tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Nyt tulivat PT:n laskelmat: Näin 7 esimerkkiperheen ostovoimalle käy

Kuva: Getty Images

Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2010–2015 ja ennustanut sitä vuosille 2016 ja 2017.

Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotu-maksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa.

Aikavälillä 2010–2017 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vähiten palkansaajaperheillä, 0–3 prosenttia, ja eniten eläkeläisperheellä, 13 prosenttia.

Niin sanottu kilpailukykysopimus jättää PT:n arvion mukaan ansiotason nousun ensi vuonna liukumien varaan, mutta samalla kaikkien esimerkkiperheiden verotus kevenee. Vuonna 2016 ostovoiman muutokset asettuvat välille -2,0 ja 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 välille -1,5 ja 0,8 prosenttia.

PT:n laskelmissa on nojauduttu tilastotietojen lisäksi hallituksen budjettiesitykseen ja PT:n tuoreeseen talousennusteeseen vuosille 2016–2017. Niiden neljä palkansaajaperhettä edustavat sukupuolensa sekä ammatti- ja koulutusnimikkeidensä mukaisia mediaanituloisia. Mukana on lisäksi kaksi työtöntä yksinasujaa ja eläkeläispariskunta.

Kotitalouskohtaiset inflaatiovauhdit ovat tänä vuonna kaikilla selvästi aiempaa hitaampia, mutta ne kääntyvät melko tasaiseen nousuun ensi vuonna. Työttömillä yksinasujilla ne ovat kaikkein korkeimpia.

Hyvätuloisen pariskunnan, jonka vuoden 2016 kuukausipalkat ovat 7 006 ja 5 689 euroa, käytettävissä olevien tulojen nousu kiihtyy selvästi vuosina 2016–2017 sekä veronkevennysten että sosiaalivakuutusmaksujen muutosten ansiosta. Esimerkkiperheistä sen ostovoima paranee eniten ensi vuonna.

Toimihenkilöperheen (3 829 ja 3 180 euroa) ostovoima paranee tänä vuonna esimerkkiperheistä eniten mutta alenee ensi vuonna julkisen sektorin palkkojen laskiessa. Perheen reaalituloja heikentävät myös asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden pieneneminen sekä omistusasumisen ja liikenteen kallistuminen.

Työntekijäperheen (2 453 ja 2 323 euroa) tulot kasvavat veronkevennysten ansiosta, mutta vuokrien nousu vie osan nimellistulon noususta.

Yksinhuoltajaperheen (2 097 euroa) tulokehitys vuosina 2010–2015 oli tulonsiirtojen kasvun ansiosta hyvin nousujohteista. Vuonna 2017 sen nimellistulot eivät muutu, mutta vuokrien nousu alentaa reaalituloja.

Työmarkkinatuella elävän työttömän ostovoimassa ei tapahdu suuria muutoksia vuosina 2016–2017. Asumistuki kompensoi vuokran nousua.

Ansiosidonnaisella päivärahalla (entinen kuukausipalkka 3 002 euroa) elävä työtön on ainoa esimerkkiperhe, jonka käytettävissä olevat nimellistulot alenevat vuonna 2016, ja hänen ostovoimansa heikkenee eniten. Vuonna 2017 hänen nimellistulonsa eivät muutu, mutta vuokrien nousun johdosta hänen reaalitulonsa laskee, edelleen eniten kaikista perheistä.

Eläkeläispariskunnan (2 043 euroa ja kansaneläke) ostovoiman kasvu oli vuosina 2010–2015 esimerkkiperheistä kaikkein nopeinta. Kasvu hidastuu tänä vuonna kääntyen laskuun ensi vuonna omistusasumisen ja liikenteen kallistumisen johdosta.

Talousennuste ennallaan

Palkansaajien tutkimuslaitos pitää arvionsa Suomen talouskasvusta ennallaan verrattuna kevään ennusteeseen. PT ennustaa, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia. Ensi vuonna kasvu vauhdittuu 1,3 prosenttiin.

PT arvioi, että vienti kasvaa ensi vuonna yli kolmen prosentin vauhtia. Suomen kokonaistuotantoa voimistavat muun muassa investointien kasvu ja kilpailukykysopimuksen alentamat työvoimakustannukset.

Samalla ansiotason nousu hidastuu ensi vuonna yhteen prosenttiin.

Keskustelua aiheesta

Euroopan komissio esittää Suomelle 3,5 miljoonan euron tukea

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Euroopan komissio esittää, että Suomelle myönnetään 3,5 miljoonaa euroa tukea Euroopan globalisaatiorahastosta. Tavoitteena on auttaa tuhatta entistä Microsoftin työntekijää löytämään uusi työpaikka.

Työllisyys- ja sosiaalisasioista vastaava komissaari Marianne Thyssen sanoo, että päätös auttaa entisiä työntekijöitä valmistautumaan uusiin työtilaisuuksiin

Suomi haki tukea, kun Microsoft Mobilen ja sen toimittajien palveluksesta vähennettiin 1 248 työntekijää. Irtisanomiset ovat koetelleet etenkin Helsinkiä ja Uuttamaata, Länsi-Suomea ja Etelä-Suomea.

Toimenpidepaketin arvioidut kustannukset ovat 5,8 miljoonaa euroa, josta 3,5 miljoonaa on tarkoitus rahoittaa globalisaatiorahastosta.

Komission ehdotukselle on saatava hyväksyntä Euroopan parlamentissa ja EU:n ministerineuvostossa.

Valtiovarainministeriö nosti kasvuennusteensa 2,4 prosenttiin

Kuva: Thinkstock

Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,4 prosenttia. Vielä huhtikuussa ministeriö ennusti tälle vuodelle 1,2 prosentin kasvua.

Vuonna 2018 ja 2019 kasvun odotetaan hidastuvan 1,5 prosentin tuntumaan.
Ministeriön mukaan yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana.
Myös suurin osa muista ennustelaitoksista on nostanut talouskasvuennusteitaan tälle vuodelle.

Restel jatkaa toimintaansa ravintolabisneksessä – ”Kävi liian suureksi omistajalleen Tradekalle”

Kuva: Kari Hulkko
Restel keskittyy tulevaisuudessa ravintolabisnekseen, kertoo toimitusjohtaja Perttu Puro.

Restel Oy on päättänyt myydä hotelliliiketoimintansa Scandicille. Kaupan myötä Cumulus-hotellit, Holiday Inn -hotellit, joukko kaupunkihotelleja sekä niiden ravintolat siirtyvät Scandicille. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2017 viimeisen neljänneksen lopulla, kun kaikki viranomaishyväksynnät on saatu. Kaupan jälkeen Restel jatkaa toimintaansa ravintola-alan yhtiönä, Restel Oy kertoo tiedotteessaan.

Restelin omistaja Tradeka jatkaa strategiansa mukaisesti omistajaosuuskuntana, jonka suurimmat omistukset ovat Restelin lisäksi sijoitustoimintaa harjoittava Tradeka-sijoitus Oy sekä Lehtipiste Oy. Hotellitoiminta edustaa noin puolta Restelin liikevaihdosta. Kaupan myötä Scandicille siirtyy kaikkiaan 43 hotellia ja reilut 1300 työntekijää.

– Olemme kehittäneet pitkäjänteisesti Restelin hotelliliiketoimintaa jo useamman vuosikymmenen ajan. Nykyisellään Restel alkaa olla Tradekalle omistuksena liian suuri, mutta kuitenkin liian pieni pärjäämään entisestään kansainvälistyvillä hotellimarkkinoillamme. Tästä syystä näimme, että nyt on oikea aika luopua hotelliliiketoiminnasta ja keskittyä ravintolaliiketoiminnan kehittämiseen, Restelin hallituksen puheenjohtaja ja Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro sanoo.

– Kauppa myös parantaa Tradekan mahdollisuuksia toimia sijoittajana hankkeissa, jotka tähtäävät erityisesti elinkeinorakenteemme monipuolistamiseen, uuden osaamisen luomiseen sekä erilaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, Puro jatkaa.

Restelin hotelliliiketoiminnan myyntiin vaikutti myös ostajan vahva sitoutuminen hotellien kehittämiseen. Restelin toimitusjohtaja Mikael Backman uskoo, että Scandicille siirtyvät hotellit menestyvät myös jatkossa.

– Olemme rakentaneet hotellejamme huolella ja luotamme siihen, että uuden omistajan huomassa ne voivat menestyä entistäkin paremmin. Hotellitoiminnan myyminen tukee osaltaan mahdollisuuksiamme panostaa Restelissä ravintolatoimintaan, jossa tähtäämme ykköstoimijaksi Suomessa, Backman sanoo.

Restelin uusin avaus ravintolatoimialalla on viime viikolla julkistettu Taco Bell -ketjun tuominen Suomeen.

– Tradekan jäsenet saavat jatkossa jäsenetuja hotelleissa myös ulkomailla, sillä Scandicin kanssa on jo sovittu jäseneduista Tradekan jäsenille ketjun hotelleissa. Restelin hotelliliiketoiminta jatkuu normaaliin tapaan ja Scandicista erillisenä kaupan toteutumiseen asti, eikä kauppa toistaiseksi vaikuta Restelin hotellien asiakkaisiin millään tavoin, Puro kertoo..

 

Cumulukset katoavat katukuvasta – Scandic johtavaksi hotelliketjuksi

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson
Scandic-hotelli Oulussa.

Scandic on ostamassa Restelin hotellitoiminnot Suomessa ja nousemassa Suomen johtavaksi hotelliketjuksi. Yhtiö kertoo asiasta tiedotteessa.

Scandicilla on tällä hetkellä 28 hotellia Suomessa, Restelillä 43. Resteliin kuuluvat muun muassa Cumulus- ja Holiday Inn -hotellit.

Kaupan toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksynnän.

Juttu vaihdettu STT:n versioon.

Keskustelua aiheesta

Kesko luopuu Askosta ja Sotkasta

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä
Kesko luopuu Askosta ja Sotkasta.

Kauppakonserni Kesko myy Asko- ja Sotka-huonekaluketjuja pyörittävän Indoor Groupin. Ostaja on yhtiö, jonka muodostavat Sievi Capital, kolme Sotka-ketjun kauppiasta ja eläkevakuutusyhtiö Etera.

Osakekauppana toteutettavan kaupan velaton kauppahinta on 67 miljoonaa euroa.

Indoor Groupin liikevaihto oli viime vuonna 187 miljoonaa euroa ja liikevoitto 9,8 miljoonaa. Askolla on Suomessa 34 myymälää ja Virossa viisi. Sotkalla on Suomessa 52 myymälää ja Virossa viisi.

Lisäksi ketjuilla on verkkokaupat Suomessa ja Virossa. Indoor Group omistaa myös huonekalutehtaan Lahdessa. Työntekijöitä yrityksellä on kaikkiaan yli 600.

– Ketjut jatkavat itsenäisinä niin Suomessa kuin Virossa. Jatkossa vahvistamme sekä Askon että Sotkan ominaispiirteitä ja palvelemme kuluttajia entistä paremmin monipuolisella tarjonnalla, sanoi yhtiön toimitusjohtajana aloittava Jouko Soikkeli.

Soikkeli on yksi kolmesta uudesta yrittäjäomistajasta. Muut ovat Jani Länsimäki ja Timo Hakkarainen. Heidän osuutensa Indoor Groupista on 30 prosenttia. Sijoitusyhtiö Sievi Capitalin siivu on 59,2 ja Eteran 17,1 prosenttia.

Suomen huonekalu- ja sisustustavarakaupan arvo on vuodessa noin 1,5 miljardia euroa. Muutaman vuoden taantuman jälkeen myyntimäärät ovat olleet taas kasvussa. Indoorin ketjut ovat Suomessa huonekalukaupan markkinajohtaja.

– Indoorin vakaa kehitys sisustus- ja huonekalumarkkinoilla sekä vahvat brändit vakuuttivat meidät lähtemään mukaan rakentamaan entistäkin vahvempaa Indooria yhdessä, sanoi Sievi Capitalin toimitusjohtaja Heikki Vesterinen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta