muun julkisen yhteisön hoidettavaksi, totta kai se on huono. Mutta ei näitä voi vielä sanoa, että niin tapahtuu. Ne ovat vaaroja, jotka piilevät ja ne pitää poistaa.

Pekkarisen mukaan valinnanvapaudessa olennaista ei ole se, millä tavalla ihminen saa tehdä sopimuksen palvelun tuottajan kanssa vaan kysymys siitä kuka, millä ehdoilla ja minkälaisia palveluita saa tuottaa.

Pekkarisen mukaan sote-palvelujen yhtiöittäminen ei ole ongelma.

– Jos kerran tullaan kilpailtuun kenttään, jossa on yksityisiä yrityksiä ja julkinen valta tulee toimijoineen siihen, niin kyllä sen (julkisen vallan) pitää tulla samassa yhteisömuodossa kuin muut ovat kilpaillussa kentässä mukana. Minusta se on ilman muuta selvää.

”Eihän sitä nyt sellaista ole.”

SDP:ssä katsotaan, että hallituksen sote-mallilla suomalaisten verorahat valuvat yksityisten sote-yritysten taskuihin. Muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalta (kesk.) on kysytty useasti, voidaanko verorahojen valuminen ulos Suomesta estää. Hän on myöntänyt, ettei tiedä.

– Ei tietenkään ole meidän intressissä, että maakunnissa olisi toimijoita, jotka eivät maksaisi veroja Suomessa syntyvästä tuloksesta, pääministeri Juha Sipilä puolestaan totesi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa 27.5.

Mauri Pekkarinen mukaan verorahojen pitämistä Suomessa ei pystytä takaamaan.

– Ne yksityiset yritykset, jotka tänne tulevat – sellaista tavallaan ehtoa, että jos pääset valinnanvapauden kenttään tarjoamaan palveluja niin sinun pitää olla suomalainen yritys, maksaa verot sataprosenttisesti Suomessa, niin sellaista ehtoa me emme voi asettaa, vaikka varmaan minä ja moni muukin haluaisi. Me olemme osa Euroopan unionia.

”Meillä on fair playn periaate.”

Rahaa Suomessa pidättelevää lakia ei siis ole Pekkarisen mukaan mahdollista säätää.

– Eihän sitä nyt sellaista ole, eihän meillä ole millään muullakaan alalla. Miten voisi olla, että tällä toimialalla olisi mahdollista sellainen, mikä ei ole missään muualla meidän taloudessa mahdollista, hän vääntää rautalangasta.

Huolta tästä Pekkarinen ei kuitenkaan juurikaan kanna.

– Tietysti voisi kysyä, että huolettaako se, että monella toimialalla meillä on ulkomaista omistusta. No ei hirveän paljon, hän sanoo ja vetoaa taas siihen, että ratkaisevaa on, millaisin tavoin ja ehdoin kysymys valinnanvapaudesta ratkaistaan.

– Siinä on omat riskinsä, mutta minä uskon ja toivon, että hallitus hoitaa sen tavalla, joka tuottaa hyvän tuloksen. Periaatteessahan se ovi on aika lailla avoinna yksityisen sektorin tulemiselle.

Kuinka tiukkaa kokoomuksen valinnanvapausmallin nieleminen tekee keskustan ryhmässä?

– Jos se tehdään oikein ja hyvin, minusta se ei tee minkäänlaista ongelmaa. Kyllä minäkin näen, että siellä on yksityisellä sektorilla saumaa tulla tuottamaan palveluita ja niin poispäin, mutta sitten meillä on fair playn periaate, ettei saa tulla kermankuorintaa mukaan. Ja tässä on kaikki edellytykset tuollainen uhka torjua ja löytää malli, jossa tulee kilpailua palvelujen tarjontaan ja tuottamiseen. Se tehdään tavalla, joka sekä sosiaalisesti että alueellisesti kohtelee ihmisiä oikeudenmukaisesti.

Kansanedustaja vaatii supon valtaoikeuksien selvittämistä – ”Tulkitsin ministereiden suhtautuvan myönteisesti”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja Mika Kari (sd.) edellyttää, että suojelupoliisin muuttuva rooli ja uudet valtaoikeudet selvitetään huolellisesti niin sanottujen tiedustelulakien valiokuntakäsittelyissä. Kari muistuttaa, että supo on saamassa paitsi lisää oikeuksia myös muuttumassa poliisiorganisaatiosta tiedusteluorganisaatioksi.

– Valtaoikeudet eivät saa horjuttaa kansalaisten yksityisyyden suojan ja turvallisuuden herkkää tasapainoa, SDP:n ryhmäpuheen tiedustelulakien lähetekeskustelussa tiistaina käyttänyt Kari sanoo.

SDP vaati eduskunnassa koko supon saattamista parlamentaarisen valvonnan piiriin. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman myös totesi, ettei ilman supon valvontaa tule uusia tiedusteluoikeuksia.

 Valvonta pitää saada vastaamaan viranomaisten uusia valtaoikeuksia. Valiokuntakäsittelyssä pitää kuulla tätä varten laajasti asiantuntijoita, Kari sanoo.

Hän kokee sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) vastanneen salissa SDP:n vaatimuksiin.

”Perustuslakivaliokunnalle on annettava riittävä aika kantansa muodostamiseen.”

 SDP:n ryhmäpuheenvuorossa toimme esiin sen, että massavalvonta ei meille käy. Ministerit kilvan vakuuttelivat, ettei kyse ole kohdentamattomasta valvonnasta.

–  Toinen keskeinen vaatimuksemme oli suojelupoliisin toiminnan saaminen asianmukaisen parlamentaarisen valvonnan piiriin kokonaisuudessaan.

Sekä sisäministeri että oikeusministeri yhtyivät Karin tulkinnan mukaan näkemykseen, että eduskunnan on käytävä valvontaa koskeva kysymys tarkkaan läpi.

– Tulkitsin ministereiden suhtautuvan myönteisesti SDP:n vaatimukseen koko supon saamiseksi parlamentaariseen valvontaan.

Seuraavaksi massiivinen sotilas- ja siviilitiedustelua koskeva lakipaketti etenee valiokuntiin. Hallitus on esittänyt perustuslain kiireellistä muuttamista, joten sen tarvetta arvioidaan perustuslakivaliokunnassa. Karin mukaan olennaista on, että asiat määrittävät käsittelyn aikataulun.

– Tässä ei saa asettaa rattaita hevosen eteen, vaan perustuslakivaliokunnalle on annettava riittävä aika kantansa muodostamiseen. Seuraava kannanmuodostamisen paikka on kuin valiokuntavaihe on käyty täysimääräisesti läpi.

Nopeutettu perustuslain säätämisjärjestys vaatii toteutuakseen eduskunnassa 5/6-määräenemmistön.

Kiinteistöpalvelualan sovittelussa ei ratkaisua – lakko uhkaa ensi viikon torstaina

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kiinteistöpalvelualan sovittelu ei tuottanut tulosta tänään, kertoo valtakunnansovittelija Minna Helle tviitissään. Sovittelu jatkuu perjantaina.

Jos sopua ei synny, on ensi viikon torstaina aamukuudelta alkamassa työnseisaus.

Kiistaa on sekä palkankorotuksista että useista tekstikysymyksistä.

Valtakunnansovittelijan toimistossa on meneillään kuuden työriidan sovittelu. Keskiviikkona sovitteluvuorossa ovat yksityinen sosiaalipalveluala sekä yksityinen opetusala ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset.

Keskustelua aiheesta

Suvi Lindénin Ugandan matka poikii pelisääntökeskustelun – Ministeri: ”Se varmastikin käydään”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) odottaa, että hallitus käy pelisääntökeskustelun siitä, minkälaista vienninedistämistyötä entiset ministerit voivat tehdä.

Nykyisellä hallituksella on tällä hetkellä hyvin vähän jos ollenkaan mahdollisuuksia pysyä kärryillä siitä, miten ja minkälaisten yritysten asiaa entiset ministerit ajavat.

– Luulen, että minun ei tarvitse sanoa, että käytäisiinkö pelisääntökeskustelu, vaan tämän tapahtuman johdosta se varmastikin käydään, Virolainen kertoi Brysselissä. Hän osallistui kaupungissa tiistaina ensimmäiseen kehitysministerikokoukseensa.

Ex-ministerien toimet ovat nousseet uudessa valossa esiin entisen viestintäministerin Suvi Lindénin Ugandan matkan yhteydessä. Lindén kertoo olleensa edistämässä maassa tietoyhteiskunta-asioita. Hänen seurassaan oli epäselvissä olosuhteissa kuollut suomalainen liikemies, joka markkinoi Ugandassa Patrian tuotteita.

Virolainen pitää erittäin ongelmallisena myös sitä, jos sopeutumiseläkettä nostetaan palkan ja muiden tulojen lisänä.

Eläkejärjestelmän kohtaloa pohditaan nyt puhemies Paula Risikon (kok.) johdolla.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

Sosiaalipalvelualan lakko laajenemassa suuriin hoivayrityksiin

Suurissa hoiva-alan yrityksissä järjestetään ensi kuussa kolme lakkoa, jos yksityisen sosiaalipalvelualan neuvotteluissa ei synny neuvottelutulosta. Lakkovaroituksen jättivät tiistaina Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, TSN, Jyty-Pardia-STHL ja Talentia.

Talentia ilmoitti, että lakon uhka laajenee satoihin toimipisteisiin yksityisellä sosiaalipalvelualalla.

Työntekijäliittojen mukaan lakkovaroitusta laajennettiin, koska työnantaja ei ole ollut valmis neuvottelemaan työehtojen kohtuullisesta parantamisesta. Työnantajapuolen Hyvinvointialan liitto on toista mieltä: sen mukaan työnantaja tuli vastaan monessa asiassa.

Hyvinvointialan liitto niin ikään tyrmää väitteet, joiden mukaan työnantaja olisi painottanut työsuhteen ehtojen heikennyksiä.

– Pyrimme koeajan keston päivittämiseen nykylain tasolle, sanoi liiton työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri.

JHL korosti, että alan suuret toimijat ovat antaneet julkisuuteen tietoja erinomaisista liiketuloksista, jopa kymmenien miljoonien oikaistusta liikevoitosta vuodessa. Samaan aikaan yritykset JHL:n mukaan sanovat, että niillä ei ole varaa maksaa yleisen tason mukaista palkkaa.

– Hoivayritykset maksavat perusteettomasti heikompia palkkoja kuin esimerkiksi sosiaalialan työpaikat julkisella puolella, vertaavat JHL:n sopimustoimitsijat Veikko Lehtonen ja Kalle Honkanen.

JHL hakee parannusta myös nollasopimusten ja osa-aikatyön ongelmiin.

Päiväkotilakko luvassa ensin

Ensimmäinen yksityistä sosiaalipalvelualaa koskeva lakkovaroitus jätettiin perjantaina: yksityisissä päiväkodeissa järjestetään kahden päivän työnseisaus 7. maaliskuuta alkaen, jos sopua ei saavuteta sitä ennen.

Ensimmäinen suuria hoivayrityksiä koskeva lakko alkaisi 12. maaliskuuta.

Vajaat kaksi vuorokautta kestäviä lakkoja järjestettäisiin yhteensä kolme siten, että kukin lakko kohdistuisi kerrallaan kahteen tai useampaan sosiaalialan yritykseen ja yritysryhmään.

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut osapuolet sovitteluun keskiviikkona.

Keskustelua aiheesta

Ristiriita kummastuttaa: Alkoholilakia höllennetään, päihdepalveluja heikennetään – ”Tilanne on jo nyt katastrofaalinen”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Uusi alkoholilaki astuu voimaan kokonaisuudessaan maaliskuussa. Osa muutoksista on jo kuitenkin käytännössä. Muun muassa kaupat saivat vuodenvaihteen jälkeen myydä alkoholijuomia, joiden enimmäisvahvuus on 5,5 prosenttia.

Ravintoloiden anniskeluaikoja koskevat muutokset tulevat voimaan vasta maaliskuun alussa.

Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmä varoittaa alkoholipoliittisista uudistuksista, joista ei aiemminkaan ole koitunut hyvää.

– Uudistuksia on seurannut alkoholin kulutuksen kasvu. Tämä on lisännyt erityisesti kroonisia terveyshaittoja, kuten alkoholiriippuvuutta. Ei ole syytä epäillä, etteikö niin tapahtuisi nytkin, ryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) muistuttaa.

Hänen mukaansa alkoholiriippuvuus on neurobiologinen sairaus, joka hoitamattomana johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Perinnöllinen alttius vaikuttaa merkittävästi alkoholiriippuvuuden kehittymiseen.

– Eikä sairastuminen vaadi välttämättä pitkäaikaista tai runsasta alkoholin käyttöä.

Ryhmä jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen päihdepalveluiden tilasta. Se vaatii niitä lakien edellytämäle tasolle.

– Tilanne on useissa kunnissa jo nyt katastrofaalinen, eikä palveluja ole saatavilla tasapuolisesti. Tästä huolimatta päihdepalvelujen laatua jatkuvasti heikennetään ja niiden määrää vähennetään, Mäkisalo-Ropponen ihmettelee.

Keskustelua aiheesta