Muun muassa puolisotilaallisiin shiiajoukkoihin osallistuvia virkamiehiä työkseen tutkinut sunniarabitaustainen mies ja hänen perheensä olivat joutuneet hyökkäysten kohteeksi Irakissa, ja he pakenivat Suomeen. Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus hylkäsivät turvapaikkahakemuksen, sillä niiden mukaan mies ei täyttänyt turvapaikkakriteereitä. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt miehelle valituslupaa.

EIT kuitenkin katsoi, että Suomen viranomaiset eivät ottaneet miehen taustaan liittyviä riskejä ja aiempia tapahtumia riittävästi huomioon kielteisen turvapaikkapäätöksen antaessaan.

Suomi rikkoi EIT:n mukaan ihmisoikeussopimuksen artikloja kaksi ja kolme. Kakkosartiklassa turvataan jokaisen oikeus elämään ja kolmannessa artiklassa turvataan, ettei ketään saa kiduttaa, tai kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.

Irakissa ammuttu mies oli palvellut majurina Saddam Husseinin hallinnon alla vuoteen 2002 ja päätyi hallinnon kaatumisen jälkeen töihin amerikkalaisfirmaan ja Irakin sisäministeriöön.

Yhdysvallat ja Britannia hyökkäsivät Irakiin ilman YK:n valtuutusta joukkotuhoaseväitteiden varjolla, ja Saddam syrjäytettiin vallasta maaliskuussa 2003. Shiiamuslimeja ja kurdeja piinannut diktaattori hirtettiin joulukuussa 2006.

Sisäministeriössä mies tutki EIT:n mukaan työkseen korruptiota ja ihmisoikeusrikkomuksia. Usein tutkintojen kohteena oli virkamiehiä, jotka osallistuivat puolisotilaallisiin shiiaryhmiin. Tyttären hakemuksen mukaan miehellä oli myös erimielisyyksiä väitetysti sotilaalliseen shiiajärjestöön kuuluneen kollegansa kanssa. Tyttären mukaan kollega oli hyökännyt miehen kimppuun. Sen jälkeen mies yritettiin ampua, perheen autossa räjähti pommi ja perheen tytär yritettiin siepata.

Kun shiialaiset järjestöt alkoivat saada yhä enemmän jalansijaa Irakissa, miehen työstä tuli vaarallisempaa. Perhe saapui Suomeen syyskuussa 2015, ja isä haki kansainvälistä suojelua. Maahanmuuttovirasto hylkäsi hänen turvapaikkahakemuksensa joulukuussa 2016. Mies valitti Helsingin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen.

Suomen valtion mukaan Maahanmuuttovirasto katsoi päätöksessään, että väkivaltaisilla tapahtumilla ennen miehen Suomeen tuloa ei välttämättä ollut mitään tekemistä miehen henkilökohtaisten ominaisuuksien tai taustan kanssa. Hallinto-oikeus taas totesi, että väkivallanteot olivat mahdollisesti seurausta yleisestä huonosta turvallisuustilanteesta Irakissa.

Tyttären vietyä Suomen EIT:hen Suomen valtio pysyi viranomaisten kannalla. Valtion mukaan ihmisoikeusloukkausta ei tapahtunut vaan viranomaiset ottivat huomioon kaiken tarpeellisen tiedon.

Mies tarttui niin sanottuun vapaaehtoiseen paluuseen lokakuussa 2017. Tuohon aikaan hänen valituslupansa oli ratkaistavana korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO). Hän palasi Irakiin marraskuussa sen jälkeen, kun KHO oli hylännyt hänen valituslupansa. Suomen valtio puolustautui myös sillä, että mies tarttui taloudellisesti avustettuun vapaaehtoiseen paluuseen. EIT kuitenkin katsoi, että miehellä ei ollut mahdollisuutta todellisuudessa valita, palaako hän Irakiin vai ei, eikä paluu Irakiin ollut tosiasiallisesti vapaaehtoista.

EIT totesi, että mies pelkäsi pakkopalautusta tarttuessaan vapaaehtoisen paluun vaihtoehtoon, sillä hän ei halunnut vetää irakilaisviranomaisten huomiota itseensä.

– Oikeus ei löytänyt uskottavaa selitystä sille, miksi suomalaiset viranomaiset eivät ottaneet kahta tapausta (Irakissa sattunut ampuminen ja räjähdys) vakavammin tai käsitelleet niitä siitä näkökulmasta, että mies voisi olla henkilökohtaisesti uhan kohteena.

Suomi määrättiin maksamaan miehen tyttärelle 20 000 euron korvaukset ja lisäksi kulukorvauksia.

STT–Olli-Pekka Paajanen

Juttua täydennetty kauttaaltaan 14.11. kello 12.49.