Hallituksen työllisyystoimien vaikutukset nähdään neuvoston mukaan pääosin vasta tulevina vuosina. Neuvosto katsoo arviossaan, että työllisyystavoitteen saavuttaminen ei myöskään automaattisesti takaa toivottujen julkistaloudellisten vaikutusten toteutumista.

TÄNÄÄN julkaistu “Talouspolitiikan arviointineuvoston vuosiraportti 2022” esittääkin, että seuraava hallituskausi on perusteltua aloittaa uskottavalla, läpinäkyvällä ja kunnianhimoisella julkisen talouden sopeuttamissuunnitelmalla.

“Sopeutus olisi aloitettava vuonna 2024 sen sijaan, että vakauttamista lykättäisiin seuraavan hallituskauden loppuun. Suomen finanssipoliittinen liikkumavara on tärkeä, koska talousnäkymät pysyvät epävarmoina jonkin aikaa. Alijäämän tämänhetkinen suuruus huomioiden tulee valtiontalouden sopeutussuunnitelman olla asteittainen ja pitkäjänteinen. Jotta velkasuhde saadaan laskemaan, tavoitteena tulisi olla vuositasolla noin 0,4-0,6 prosentin sopeutus suhteessa BKT:hen kahden hallituskauden ajan”, raportissa ilmaistaan.

Neuvoston mukaan veronkevennyksiin on hyvin vähän mahdollisuuksia tulevina vuosina.

ARVIOINTINEUVOSTO katsoo, että lisämenot puolustukseen ja turvallisuuteen ovat todennäköisesti välttämättömiä. Osa hallituksen päättämistä tukitoimista, kuten sähkön arvonlisäveron väliaikainen alentaminen, ovat kuitenkin kohdentamattomia, eivätkä tehokkaasti tavoita eniten tuen tarpeessa olevia.

“On mahdotonta korvata kaikille kotitalouksille ja yrityksille kannattavuudessa tai käytettävissä olevissa tuloissa tapahtuneita pysyvämpiä heikennyksiä. Elvyttävä finanssipolitiikka ja kysynnän kasvattaminen voivat lisätä inflaatiopaineita, sillä Suomi ja Eurooppa kärsivät tarjontapuolen häiriöistä, eli tarjontashokista. Poliittista päätöksentekoa ja kriisitilanteita varten olisi pitänyt pikemminkin suunnitella tukitoimia, jotka ovat kohdennettuja, tuloihin perustuvia ja kertaluonteisia”, neuvosto arvioi.

Sen mukaan osa uusista menoista olisi pitänyt rahoittaa leikkaamalla muita julkisia menoja tai korottamalla veroja. Esimerkkeinä neuvosto mainitsee muun muassa sen, että lopetetaan joidenkin tuotteiden verottaminen alemmalla arvonlisäverokannalla, listaamattomien yritysten osinkoverohuojennusten rajoitukset ja kiinteistöverotuksen korotuksen.

EU:N ilmastotavoitteiden kiristyminen vaikuttaa neuvoston mukaan myös Suomeen.

“Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, mikä on muuta EU:ta kunnianhimoisempi tavoite. Vihreään siirtymään kohdennetut valtion määrärahat ovat viime vuosina olleet huomattavia. Määrärahoilla saavutettavista päästöjen vähennyksistä ei ole kuitenkaan tehty vaikuttavuusarvioita, eikä päätöksiä riittävistä konkreettisista toimenpiteistä tavoitteen saavuttamiseksi ole tehty. Esimerkiksi maatalouden ympäristöpolitiikka ei ole johtanut kasvihuonekaasujen vähenemiseen.”

Neuvosto arvioi, että EU:n tiukentaessa ilmastopolitiikkaansa Fit for 55 -politiikkapaketilla päästöoikeuden hinnan ja hiilidioksidipäästöistä koituvien kustannusten odotetaan nousevan.

“Myös huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärän vähentämisellä ja ilmaisjaon lakkauttamisella sekä yritystukien poistamisella tulee olemaan taloudellisia vaikutuksia Suomelle.”

Neuvoston mukaan Suomi tarvitsee uskottavan suunnitteleman ilmastonmuutoksen torjumiseen.

“Liikenteen verotusta tulisi uudistaa, jotta kannustimet päästöjen vähentämiseen paranisivat ja liikenteen sähköistyminen nopeutuisi. Energia-alalla tarvitaan infrastruktuuri-investointeja. Yksityisiin investointeihin tulisi kannustaa hiilidioksidin hinnoittelun, sääntelyn ja verotuksen avulla”, neuvosto luettelee raportissaan.

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja
päätöksenteon laatua sekä tuoda tutkimustietoon pohjautuva riippumaton näkökulma talouspoliittiseen keskusteluun. Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta.