Nyt tulivat PT:n laskelmat: Näin 7 esimerkkiperheen ostovoimalle käy

Kuva: Getty Images

Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2010–2015 ja ennustanut sitä vuosille 2016 ja 2017.

Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotu-maksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa.

Aikavälillä 2010–2017 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vähiten palkansaajaperheillä, 0–3 prosenttia, ja eniten eläkeläisperheellä, 13 prosenttia.

Niin sanottu kilpailukykysopimus jättää PT:n arvion mukaan ansiotason nousun ensi vuonna liukumien varaan, mutta samalla kaikkien esimerkkiperheiden verotus kevenee. Vuonna 2016 ostovoiman muutokset asettuvat välille -2,0 ja 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 välille -1,5 ja 0,8 prosenttia.

PT:n laskelmissa on nojauduttu tilastotietojen lisäksi hallituksen budjettiesitykseen ja PT:n tuoreeseen talousennusteeseen vuosille 2016–2017. Niiden neljä palkansaajaperhettä edustavat sukupuolensa sekä ammatti- ja koulutusnimikkeidensä mukaisia mediaanituloisia. Mukana on lisäksi kaksi työtöntä yksinasujaa ja eläkeläispariskunta.

Kotitalouskohtaiset inflaatiovauhdit ovat tänä vuonna kaikilla selvästi aiempaa hitaampia, mutta ne kääntyvät melko tasaiseen nousuun ensi vuonna. Työttömillä yksinasujilla ne ovat kaikkein korkeimpia.

Hyvätuloisen pariskunnan, jonka vuoden 2016 kuukausipalkat ovat 7 006 ja 5 689 euroa, käytettävissä olevien tulojen nousu kiihtyy selvästi vuosina 2016–2017 sekä veronkevennysten että sosiaalivakuutusmaksujen muutosten ansiosta. Esimerkkiperheistä sen ostovoima paranee eniten ensi vuonna.

Toimihenkilöperheen (3 829 ja 3 180 euroa) ostovoima paranee tänä vuonna esimerkkiperheistä eniten mutta alenee ensi vuonna julkisen sektorin palkkojen laskiessa. Perheen reaalituloja heikentävät myös asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden pieneneminen sekä omistusasumisen ja liikenteen kallistuminen.

Työntekijäperheen (2 453 ja 2 323 euroa) tulot kasvavat veronkevennysten ansiosta, mutta vuokrien nousu vie osan nimellistulon noususta.

Yksinhuoltajaperheen (2 097 euroa) tulokehitys vuosina 2010–2015 oli tulonsiirtojen kasvun ansiosta hyvin nousujohteista. Vuonna 2017 sen nimellistulot eivät muutu, mutta vuokrien nousu alentaa reaalituloja.

Työmarkkinatuella elävän työttömän ostovoimassa ei tapahdu suuria muutoksia vuosina 2016–2017. Asumistuki kompensoi vuokran nousua.

Ansiosidonnaisella päivärahalla (entinen kuukausipalkka 3 002 euroa) elävä työtön on ainoa esimerkkiperhe, jonka käytettävissä olevat nimellistulot alenevat vuonna 2016, ja hänen ostovoimansa heikkenee eniten. Vuonna 2017 hänen nimellistulonsa eivät muutu, mutta vuokrien nousun johdosta hänen reaalitulonsa laskee, edelleen eniten kaikista perheistä.

Eläkeläispariskunnan (2 043 euroa ja kansaneläke) ostovoiman kasvu oli vuosina 2010–2015 esimerkkiperheistä kaikkein nopeinta. Kasvu hidastuu tänä vuonna kääntyen laskuun ensi vuonna omistusasumisen ja liikenteen kallistumisen johdosta.

Talousennuste ennallaan

Palkansaajien tutkimuslaitos pitää arvionsa Suomen talouskasvusta ennallaan verrattuna kevään ennusteeseen. PT ennustaa, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia. Ensi vuonna kasvu vauhdittuu 1,3 prosenttiin.

PT arvioi, että vienti kasvaa ensi vuonna yli kolmen prosentin vauhtia. Suomen kokonaistuotantoa voimistavat muun muassa investointien kasvu ja kilpailukykysopimuksen alentamat työvoimakustannukset.

Samalla ansiotason nousu hidastuu ensi vuonna yhteen prosenttiin.

Keskustelua aiheesta

RKP:n ex-puheenjohtaja palaa parrasvaloihin – seuraa Jorma Ollilaa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan hallitus saa uuden puheenjohtajan Carl Haglundista (38). Hän seuraa tehtävässä hallituksia yli 12 vuotta johtanutta Nokian maailmanmaineeseen aikoinaan nostanutta Jorma Ollilaa (67).

– Katson, että nyt on hyvä hetki siirtää puheenjohtajuus eteenpäin. Etla ja Eva ovat vakiinnuttaneet asemansa ja rahoituspohjansa, Ollila perustelee.

Haglund muistetaan politiikasta. Hän toimi muun muassa RKP:n puheenjohtajana vuosina 2012–2016, puolustusministerinä 2012–2015 ja europarlamentaarikkona 2009–2012.

Kauppatieteiden maisteri Haglund on poliitikkouransa jälkeen toiminut energiayhtiö Sunshine Kaidin varatoimitusjohtajana.

Haglund kertoo ottavansa tehtävän vastaan motivoituneena.

– Etlalla ja Evalla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli. Laadukkaalla taloudellisella tutkimuksella ja analyysillä luodaan pohjaa yhteiskunnalliselle keskustelulle. Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen edellyttää syvällistä ymmärrystä talouden rakenteista ja kehityksestä. Tässä Etla ja Eva ovat keskeisiä toimijoita, Haglund kiittelee.

Etlan ja Evan kannatusyhdistykset päättivät torstaina vahvistaa myös jäsenpohjaansa ja valita samalla kannatusyhdistysten hallituksiin uusia nimiä. Nykyisten TT-säätiön ja Elinkeinoelämän keskusliiton lisäksi myös Finanssiala, Kaupan liitto sekä Teknologiateollisuus liittyvät jäseniksi.

Kannatusyhdistysten hallituksissa jatkavat Timo Ahopelto, Bengt Holmström, Satu Huber, Kari Jordan, Matti Kähkönen, Veli-Matti Mattila, Leena Mörttinen ja Björn Wahlroos. Uutena hallitukseen valittiin Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalainen.

Jungner ryhtyi nyt veronkierron neuvonantajaksi – miten välttää perintövero? – Mutta luotatko tähän neuvonantajaan?

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Mikael Jungner esiintyy nyt veronkiertäjänä.

Toimitusjohtaja, entinen SDP:n puoluesihteeri, Ylen pääjohtaja ja monessa muussa mukana ollut Mikael Jungner on nyt ryhtynyt Facebookissa neuvomaan halukkaita perintöveron kiertoon. Jungner kirjoittaa:

– Miten välttää perintöverotus tyystin, ja laillisesti?

– Perinnön jättäjä perustaa yrityksen. Siirtää omaisuutta yritykseen omana pääomana. Lainaa tuota pääomaa yrityksestä perinnön saajalle. Ei tee mitään. Kolmen vuoden päästä saatava on vanhentunut. Perinnönsaaja/lainaaja saa pitää lainaamansa pääoman ilman veroseuraamuksia, Jungner neuvoo.

Jungnerin maine verokiertäjänä ei taida olla kovin tukevalla pohjalla, sillä häntä seuraavat eivät oikein tunnu keskustelussa luottavan neuvoihin.

– Onko noin? Onko tarkistettu verojuristilta, ettei ole laitonta veronkiertoa? kysyy eräskin epäilijä.

– Ei ole tarkistettu. Veronkierto voidaan purkaa, jos toimen tarkoitus on selvästi kiertää veroja. Koskeeko tuo myös toimimattomuutta, siinä se ratkaiseva kysymys, Jungner vastaa.
.

Disney ahmaisee 21st Century Foxin elokuva- ja tv-toiminnan lähes 45 miljardilla

Kuva: gigglebug entertainment
Disney julkisti Annecyn animaatio festivaalilla Ranskassa tekevänsä uuden 101 dalmatialaista -TV-sarjan, joka perustuu suomalaisten Anttu Harlinin ja Joonas Utin heille ideoimaan konseptiin. Harlinin ja Utin Gigglebug Entertainment on tunnettu Kikattava Kakkiainen tv-sarjasta.

Viihdejätti Disney kertoi torstaina ostavansa osia media-alan jätti 21st Century Foxista. Kauppasumma on lähes 45 miljardia euroa, ja se käsittää 21st Century Foxin elokuva- ja tv-toiminnan ja joitakin kansainvälisiä toimintoja.

Kauppa tehdään Disneyn osakkeilla. Lisäksi Disney kuittaa Foxin velkoja yli 11 miljardia euroa, kertoo muun muassa Variety-sivusto.
Disney sanoi tiedotteessaan, että kauppa muun muassa antaa mahdollisuuden luoda aiempaa houkuttelevampaa sisältöä. Myös kuluttajiin saadaan entistä suoremmat suhteet tavoilla, jotka heille sopivat parhaiten, sanoi Disneyn toimitusjohtaja Robert Iger.
Igerin oli määrä väistyä vuonna 2019, mutta nyt jatko venyy vuoden 2021 loppuun.

Disney on havitellut Foxin sisältöjä, jotta sillä olisi aseita taistella kilpailijoitaan kuten Netflixiä vastaan.

STT-AFP- New York

Linja-autoalalle yhteensä reilun miljoonan rapsut kilpailun rajoittamisesta

Kuva: Kari Hulkko

Markkinaoikeus on tuominnut useita linja-autoyhtiöitä, Linja-autoliiton ja Matkahuollon maksamaan yhteensä 1,1 miljoonan euron seuraamusmaksut kielletystä kilpailun rajoittamisesta. Kullekin tulee maksettavaa 100 000 euroa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto oli vaatinut linja-autoalan toimijoille yhteensä yli 30 miljoonan euron sakkoja, mutta markkinaoikeus hylkäsi osan viraston vaatimuksista.

Markkinaoikeuden mukaan yhtiöt ja liitto pyrkivät rajoittamaan kilpailua sulkemalla uudet reittiliikennevuorot Matkahuollon joidenkin palveluiden ulkopuolelle. Oikeuden mukaan toimet eivät estäneet uusien toimijoiden pääsyä markkinoille.

 

”Sote-sektorin kaavailluille säästöille voidaan sanoa hyvästit” – lähi-ja perushoitajat puhkovat hallituksen valinnanvapausesityksen

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
SuPeriin kuuluu yli 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan sote-uudistuksen valinnanvapauslakiesitys toteutuessaan nostaa merkittävästi asiakkaiden maksamia asiakasmaksuja ja heikentää hoitajien työsuhteen ehtoja.

SuPerin tänään antamassa valinnanvapauslausunnossa todetaan myös lakiesityksessä oleva ristiriita perustuslain pykälien kanssa.

SuPerin mukaan maakunnille nyt kaavailtu tehtäväkenttä on liian laaja ja siinä sosiaali- ja terveydenhuolto jää maakunnan muiden tehtävien varjoon. Ennaltaehkäisevä työ ja erityisesti kotiin annettavat palvelut tulevat kärsimään eniten. Tämä lisää merkittävästi kalliimpia korjaavia toimenpiteitä.

– Sote-sektorin kaavailluille säästöille voidaan sanoa hyvästit, toteaa puheenjohtaja Paavola.

Valinnanvapauslakiesityksen mukaan asiakas maksaa asiakassetelillä annettavasta palvelusta vain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksun. Esityksen mukaan asiakas voi halutessaan käyttää omaa rahaa ja maksaa tarvitsemansa lisäpalvelut itse.

Maakuntien rahapulan vuoksi asiakassetelit ja henkilökohtaiset budjetit alibudjetoidaan. Asiakas pakotetaan käyttämään omia varoja riittävien ja välttämättömien palveluiden hankintaan, arvostelee SuPer.

– Perustuslain 6 §:n näkökulmasta kansalaiset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa, sillä kaikilla ei ole varaa näihin lisäpalveluihin. Perustuslain 19 §:n kanssa lakiesityksessä on myös räikeä ristiriita, koska yhteiskunta ei pysty tarjoamaan kaikille riittäviä sote-palveluja.

– Tilannetta voisi kuvailla vaikka siten, että yhteiskunta tarjoaa vain näkkärin. Voin sekä makkarat maksaa asiakas itse, puheenjohtaja Paavola vertaa.

”Lakiesityksessä on myös räikeä ristiriita perustuslain 19 §:n kanssa.”

Jos valinnanvapaus koskee myös erikoissairaanhoidon palveluita, tulee maakuntien vastuulle jääviin sairaaloihin Paavolan mukaan vakava lääkäripula.

– Yksityiset sote-keskukset ostavat huippuosaajat palvelukseensa. Sairaaloilla on jatkossa suuria vaikeuksia selvitä lakisääteisistä tehtävistään. Lähi- ja perushoitajien kohdalla työehtosopimukset muutetaan selvästi nykyistä heikompiin ja heidän palkat ja muut työsuhteen ehdot huononevat.

– Tästä ilmiöstä olemme saaneet jo esimakua, kun epätyypilliset työsopimukset ja jopa nollatuntisopimukset hoitoalalla ovat yleistyneet. Mikäli valinnanvapauslain esitykset toteutuvat, niin tällaiset työsopimukset ovat SuPerin mielestä jatkossa hoitajien pääasiallisia työsopimuksia.

Mikäli uudistuksesta halutaan saada toimiva ja oikeudenmukainen, niin parhaiten se Paavolan mielestä onnistuu, kun sote-uudistus toteutetaan suurten kuntayhtymien avulla, kuten nytkin erikoissairaanhoito on järjestetty.

– Kansainvälisestikin arvioiden järjestelmämme on tehokas ja vaikuttava, mutta tilalle tuleva pirstaleinen tuottajamalli tulee sen tehokkaasti rikkomaan.

– Valinnanvapausmallissa otamme hypyn täysin tuntemattomaan ja todennäköisesti myös toimimattomaan malliin, Paavola varoittaa.

Paavolan mukaan nyt on kyseessä taistelu, jossa yritetään siirtää hoitajien palkat, kansalaisten omat sekä yhteiset verorahat yksityisten sote-yritysten omistajille ja jopa ulkomaille – ja se pitää SuPerin puheenjohtajan mukaan estää.