Nyt tulivat PT:n laskelmat: Näin 7 esimerkkiperheen ostovoimalle käy

Kuva: Getty Images

Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2010–2015 ja ennustanut sitä vuosille 2016 ja 2017.

Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotu-maksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa.

Aikavälillä 2010–2017 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vähiten palkansaajaperheillä, 0–3 prosenttia, ja eniten eläkeläisperheellä, 13 prosenttia.

Niin sanottu kilpailukykysopimus jättää PT:n arvion mukaan ansiotason nousun ensi vuonna liukumien varaan, mutta samalla kaikkien esimerkkiperheiden verotus kevenee. Vuonna 2016 ostovoiman muutokset asettuvat välille -2,0 ja 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 välille -1,5 ja 0,8 prosenttia.

PT:n laskelmissa on nojauduttu tilastotietojen lisäksi hallituksen budjettiesitykseen ja PT:n tuoreeseen talousennusteeseen vuosille 2016–2017. Niiden neljä palkansaajaperhettä edustavat sukupuolensa sekä ammatti- ja koulutusnimikkeidensä mukaisia mediaanituloisia. Mukana on lisäksi kaksi työtöntä yksinasujaa ja eläkeläispariskunta.

Kotitalouskohtaiset inflaatiovauhdit ovat tänä vuonna kaikilla selvästi aiempaa hitaampia, mutta ne kääntyvät melko tasaiseen nousuun ensi vuonna. Työttömillä yksinasujilla ne ovat kaikkein korkeimpia.

Hyvätuloisen pariskunnan, jonka vuoden 2016 kuukausipalkat ovat 7 006 ja 5 689 euroa, käytettävissä olevien tulojen nousu kiihtyy selvästi vuosina 2016–2017 sekä veronkevennysten että sosiaalivakuutusmaksujen muutosten ansiosta. Esimerkkiperheistä sen ostovoima paranee eniten ensi vuonna.

Toimihenkilöperheen (3 829 ja 3 180 euroa) ostovoima paranee tänä vuonna esimerkkiperheistä eniten mutta alenee ensi vuonna julkisen sektorin palkkojen laskiessa. Perheen reaalituloja heikentävät myös asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden pieneneminen sekä omistusasumisen ja liikenteen kallistuminen.

Työntekijäperheen (2 453 ja 2 323 euroa) tulot kasvavat veronkevennysten ansiosta, mutta vuokrien nousu vie osan nimellistulon noususta.

Yksinhuoltajaperheen (2 097 euroa) tulokehitys vuosina 2010–2015 oli tulonsiirtojen kasvun ansiosta hyvin nousujohteista. Vuonna 2017 sen nimellistulot eivät muutu, mutta vuokrien nousu alentaa reaalituloja.

Työmarkkinatuella elävän työttömän ostovoimassa ei tapahdu suuria muutoksia vuosina 2016–2017. Asumistuki kompensoi vuokran nousua.

Ansiosidonnaisella päivärahalla (entinen kuukausipalkka 3 002 euroa) elävä työtön on ainoa esimerkkiperhe, jonka käytettävissä olevat nimellistulot alenevat vuonna 2016, ja hänen ostovoimansa heikkenee eniten. Vuonna 2017 hänen nimellistulonsa eivät muutu, mutta vuokrien nousun johdosta hänen reaalitulonsa laskee, edelleen eniten kaikista perheistä.

Eläkeläispariskunnan (2 043 euroa ja kansaneläke) ostovoiman kasvu oli vuosina 2010–2015 esimerkkiperheistä kaikkein nopeinta. Kasvu hidastuu tänä vuonna kääntyen laskuun ensi vuonna omistusasumisen ja liikenteen kallistumisen johdosta.

Talousennuste ennallaan

Palkansaajien tutkimuslaitos pitää arvionsa Suomen talouskasvusta ennallaan verrattuna kevään ennusteeseen. PT ennustaa, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia. Ensi vuonna kasvu vauhdittuu 1,3 prosenttiin.

PT arvioi, että vienti kasvaa ensi vuonna yli kolmen prosentin vauhtia. Suomen kokonaistuotantoa voimistavat muun muassa investointien kasvu ja kilpailukykysopimuksen alentamat työvoimakustannukset.

Samalla ansiotason nousu hidastuu ensi vuonna yhteen prosenttiin.

Keskustelua aiheesta

Korkmanin palkkamaltti on tätä: ”Sallii kyllä ehkä prosentin, puolentoista prosentin korotuksia”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sixten Korkman uskoo käynnissä olevalla liittokierroksella syntyvän maltilliset ratkaisut, jotka juuri ja juuri turvaavat ostovoiman säilymisen.

Palkkamaltilla on syksyn keskusteluissa ymmärretty monia asioita. Korkman ei tarkoita palkkamaltilla tässä tilanteessa nollakorotuksia, vaan että ratkaisut edelleen jonkin verran vahvistavat Suomen hintakilpailukykyä.

– Se sallii kyllä prosentin, ehkä puolentoista prosentin palkankorotuksia, Suomen näkyvimpiin talousasiantuntijoihin kuuluva Korkman sanoi STT:lle.

Hänen mukaansa palkkamaltin soisi jatkuvan, koska ei voi tietää milloin seuraava kriisi on ovella.

– Kyllä meidän kannattaa edelleen yrittää vahvistaa työvoiman kysyntää, että yhä useampi ihminen pääsisi työhön kiinni ja kyllä palkkamaltti sitä tukee, Korkman sanoi.

Korkmanin mukaan pitäisi mennä jo epätoivoon, jos nyt syntyisi suuri lakkoaalto ja valtavia palkankorotuspaineita.

– Jos 10 vuoden pysähdyksen jälkeen ei olisi minkäänlaista muistia, mitä tässä on koettu, Korkman sanoi.

Työehtosopimus voisi usein olla väljä, ”perälauta”.

Korkmanin uusi kirja, Globalisaatio koetuksella – Miten pärjää Suomi?, julkaistiin tiistaina. Osana kirjaa Korkman käy läpi Suomen talouden taaperrusta kuluneen vajaan kymmenen vuoden aikana. Pysähdyksen tilan syvyydelle ja pituudelle ei Korkmanillakaan ole kattavaa selitystä tarjolla.

– Tilanne on kuitenkin kohenemassa ja Suomi siirtymässä lupaavaan tulevaisuuteen. Menestymiseen onkin hyvät edellytykset – etenkin jos suotuista kehitystä edistetään järkevällä politiikalla, Korkman kirjoittaa.

Hänen mukaansa julkisen vallan pitäisi panostaa tulevaisuuteen investoimalla inhimilliseen pääomaan. Lisäksi Korkman arvioi, että kehitys kohti paikallisempaa sopimista olisi viisas kulkusuunta myös Suomessa.

Työelämän muutokset sekä eurojäsenyys ja globalisaation mukanaan tuomat ulkoistamismahdollisuudet ovat Korkmanin mielestä luoneet tilanteen, jossa yritys- ja työpaikkakohtainen joustavuus palkoissa ja muissa työehdoissa on aiempaa tärkeämpää.

– Työehtosopimus voisi usein olla väljä, lähinnä vähimmäistason palkansaajille turvaava ”perälauta”, joka pätee, jos muusta ei sovita. Palkkojen yleiskorotuksista voisi luopua paitsi alimpien palkkojen osalta, Korkman kirjoittaa.

Pitää edetä neuvotellen ja sopien.

Paikallisen sopimisen lisääntyminen voisi edistää työpaikkojen säilymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Korkmanin mukaan kysymys on lähinnä siitä, miten ja millä reunaehdoilla kehitys olisi mahdollinen.

Sopua haettaessa voisi kiinnittää huomiota siihen, että työntekijöillä on monissa maissa oma edustuksensa suurten yritysten hallinnossa.

– Paikallista sopimista lisättäessä on myös syytä varmistaa pääluottamusmiehen toimintaedellytykset sekä arvioida erorahojen roolia ja muita keinoja työntekijöiden epävarmuuden ja pelkojen vähentämiseksi, Korkman jatkaa kirjassa.

Korkmanin mukaan pitää edetä neuvotellen ja sopien, ei jyräämällä lainsäädännöllä ay-liike tai muuten.

– Meillä on huono historia työmarkkinoilla ja vastakkainasettelun henkeä, vaikkapa metsäteollisuudessa tällä hetkellä, joka joutaisi jo historiaan, hän sanoi.

STT–OLLI KUIVANIEMI

Finnwatch: Wärtsilä parantanut toimintaansa Intiassa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansalaisjärjestö Finnwatch on julkistanut seurantaraportin konepajayhtiö Wärtsilänyritysvastuusta Intiassa. Järjestön mukaan Wärtsilä on parantanut toimintaansa muun muassa siinä, että yhtiön käyttämällä tehtaalla Intian Khopolissa toimii nykyisin vapaa ammattiliitto.

Järjestö kuitenkin moittii Wärtsilää tehtaan sopimustyöntekijöiden alhaisista palkoista ja siitä, että alihankintaketjun valvonnassa on edelleen puutteita.

HS: Asvalttiurakoissa vuosia jatkuneita epäselvyyksiä Helsingissä – kilpailutus, hinnoittelu ja laskutus tarkasteltavaksi

Kuva: Jari Soini
Kuvan työajoneuvoilla ei ole tekemistä jutun aiheen kanssa.

Helsingissä on aloitettu sisäinen tarkastus asvalttiurakoiden kilpailutuksista, hinnoittelusta ja laskutuksesta, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden mukaan Helsingin katujen asvaltointiurakoissa on noussut esiin vuosia jatkuneita epäselvyyksiä.

Sisäinen tarkastus kohdistuu Helsingin kaupungin liikelaitokseen Staraan, joka on keskittynyt muun muassa rakentamiseen. HS:n mukaan Starassa on hyväksytty vuosittain laskutuksia, joissa näyttää olevan esimerkiksi ylihintaisia tuotteita ja runsaasti epäselviä tuntitöitä.

Selvitettävänä olevat asvalttiurakat ovat Staran suurimpia jokavuotisia kilpailutuksia, joiden arvo on yhteensä karkeasti arvioituna viisi miljoonaa euroa vuodessa, HS kirjoittaa. Kilpailutuksissa ovat mukana korjausasvaltoinnit ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen asvalttityöt.

STT

 

”Pelisääntöjen muutoksen tulee koskea myös kilpailijoitamme” – Ihalainen varoittaa yritystukien yksipuolisesta karsimisesta

Kuva: Jari Soini
Lauri Ihalainen varoittaa, että miehistötuen lopettaminen johtaa Suomen lipun alla purjehtivien matkustajalauttojen ulosliputukseen.

Kansanedustaja Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan viime aikoina on käyty tarpeellistakin keskustelua valtion eri yritystukien tarpeellisuudesta.

– Parasta aikaa yritystukia käsittelee asiantuntijoiden avustamana eduskuntapuolueiden edustajista koottu parlamentaarinen työryhmä, johon itsekin kuulun. Tavoitteena on muodostaa pidemmän aikavälin tiekartta yritystukien myöntämisen perusteista, Ihalainen kertoo tiedotteessaan.

Yksi julkisuudessa esiin nostetuista tuista on tuki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseksi, eli niin kutsuttu miehistötuki.

Miehistötuella pyritään hyvittämään varustamoille Suomen lipun alla purjehtivien alusten suomalaisen miehistön palkkojen sivukuluja.

Järjestelmän kokonaiskustannus on tänä vuonna valtiolle noin 100 miljoonaa euroa ja se koskee noin 150 alusta Suomen kauppalaivarekisterissä. Tuen rakentamisen ehtona oli, että alan työmarkkinajärjestöjen työvoimakustannuksia leikattiin yli 10 prosenttia.

Ihalainen muistuttaa, että kyse on EU:n sallimasta tukimuodosta, jolla pyritään turvaamaan eurooppalaisten merenkulkijoiden asemaa globaalissa kilpailussa, jossa mukavuusliut tarjoavat mahdollisuuden hyväksikäyttää kolmannen maailman maista tulevaa halpatyövoimaa.

– Suomalainen merenkulkuosaaminen henkilöstössä ja alukset Suomen lipun alla on nähty osaksi kansallisia vahvuuksiamme kehittyvässä meriklusterissa. Kaikissa EU:n merenkulkumaissa on miehistötuki. Ruotsissa ja monissa muissa maissa se on nettopalkkamalli, Ihalainen toteaa.

Kaikissa EU:n merenkulkumaissa on miehistötuki.

–  Matkustaja-aluksiin eli käytännössä Ruotsin ja Viron matkustajalauttoihin kohdistuva miehistötuki on joidenkin toimesta nähty kuitenkin viimeaikaisessa keskustelussa kilpailua vääristävänä ja turhana, Ihalainen jatkaa.

Perussuomalaiset ovat tehneet lakialoitteenkin matkustaja-alusten miehistötuen puolittamiseksi.

– Kuitenkin ulkomaiset laivamatkustajat käyttivät vuonna 2016 Suomessa noin 684 miljoonaa euroa pääosin matkailu- ja ravintolapalveluihin.

Suuren henkilöstömääränsä vuoksi matkustajalautat käyttävät suuren osan miehistötuesta, vaikka suurin osa aluksista on rahtiliikenteessä.

Tässä kohtaa on Ihalaisen mielestä syytä uistaa matkustajalauttojen merkitys myös rahtiliikenteelle. Vuonna 2014 60 prosenttia kappaletavaraviennistä kuljetettiin matkustaja-ro-ro-aluksilla.

– Miehistötuki on kieltämättä valtiolle menoerä, mutta menoerä, joka on tarpeellinen kilpailussa naapureidemme kanssa. Esimerkiksi Ruotsin laveamman tulkinnan vuoksi jouduimme vuosi sitten laajentamaan omaa tukeamme. Virolla on taas noin 30 prosenttia  matalampi palkkataso ilman tukeakin.

Valtaosa Suomen ja Viron välisen liikenteen aluksista on jo rekisteröity Viroon ja ne käyttävät pääosin virolaista miehistöä.

”En usko tämän olevan kriitikoidenkaan tavoitteena.”

Ihalaisen mielestä on selvää, ettei miehistötuen poisto siirtäisi risteilyasiakkaita maihin ravintolapalveluita käyttämään.

– Seuraus olisi se, että nykyiset matkustajalautat ulosliputettaisiin Viroon ja Ruotsiin henkilöstökulujen nousun vuoksi. Tuhansien suomalaisten työpaikat näillä aluksilla katoaisivat.

– En usko tämän olevan kriitikoidenkaan tavoitteena. Suomi ei voi lähteä yksipuolisesti miehistötukea karsimaan, vaan pelisääntöjen muutoksen tulee koskea myös kilpailijoitamme, Ihalainen päättää tiedotteensa.

”Yritysten parantuneen kannattavuuden on näyttävä myös palkansaajien kukkarossa” – Haatainen vaatii reilua peliä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

– Suomen talousnäkymät ovat parantuneet merkittävästi, mutta syksyn työmarkkinaneuvotteluista on kuulunut huolestuttavia uutisia. Nyt emme tarvitse uutta työmarkkinamyllerrystä vaan luottamuksen vahvistamista, SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen sanoi vieraillessaan lauantaina Kotkassa Sapokan kalamarkkinoilla.

Kotkassa ja Kymenlaaksossa on merkittävää paperi- ja selluteollisuutta.

Haatainen muistutti, että raskas kilpailukykysopimus on ollut työnantajille edullinen, kun työnantajamaksuja siirrettiin työntekijöiden maksettaviksi.

– Reilu peli työmarkkinoilla edellyttää, että kilpailukykysopimuksen myötä parantunut yritysten kannattavuus näkyy myös palkansaajien kukkarossa, Haatainen sanoi.

Nyt on vahvistettava luottamusta.

Haatainen nosti esille, että ihmisten turvallisuudentunne vahvistuu, kun heitä arvostetaan ja heillä on työtä, jolla tulee toimeen.

– Eriarvoistuminen kumpuaa arjen epävarmuudesta ja turvattomuudesta. Siksi on hyvä pitää kiinni suomalaisesta sopimisen kulttuurista. Myös työntekijöiden on päästävä nauttimaan kasvun hedelmistä, kun metsäteollisuuden vienti vetää, Haatainen sanoi.