Nyt tulivat PT:n laskelmat: Näin 7 esimerkkiperheen ostovoimalle käy

Kuva: Getty Images

Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2010–2015 ja ennustanut sitä vuosille 2016 ja 2017.

Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotu-maksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa.

Aikavälillä 2010–2017 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vähiten palkansaajaperheillä, 0–3 prosenttia, ja eniten eläkeläisperheellä, 13 prosenttia.

Niin sanottu kilpailukykysopimus jättää PT:n arvion mukaan ansiotason nousun ensi vuonna liukumien varaan, mutta samalla kaikkien esimerkkiperheiden verotus kevenee. Vuonna 2016 ostovoiman muutokset asettuvat välille -2,0 ja 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 välille -1,5 ja 0,8 prosenttia.

PT:n laskelmissa on nojauduttu tilastotietojen lisäksi hallituksen budjettiesitykseen ja PT:n tuoreeseen talousennusteeseen vuosille 2016–2017. Niiden neljä palkansaajaperhettä edustavat sukupuolensa sekä ammatti- ja koulutusnimikkeidensä mukaisia mediaanituloisia. Mukana on lisäksi kaksi työtöntä yksinasujaa ja eläkeläispariskunta.

Kotitalouskohtaiset inflaatiovauhdit ovat tänä vuonna kaikilla selvästi aiempaa hitaampia, mutta ne kääntyvät melko tasaiseen nousuun ensi vuonna. Työttömillä yksinasujilla ne ovat kaikkein korkeimpia.

Hyvätuloisen pariskunnan, jonka vuoden 2016 kuukausipalkat ovat 7 006 ja 5 689 euroa, käytettävissä olevien tulojen nousu kiihtyy selvästi vuosina 2016–2017 sekä veronkevennysten että sosiaalivakuutusmaksujen muutosten ansiosta. Esimerkkiperheistä sen ostovoima paranee eniten ensi vuonna.

Toimihenkilöperheen (3 829 ja 3 180 euroa) ostovoima paranee tänä vuonna esimerkkiperheistä eniten mutta alenee ensi vuonna julkisen sektorin palkkojen laskiessa. Perheen reaalituloja heikentävät myös asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden pieneneminen sekä omistusasumisen ja liikenteen kallistuminen.

Työntekijäperheen (2 453 ja 2 323 euroa) tulot kasvavat veronkevennysten ansiosta, mutta vuokrien nousu vie osan nimellistulon noususta.

Yksinhuoltajaperheen (2 097 euroa) tulokehitys vuosina 2010–2015 oli tulonsiirtojen kasvun ansiosta hyvin nousujohteista. Vuonna 2017 sen nimellistulot eivät muutu, mutta vuokrien nousu alentaa reaalituloja.

Työmarkkinatuella elävän työttömän ostovoimassa ei tapahdu suuria muutoksia vuosina 2016–2017. Asumistuki kompensoi vuokran nousua.

Ansiosidonnaisella päivärahalla (entinen kuukausipalkka 3 002 euroa) elävä työtön on ainoa esimerkkiperhe, jonka käytettävissä olevat nimellistulot alenevat vuonna 2016, ja hänen ostovoimansa heikkenee eniten. Vuonna 2017 hänen nimellistulonsa eivät muutu, mutta vuokrien nousun johdosta hänen reaalitulonsa laskee, edelleen eniten kaikista perheistä.

Eläkeläispariskunnan (2 043 euroa ja kansaneläke) ostovoiman kasvu oli vuosina 2010–2015 esimerkkiperheistä kaikkein nopeinta. Kasvu hidastuu tänä vuonna kääntyen laskuun ensi vuonna omistusasumisen ja liikenteen kallistumisen johdosta.

Talousennuste ennallaan

Palkansaajien tutkimuslaitos pitää arvionsa Suomen talouskasvusta ennallaan verrattuna kevään ennusteeseen. PT ennustaa, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia. Ensi vuonna kasvu vauhdittuu 1,3 prosenttiin.

PT arvioi, että vienti kasvaa ensi vuonna yli kolmen prosentin vauhtia. Suomen kokonaistuotantoa voimistavat muun muassa investointien kasvu ja kilpailukykysopimuksen alentamat työvoimakustannukset.

Samalla ansiotason nousu hidastuu ensi vuonna yhteen prosenttiin.

Keskustelua aiheesta

Yritystuet säilyivät sittenkin – ”Jokaisella on omat puolustajansa”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Valtiovarainministeri Petteri Orpo ja pääministeri Juha Sipilä (taustalla) hallituksen puoliväliriihen loppuinfossa Helsingin Kesärannassa myöhään eilen illalla.

Hallitus säästi puoliväliriihessä kaikki yritystuet leikkauksilta.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hallitus tarkasteli vain suoria yritystukia, mutta hänen mukaansa sieltä ei ollut mahdollista löytää leikattavaa.

– Esimerkiksi tuulivoimatuki on sidottu koko hallituskaudeksi ja osa tuista on vastinrahan takana, Sipilä sanoi.

Suurin osa yritystuista on erilaisia verotukia, jotka Sipilän mukaan käydään budjettiriiheen mennessä läpi. Sipilä sanoi, että tavoitteena oli suunnata osa yritystuista uusiutuviin tukiin eli Tekesiin. Lopulta hallitus etsi Tekesin ja Suomen Akatemian lisärahoituksen muualta.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, että jokaisella yritystuella on omat puolustajansa. Hän myös sanoi, että kilpailukykysopimuksessa on sovittu tiettyjen tukien säilyttäminen tietyllä tasolla.

– Jos ajatellaan vaikka teollisuuden energiatukia, en tässä taloudellisessa tilanteessa halua ottaa riskiä, että metsä- tai terästeollisuutta lähtisi muualle, Orpo sanoi.

Aalto nousemassa uuden Teollisuusliiton johtoon – ”Työmarkkina on murroksessa, tarvitsemme vahvaa edunvalvontaa”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Metalliliiton sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää yksimielisesti, että Metalliliiton nykyinen puheenjohtaja Riku Aalto valittaisiin uuden Teollisuusliiton puheenjohtajaksi.

Metalliliiton sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Metalliliiton nykyinen puheenjohtaja Riku Aalto valittaisiin uuden Teollisuusliiton puheenjohtajaksi. Uudelle liitolle valitaan puheenjohtaja toukokuussa. Teollisuusliittoon on määrä syntyä, kun Metalliliitto, TEAM ja Puuliitto yhdistyvät.

Aalto valittiin SAK:laisen Metallin puheenjohtajaksi ensimmäistä kertaa vuonna 2008.

Aalto vastasi lähtevänsä mielellään vetämään uutta liittoa, jos liittokokous niin päättää.

– Uusi liitto tarvitaan juuri sen takia, että työmarkkina on nyt murroksessa. Koko meidän järjestelmämme on kovassa paineessa, ja sen takia tarvitsemme vahvaa edunvalvontaa teollisuuspuolella, Aalto sanoi STT:lle.

Ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävään on pyydetty Metalliliiton nykyistä liittosihteeriä Turja Lehtosta. Häntä pyysi ehdokkaaksi joukko liiton vasemmistoliiton edustajia.

Teollisuusliittohanketta käsiteltiin tänään Metalliliiton ylimääräisessä valtuustokokouksessa, joka kävi läpi uuden liiton perustamisen valmistelua. Virallisia päätöksiä ei vielä tehty.

Mukaan lähtevien liittojen liittokokoukset tekevät lopulliset yhdistymispäätökset 17.–18. toukokuuta.

Metalliliitto on mukaan lähtevistä liitoista selvästi suurin. Uuteen liittoon tulisi 226 000 jäsentä, ja se edustaisi liki neljännestä SAK:n jäsenmäärästä. Liitto solmii 33 työehtosopimusta 17 eri työantajaliiton kanssa.

Aalto uskoi, että isosta liitosta olisi hyötyä myös pienten sopimusten alla työtä tekeville.

– Meillä on sellainen kokemus, että pienemmät sopimusalat saavat parempia työehtoja, kun on isompia matkassa mukana puolustamassa työehtoja.

Uutta liittoa perustamassa oli alun perin myös Paperiliitto, mutta se ilmoitti viime vuoden lopulla irtautuvansa hankkeesta.

Palvelualojen työntekijöillä suuri huoli: Epävarmuus rahasta kasvaa

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Palvelualojen ammattiliitto PAMin suhdannebarometrissä ilmenee, että epävarmuus omasta taloudellisesta tilanteesta alojen työntekijöiden keskuudessa voimistuu.

Eniten taloustilanteensa puolesta ovat huolissaan matkailu- ja ravintola-alalla sekä kiinteistöpalvelualalla työskentelevät. Heistä noin 30 prosenttia kokee henkilökohtaisen taloutensa heikentyneen viimeisen vuosineljänneksen aikana. Kaupan alalla samoin kokee noin joka neljäs (26 %) vastaajista.

Vastaajat eivät oleta oman taloutensa paranevan myöskään seuraavan vuoden aikana. Vastaajat epäilevät tilanteensa jopa heikkenevän. Tämä kertoo, että yksityisten palvelualojen työntekijöistä merkittävä osa elää taloudellisesti ahtaalla.

– Kiinteistöpalvelualalla peräti 36 % vastaajista olettaa oman taloutensa heikkenevän seuraavan vuoden aikana. Vain 14 % odottaa tilanteen paranevan. Matkailu- ja ravintola-alalla tilanne näyttää vieläkin lohduttomammalta, vain 7 % vastaajista odottaa taloutensa paranevan, PAMin ekonomisti Antti Koskela kertoo.

Vastaajat epäilpalvevät tilanteensa jopa heikkenevän.

Barometrin tulokset myös positiivisista muutoksista. Kaikilla PAMin sopimusaloilla työttömyyttä pelkäämättömien osuus on kasvanut.

– Erityisesti kaupan alalla ja kiinteistöpalvelualalla vastaajat kokevat työnantajiensa talouden kehittyneen positiivisesti. Aiempaa useammat alan työntekijät eivät koe työttömyyden uhkaa, Koskela arvioi.

Esimerkiksi kiinteistöpalvelualan työnantajista yli 40 % on arvioinut lisäävänsä henkilöstöään vuonna 2017. Tämä kehitys saattaa Koskelan mukaan osaltaan näkyä myös työntekijöiden luottamuksessa työllisyyteen.

Uskoa tulevaisuuteen luovat myös työntekijöiden mielikuvat siitä, kuinka työnantajan talouden odotetaan kehittyvän tulevaisuudessa. Kaupan alalla lähes 50 % ja kiinteistöpalvelualalla 44 % työntekijöistä uskoo työnantajien talouden paranevan seuraavan vuoden aikana. Matkailu- ja ravintola-alalla osuus on vain 19 %.

– Valitettavasti matkailu- ja ravintola-alan työntekijöiden mielikuvat poikkeavat tässäkin muista ja luovat synkempää kuvaa alan työllisyystilanteesta. Alan kasvu on kuitenkin ollut nopeaa ja sen odotetaan vain kiihtyvän.

PAMin tutkimuksen mukaan matkailu- ja ravintola-alan työntekijöiden mielikuvat ovat tämän kanssa ristiriidassa. Epäsuhta kertoo alalla vallitsevasta epävarmuudesta työntekijöiden keskuudessa.

– Kaupan ja kiinteistöpalvelualan alkanut noususuhdanne taas näkyy alojen vastauksissa luoden positiivisempaa kuvaa tilanteesta. Molemmilla aloilla lähes 40 prosenttia vastaajista kokee työnantajansa myynnin kasvaneen viimeisen vuoden aikana, Koskela summaa.

Venäjän-kauppa nousussa – yritykset uskovat jälleen kasvuun

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Suomalaisyritysten liiketoiminta Venäjällä on piristynyt viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana, selviää Suomalais-venäläisen kauppakamarin (SVKK) barometrista.

Kasvusta raportoi nyt yli puolet yrityksistä ja supistumisesta joka kymmenes.

Samaten lähes kaksi kolmesta yrityksestä arvioi Venäjän talouden kehittyvän myönteisesti lähikuukausina, kun viime syksynä kasvuun uskoi alle kolmasosa vastaajista.

– Venäjän paremmat talousnäkymät ja ruplan tasaantuminen näkyvät viennin ja liiketoiminnan kasvuluvuissa ja yritykset ovat aktivoitumisellaan vauhdittaneet kaupan kasvua, kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen toteaa tiedotteessa.

Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselyyn vastasi maaliskuussa 300 yritystä.

STTK-kysely: Työntekijöiden vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut hienoisessa laskussa

Työpaikkojen määrän odotettiin kasvavan eniten teollisuudessa.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n työpaikkojen henkilöstön edustajille suunnatun kyselyn mukaan työntekijöiden vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut ovat hienoisessa laskussa.

Kyselyn mukaan työpaikkojen vähenemistä odotti seuraavan puolen vuoden aikana noin 48 prosenttia vastaajista. Vuonna 2015 vastaava luku oli noin 50 prosenttia.

Työpaikkojen arvioitiin nyt lisääntyvän 18 prosentilla työpaikoista. Vuonna 2015 vastaava luku oli 13. Kolmannes vastaajista ei osannut arvioida kehitystä.

Työpaikkojen määrän odotettiin kasvavan eniten teollisuudessa, jossa 32 prosenttia vastaajista arvioi työpaikkojen määrän lisääntyvän. Kuntasektorilla puolestaan työpaikkojen määrän odotti vähentyvän 55 prosenttia vastaajista.

Työntekijöiden määrän vähentämiseen liittyviä yhteistoimintaneuvotteluita on käyty viimeisen puolen vuoden aikana työpaikoilla vähemmän kuin kysyttäessä samaa asiaa vuonna 2015. Nyt niitä oli käyty 30 prosentilla työpaikoista ja vuonna 2015 vastaavasti 37 prosentilla työpaikoista.

Vähiten työpaikkojen vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluita on ollut yksityisen palvelusektorin työpaikoilla (13 %). Eniten työpaikkojen vähentämiseen tähtääviä YT-neuvotteluita on käyty 1 000–4 999 hengen työpaikoilla (42 %). Vähiten niitä on käyty pienillä, alle 50 hengen työpaikoilla (21 %).

– Parantuneista talousodotuksista huolimatta työpaikoilla ei vielä uskota vahvaan käänteeseen työllisyydessä. STTK:n mielestä maan hallituksen on jatkettava puoliväli- ja kehysriihessä toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Erityisen tärkeää on, että palkkojen verotus ei kiristy.

– Kustannuskilpailukykyä parantavan kilpailukykysopimuksen myönteiset vaikutukset voidaan realisoida järkevällä talouspolitiikalla. Siksi tarvitaan kohdennettuja lisäpanostuksia kasvukilpailukyvyn vahvistamiseen, kuten tutkimus- ja tuotekehitykseen sekä infrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitoon koko maassa, johtaja Jukka Ihanus toteaa.