Viime ja toissa vuoden veronalennukset olivat kuitenkin arviointineuvoston mukaan suhdanteen näkökulmasta huonosti ajoitettuja ja vaikeuttavat julkisen talouden vakauttamista. Tänä vuonna finanssipolitiikka kiristyy lievästi, mikä arviointineuvoston mukaan sopii hyvin vallitsevaan suhdannetilanteeseen.

Julkinen talous pysyy kuitenkin rakenteellisesti alijäämäisenä, ja ilman uusia toimia velkaantuminen kääntyy uudelleen kasvuun keskipitkällä aikavälillä.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi tänään vuosiarvionsa hallituksen politiikasta. Edellisessä raportissaan neuvosto kritisoi hallitusta elvyttävästä finanssipolitiikasta noususuhdanteen huipulla.

Arviointineuvoston mukaan tämän vuoden budjetti on paremmin linjassa vallitsevan suhdannetilanteen ja keskipitkän aikavälin näkymien kanssa.

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin mukaan nykyiset finanssipolitiikan keskipitkän aikavälin tavoitteet ovat riittämättömiä varmistamaan julkisen talouden kestävyyden pitkällä aikavälillä.

Julkisen talouden välitön täysi sopeuttaminen tulevaan ikääntymisestä johtuvaan menojen kasvuun ei todennäköisesti olisi parasta mahdollista politiikkaa, mutta kuitenkin pidemmällä aikavälillä julkisen talouden sopeutus on Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan välttämätöntä. Mitä kauemmin sopeutusta lykätään, sitä suuremmaksi sekä ongelma että tarvittava sopeutus kasvavat.

Hallituksen keskeinen tavoite on ollut työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Vielä vuosi sitten Talouspolitiikan arviointineuvosto totesi ennusteiden perusteella olevan epätodennäköistä, että tämä tavoite saavutetaan ilman uusia toimenpiteitä. Pessimistinen arvio herätti keskustelua julkisuudessa.

Nyt julkaistussa raportissa kirjoitetaan, että useimpien talouden seuraajien, mukaan lukien Talouspolitiikan arviointineuvosto, yllätykseksi tavoite saavutettiin jo marraskuussa 2018.

Hallituskaudella tehdyistä uudistuksista kilpailukykysopimuksella on neuvoston mukaan todennäköisesti ollut suurin vaikutus työllisyyteen.

Neuvosto perkaa raportissaan myös sote-uudistusta. Neuvoston mukaan perustelut uudistuksen kolmen miljardin euron kustannussäästötavoitteelle ovat edelleen epäselvät. Säästötavoitteesta kiinnipitäminen voi johtaa palveluiden laadusta tinkimiseen, mikäli tuottavuus ei kasva odotetulla tavalla.

Koska kustannussäästöt ovat hyvin epävarmoja, niiden käyttäminen uudistuksen tärkeänä perusteena on neuvoston mukaan kyseenalaista.

Koska ehdotetut uudistukset ovat merkittäviä ja vaikutukset epävarmoja, olisi neuvoston mukaan kannatettavaa edetä varovaisemmin ja enemmän asteittain. Erityisesti valinnanvapautta olisi syytä laajentaa porrastetummin kuin nykyisessä esityksessä tehdään, esimerkiksi laajentamalla valinnanvapaus koskemaan yksittäisiä palveluita kerrallaan.

STT–OLLI KUIVANIEMI