x

Nyt se on sanottu keskustakonkarin suulla: Yksityiset sotejätit voivat viedä veroeurot Suomesta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen esitti torstaina Iltalehdessä tuimaa kritiikkiä sote-uudistusta kohtaan. Hän ennusti, että seuraavan viiden vuoden aikana noin sata kuntaa menee konkurssiin.

Yksi uhka liittyy kiinteistöihin. Kuntien sote-kiinteistöt menevät alkuun vuokralle maakuntien palvelulaitoksille vuoden 2021 loppuun. Jos kunnilla on maakunnille kelpaamattomia rakennuksia, kuntien käsissä voi olla yhtäkkiä iso kiinteistöriski. Hoskosen mukaan valtio lupaus antaa rahaa vapaaksi jääneiden kiinteistöjen kehittämiseksi ”on täysin kuollut kirjain”.

Hän arvioi sote-uudistuksen asiakkaan valinnanvapauden olevan johtamassa siihen, että isot kansainväliset yhtiöt valtaavat markkinat ja nostavat hintoja. Kilpailun vapauttamisen vuoksi sote-kustannukset voivat nousta peräti neljällä miljardilla eurolla.

Keskustakonkari, monen hallituksen ministeri ja nykyinen eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) ei heittäydy ollenkaan yhtä pessimistiseksi kuin kansanedustaja Hoskonen.

Esimerkiksi sadan kunnan konkurssi on asia, johon Pekkarinen kieltäytyy uskomasta lainkaan. Hänen mukaansa kunnat selviävät niistä tehtävistä, joita sille jää soten siirryttyä maakuntaportaalle.

– Jos joltakin kunnalta häviää 70 prosenttia kustannuksia, niin eihän se nyt sitä kuntaa konkurssiin vie. Tosin siltä häviää suuri määrä tulojakin, sekin pitää paikkansa.

Sen sijaan kiinteistöasioissa Pekkarinen toteaa, että hallitusta pitää painostaa järjestelyyn, jossa kiinteistöt eivät jää kuntien käsiin.

– Yksi tapa olisi se, että ne siirtyisivät korjatuilla tasearvoilla maakuntien taseeseen. Tai sitten niin, että julkinen valta, valtio ottaa vastuun siitä, että kuntien käsiin ei jää arvottomat kiinteistöt.

”Ne ovat vaaroja, jotka piilevät.”

Mauri Pekkarisen mukaan ratkaisevaa on se, miten valinnanvapaus toteutetaan. Siihen liittyvät haasteet.

– Kuka saa, millä ehdolla ja minkälaisia palveluja pääsee tarjoamaan. Missä määrin se periaatteellinen oven avaaminen, joka nyt on tehty yksityiselle sektorille erittäin laajasti, käytännössä toteutetaan. Minä en arvostele sitä ennen kuin minä tiedän, hän sanoo.

– Jos se tehostaa tuottavuutta, parantaa ja tehostaa toimintaa niin sehän on sitten hyvä ja toteutuuko aito integraatio – uskon tai pidän tärkeänä, että ne saadaan toteutettua. Jos ne eivät toteudu, totta kai tulee ongelmia. Jos kermankuorijat pääsevät ja jättävät muun julkisen yhteisön hoidettavaksi, totta kai se on huono. Mutta ei näitä voi vielä sanoa, että niin tapahtuu. Ne ovat vaaroja, jotka piilevät ja ne pitää poistaa.

Pekkarisen mukaan valinnanvapaudessa olennaista ei ole se, millä tavalla ihminen saa tehdä sopimuksen palvelun tuottajan kanssa vaan kysymys siitä kuka, millä ehdoilla ja minkälaisia palveluita saa tuottaa.

Pekkarisen mukaan sote-palvelujen yhtiöittäminen ei ole ongelma.

– Jos kerran tullaan kilpailtuun kenttään, jossa on yksityisiä yrityksiä ja julkinen valta tulee toimijoineen siihen, niin kyllä sen (julkisen vallan) pitää tulla samassa yhteisömuodossa kuin muut ovat kilpaillussa kentässä mukana. Minusta se on ilman muuta selvää.

”Eihän sitä nyt sellaista ole.”

SDP:ssä katsotaan, että hallituksen sote-mallilla suomalaisten verorahat valuvat yksityisten sote-yritysten taskuihin. Muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalta (kesk.) on kysytty useasti, voidaanko verorahojen valuminen ulos Suomesta estää. Hän on myöntänyt, ettei tiedä.

– Ei tietenkään ole meidän intressissä, että maakunnissa olisi toimijoita, jotka eivät maksaisi veroja Suomessa syntyvästä tuloksesta, pääministeri Juha Sipilä puolestaan totesi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa 27.5.

Mauri Pekkarinen mukaan verorahojen pitämistä Suomessa ei pystytä takaamaan.

– Ne yksityiset yritykset, jotka tänne tulevat – sellaista tavallaan ehtoa, että jos pääset valinnanvapauden kenttään tarjoamaan palveluja niin sinun pitää olla suomalainen yritys, maksaa verot sataprosenttisesti Suomessa, niin sellaista ehtoa me emme voi asettaa, vaikka varmaan minä ja moni muukin haluaisi. Me olemme osa Euroopan unionia.

”Meillä on fair playn periaate.”

Rahaa Suomessa pidättelevää lakia ei siis ole Pekkarisen mukaan mahdollista säätää.

– Eihän sitä nyt sellaista ole, eihän meillä ole millään muullakaan alalla. Miten voisi olla, että tällä toimialalla olisi mahdollista sellainen, mikä ei ole missään muualla meidän taloudessa mahdollista, hän vääntää rautalangasta.

Huolta tästä Pekkarinen ei kuitenkaan juurikaan kanna.

– Tietysti voisi kysyä, että huolettaako se, että monella toimialalla meillä on ulkomaista omistusta. No ei hirveän paljon, hän sanoo ja vetoaa taas siihen, että ratkaisevaa on, millaisin tavoin ja ehdoin kysymys valinnanvapaudesta ratkaistaan.

– Siinä on omat riskinsä, mutta minä uskon ja toivon, että hallitus hoitaa sen tavalla, joka tuottaa hyvän tuloksen. Periaatteessahan se ovi on aika lailla avoinna yksityisen sektorin tulemiselle.

Kuinka tiukkaa kokoomuksen valinnanvapausmallin nieleminen tekee keskustan ryhmässä?

– Jos se tehdään oikein ja hyvin, minusta se ei tee minkäänlaista ongelmaa. Kyllä minäkin näen, että siellä on yksityisellä sektorilla saumaa tulla tuottamaan palveluita ja niin poispäin, mutta sitten meillä on fair playn periaate, ettei saa tulla kermankuorintaa mukaan. Ja tässä on kaikki edellytykset tuollainen uhka torjua ja löytää malli, jossa tulee kilpailua palvelujen tarjontaan ja tuottamiseen. Se tehdään tavalla, joka sekä sosiaalisesti että alueellisesti kohtelee ihmisiä oikeudenmukaisesti.

”Nyt on viimein kuunneltava edes nobelistia” – Niinistö ilahtui oppitunnista Sipilän visioita vastaan

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström hänen nobel-voiton kunniaksi järjestetyssä juhlatilaisuudessa eduskunnassa Helsingissä

– Nobelisti Bengt Holmström antoi tänään aiheellisen varoituksen Sipilän hallitukselle eduskunnassa: sosiaali- ja terveydenhuoltoa ei kannata kertarytäyksellä markkinallistaa. Tämä varoitus tuli tarpeeseen, vieläpä itseään yleisoikeistolaiseksi kuvailevalta taloustieteilijältä, vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö arvioi Facebookissa.

Niinistö muistutti Holmströmin sanomasta: julkinen sektori tekee monet asiat paremmin kuin markkinat: sen tavoite on toinen kuin voiton maksimointi.

Vihreiden puheenjohtajan mielestä koko Holmströmin puhe oli ”jonkinlainen oppitunti pääministeri Sipilän visioita vastaan”.

– Sipilä koko ajan rinnastaa julkista sektoria yksityiseen, Holmström sanoi että tällaista vertailua ei voi eikä saa tehdä. Niillä kun on eri tavoitteet, Niinistö kirjoittaa.

Hän vaatii Juha Sipilän (kesk.) hallitusta ”nyt viimein kuuntelemaan edes nobelistia”:

– Tehdään sote-uudistus maakuntiin, mutta jätetään koko kansallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa vaarantava kertamarkkinallistaminen tekemättä. Maakunnat voivat sitten vaiheittain kokeilla, yrityksen ja erehdyksen kautta, valinnanvapautta pienemmässä mittakaavassa.

Niinistön mielestä tärkeintä on turvata hyvät palvelut ja hoitoketjut kaikille suomalaisille, sekä pelastaa perusterveydenhuolto.

– Ja siinä kannattaa valta ja vastuu säilyttää julkisissa käsissä.

Erkki Liikanen Holmströmin puheesta: ”Ei hän käsiohjaa, mutta kertoo näkemyksiään”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Bengt Holmströmin puheesta ei puuttunut huumoria. Erkki Liikasen (vasemmalla) seurassa eduskunnan lehterillä olivat myös Sixten Korkman ja Olli Rehn (takana).

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kommentoi nobelisti Bengt Holmströmin puheenvuoroa tänään tuoreeltaan eduskunnassa.

Puhemies Maria Lohela oli kutsunut professori Holmströmin eduskuntaan juhlaan, joka järjestettiin tämän saaman taloustieteen Nobel-palkinnon kunniaksi.

– Mehän tiedetään, että hän on maailmanluokan ekonomisti, ajattelija ja hieno ihminen. Tästä välittyi se koko kuva, pääjohtaja Erkki Liikanen totesi Holmströmin juhlapuheesta.

Holmström painotti puheessaan jukisen sektorin merkitystä ja sitä, miten sitä ei pidä katsella täysin samoista lähtökohdista kuin yksityistä sektoria.

– Julkisen ja yksityisen sektorin rajat ovat vaikeita, koska yksityinen on tehokas silloin, kun valinnanvapautta luodaan ja voidaan markkinoita käyttää, mittareita. Sitten on joitakin kaikkein vaikeimpia tapauksia, joihin tarvitaan julkiset palvelut ja julkinen hallinto, Liikanen sanoo.

”Eiköhän siitä kaikki saa omansa.”

Liikasella oli myös vastaus siihen, pyrkikö Holmström antamaan eduskunnalle ohjeita.

– Ei hän käsiohjaa, mutta kertoo näkemyksiään ja käsityksiään.

– Se oli hänennäköisensä puheenvuoro ja hienosti esitetty.

Oppositiosta on katsottu, että Holmströmin puheita varoituksena sote-uudistuksesta.

– Eiköhän siitä saa kaikki omansa, Liikanen kuittaa.

Kiinnostuksesta SDP:n presidenttiehdokkuutteen Liikanen ei halua Bengt Holmströmin juhlapäivänä puhua. Hän kehottaa käsittelemään uutisessa vain Holmströmin edesottamuksia

– Minä ymmärrän kysymyksen, mutta minä en nyt lähde siihen, Liikanen kieltäytyy kohteliaasti.

Keskustelua aiheesta

”Tämä asia huolettaa ihmisiä” – myös Suomessa asuvat britit ovat hämmentyneitä

Kuva: Lehtikuva
Britannian EU-lähettiläs ojensi keskiviikkona EU-erokirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille.

Britannian kanssa pitää ensin ratkaista Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja muualla Euroopassa asuvien brittien kohtalo, sanoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Hänen mukaansa ihmisten kohtalo on oikeastaan ainoa asia, jossa Eurooppa-neuvoston käytävillä on keskusteltu yksityiskohdista.

– Tähän pitäisi nopeasti löytää yhteisymmärrys, koska asia huolettaa ihmisiä. Myös Suomessa asuvia brittejä on ollut yhteydessä, Sipilä sanoo.

Sipilän mukaan tämän jälkeen Britannian kanssa keskustellaan rahoituksesta, mikä on vaikeampi kysymys. Suomen kanta on, että olemassa olevia sitoumuksia noudatetaan nykyisen rahoituskauden osalta.

– Lähtökohta on, että sitoumus on tämän rahoituskauden ajaksi. Siitä eteenpäin mennään, mikä yhteinen sopimus on, Sipilä sanoo.

Komission laskelman mukaan Britannian maksettavaksi voi tulla jopa 60 miljardia euroa, koska maalla on sitoumuksia, jotka jatkuvat vielä brexitin jälkeen. Summa koostuu Britannian velvoitteista EU:n investointiohjelmiin ja rakennerahastoihin sekä EU-virkamiesten eläkemaksuista.

Riippuu myös vastapuolen asenteesta, että miten tässä käy.

Näiden kysymysten jälkeen EU on valmis puhumaan tulevasta kauppasuhteesta Britannian kanssa. Sipilän mukaan pitää tavoitella käytännönläheistä ratkaisua, jossa saadaan mahdollisimman hyvä kauppasuhde Britannian kanssa.

– Riippuu myös vastapuolen asenteesta, että miten tässä käy, Sipilä sanoo.

Suomen kannalta hyvään Britannian EU-eroon kuuluu Britannian pysyminen eurooppalaisessa turvallisuusratkaisussa ja markkinoiden toiminta, sanoo ulkoministeri Timo Soini (ps.). Hänen mukaansa EU:n kannalta taas on tärkeä luoda pelisäännöt, joita kaikki kunnioittavat.

Soinin mukaan Britannian kansan tahdosta on turha ”nillittää tai itkeä”, vaan nyt tärkeintä on hyvä lopputulos. Soinin mukaan rahoitusta saa aina vaatia, mutta kokonaisuuteen liittyy rahan lisäksi vapaa liikkuvuus ja itsemääräämisoikeus.

– Toivon malttia ja valttia EU:lta ja Britannialta. Tässä ei nokittelulle, kostomentaliteetille ja pahalle tahdolle ole sijaa, Soini sanoo.

Britannian ero Euroopan unionista käynnistyi tänään. Britannian EU-lähettiläs Tim Barrow luovutti maan EU-erokirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille Brysselissä. Sipilän mukaan seuraavaksi Suomessa arvioidaan neuvottelutavoitteita ja vappuviikonloppuna kokoontuu Eurooppa-neuvosto, jossa määritellään linjaukset sen jälkeen alkaviin varsinaisiin neuvotteluihin.

STT–MIKKO ISOTALO

”Alex, minne sää lähdet?” – Nobelisti Holmström piti kansanedustajat otteessaan ja antoi puheessaan hyvää niin vasemmalle kuin oikealle laidalle

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Eduskunnassa järjestettiin tänään juhlatilaisuus taloustieteen Nobelin saaneen professori Bengt Holmströmin kunniaksi. Holmström piti tilaisuudessa puheen.

Puhemies Maria Lohela totesi aluksi kaikkien suomalaisten tuntevan ylpeyttä Holmströmin Nobel-palkinnosta. Holmström oli valinnut puheensa teemaksi yksityisen ja julkisen sektorin työnjaon.

Hän tarkasteli asioita omalta tontiltaan eli sopimusteorian ja taloustieteen viitekehyksestä.

Holmström totesi, että on virhe lähteä aggressiivisesti liikkeelle siitä ajatuksesta, että valtio tai julkinen on kallis, tehoton tai byrokraattinen. Organisaatioteoriasta, jota hän edustaa, byrokratia on myös ratkaisu. Hän muistutti, että tehtävät, jotka kaatuvat valtion syliin ovat yleensä ongelmallisia ja juuri siksi ne kaatuvat valtion syliin.

Hänen puheestaan hahmottui kuva, että kyse on pikemminkin siitä, mikä on julkisen ja yksityisen sektorin oikea työnjako.

Holmströmin mukaan tapaa, jolla yksityinen sektori toimii, ei voi suoraan kopioida julkiselle sektorille tai valtiolliseen toimintaan.

Markkinatalouden tärkein piirre ei ole kilpailu.

Markkinataloudesta Holmström totesi, ettei sen tärkein piirre ole kilpailu.

– Kilpailu on seuraus siitä, mikä on sen tärkein piirre, eli että ihmisillä on valinnanvaraa, hän painotti.

Jos markkinoilla voima on voiton maksimointi ja voittoa voidaan mitata, julkisella sektorilla näiden puuttuminen on Holmströmin mukaan tärkein etu yksityiseen sektoriin verrattuna.

Näin julkinen sektori voi huomioida kaikkia muita yhteiskunnalle ja yhteisölle tärkeitä asioita, joita markkinatalous ei oikealla tavalla huomioi, jos kilpailu on intensiivistä. Voiton maksimointi tuhoaisi julkiselle sektorille tärkeitä tavoitteita.

Kun täysistuntosalista alkoi kuulua kansanedustajien ääniä, Holmström otti tilanteen välittömästi haltuunsa. Hän nauratti kansanedustajia tulkiten salin vasemman laidan pitävän hänen ajattelustaan. Hän totesi sanovansa jotain mukavaa oikeallekin laidalle ja antoi tukea ajatukselle julkisen sektorin supistamisesta.

Pian kansanedustaja Alexander Stubb (kok.) joutui lähtemään salista.

– Alex, minne sää lähdet, Holmström kysyi.

Stubb perusteli lähtöää jotenkin, mikä ei kuulunut medialehterille.

– Se on huono valinta, Holmström kuittasi.

”Eivät ne ’ressut’ tiedä, mitä he haluavat.”

Holmström palasi julkisen ja yksityisen sektorin eroihin ja totesi, että julkista sektoria voidaan parantaa sitä leikkaamalla. Samoin siellä voidaan hyödyntää sitä, mitä yksityisellä puolella on opittu tehokkuudesta.

Holmström otti kantaa myös aiheeseen, josta hän paljon opettavana ja luennoivana professorina usein puhuu, korkekoulujärjestelmään. Sen tilaa hän ei pidä Suomessa hyvänä. Hän ilmoitti, ettei pysty ymmärtämään, miksei korkeakoulumenoja ole lisätty.

– Suomessa täytyy hyvin tarkkaan seurata, että voitaisin yksityistää tai päästää yliopistoja vapaaksi vielä enemmän kuin tähän mennessä ja ennen kaikkea opiskelijoille täytyy tarjota vaihtoehtoja. Se on avain koulutuksen parantamiselle, hän näkee.

Suomalaisia yliopiston opiskelijoita Holmström kehui osaaviksi. Hänen mielestään yliopistoihin pitäisi päästää opiskelijat sisään ”yhdestä ovesta”. Toisin sanoen hän poistaisi sen, että opiskelijat menevät yhteen tiedekuntaan. Yliopistossa saisi alkuun opiskella vapaasti ja hakea oma alaa.

– Eivät ne ”ressut” tiedä, mitä ne haluavat, hän sanoi ja viittasi ensimmäisen vuoden opiskelijoihin.

”Yritin välttää sotea.”

– En pääse ollenkaan soteen, koska yritin välttää sitä, Holmström totesi puheensa loppupuolella.

Hän lisäsi, että siihen pätee se, mitä hän aiemmin puhui julkisen talouden tehtävästä.

Hän totesi myös, että olisi ollut varovaisempi viedessään sotea eteenpäin. Hän olisi ensin kokeillut erilaisia malleja maakunnissa. Niistä olisi sitten opittavissa.

Toisaalta hän katsoo, että soten on nyt myös mentävä eteenpäin. Sitä on tehty niin kauan ja on hyvä, että sitä toteutetaan rohkeasti.

Hän kehotti kansanedustajia kuitenkin varoutumaan odottamattomiin seurauksiin. Mentaalisesti pitää olla valmis tekemään korjausliikkeitä.

Esimerkiksi erilaisten kannustinjärjestelmien toimivuus voi Holmströmin mukaan olla kiinni hyvin pienistä yksityiskohdista.

Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) professori Bengt Holmström sai taloustieteen Nobl-palkinnon sopimusteorian tutkimuksistaan viime vuoden lokakuussa.

Keskustelua aiheesta

”Pistääkö hallitus pään pensaaseen?” – ex-perheministerit vaativat viimein vauhtia perhevapaan uudistamiseen

Kuva: Thinkstock

Monet puolueet ja työmarkkinajärjestöt ovat julkistaneet omia perhevapaamallejaan – viimeksi korkeakoulutettujen Akava. SDP:n malli joustavampiin perhevapaisiin esiteltiin viime viikolla. Myös laaja joukko eri asiantuntijatahoja on nyt tehnyt ehdotuksensa uudistuksesta.

– Hallituksen on syytä ottaa viesti vakavasti ja aloittaa uudistuksen valmistelu viipymättä, SDP:n entiset perheministerit Susanna Huovinen, Maria Guzenina ja Tuula Haatainen vaativat.

He toivovat asiasta vastavalta ministeriltä vastausta, millä aikataululla valmistelu on tarkoitus aloittaa.

– Vai pistääkö hallitus pään pensaaseen ja tyytyy ajasta jälkeenjääneeseen nykymalliin, perheiden hyvinvoinnin kustannuksella, ex-perheministerit kysyvät.

Huovinen muistuttaa, että kaikkia mallinsa esitelleitä tahoja yhdistää yhteisymmärrys siitä, että perhevapaita pitää uudistaa vastaamaan paremmin nykyarkea.

– Ruotsissa on jo vuosikymmeniä edistetty perhevapaiden tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken, ja siellä tulokset näkyvät; naisten työllisyysaste lastensaanti-iässä on noin 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa.

Jos tämä onnistuu Ruotsissa, miksei se onnistuisi meilläkin?

Guzeninan mielestä uudistus tarvitaan, jotta naisten asema työelämässä paranee, eikä naisille tule pitkien vapaiden aiheuttamaa taakkaa. Se näkyy matalampina palkkoina ja aikanaan pienempinä eläkkeinä.

– Mutta yhtä lailla kyse on miesten tasa-arvosta saada olla enemmän mukana lapsen elämässä. Jos tämä onnistuu Ruotsissa, miksei se onnistuisi meilläkin, Guzenina ihmettelee.

Haatainen pitää SDP:n mallia onnistuneena. Se tuo perhevapaisiin joustoa ja helpottaa perheiden elämää niin lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana kuin myös lapsen kasvaessa.

– Meidän mallissamme vapaita voi pitää aina siihen asti, kun lapsi täyttää 10 vuotta. Malli huomioi myös erilaiset perhe- ja elämäntilanteet, hän huomauttaa.

Demarinuoret on kertonut tekevänsä kansalaisaloitteen perhevapaiden uudistamisesta, mikäli hallitus ei kevään kehysriihessä osoita aikeita ryhtyä uudistukseen.

SDP:n perhevapaamalliin voit tutustua täällä