Nyt tulivat PT:n laskelmat: Näin 7 esimerkkiperheen ostovoimalle käy

Kuva: Getty Images

Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2010–2015 ja ennustanut sitä vuosille 2016 ja 2017.

Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotu-maksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa.

Aikavälillä 2010–2017 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vähiten palkansaajaperheillä, 0–3 prosenttia, ja eniten eläkeläisperheellä, 13 prosenttia.

Niin sanottu kilpailukykysopimus jättää PT:n arvion mukaan ansiotason nousun ensi vuonna liukumien varaan, mutta samalla kaikkien esimerkkiperheiden verotus kevenee. Vuonna 2016 ostovoiman muutokset asettuvat välille -2,0 ja 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 välille -1,5 ja 0,8 prosenttia.

PT:n laskelmissa on nojauduttu tilastotietojen lisäksi hallituksen budjettiesitykseen ja PT:n tuoreeseen talousennusteeseen vuosille 2016–2017. Niiden neljä palkansaajaperhettä edustavat sukupuolensa sekä ammatti- ja koulutusnimikkeidensä mukaisia mediaanituloisia. Mukana on lisäksi kaksi työtöntä yksinasujaa ja eläkeläispariskunta.

Kotitalouskohtaiset inflaatiovauhdit ovat tänä vuonna kaikilla selvästi aiempaa hitaampia, mutta ne kääntyvät melko tasaiseen nousuun ensi vuonna. Työttömillä yksinasujilla ne ovat kaikkein korkeimpia.

Hyvätuloisen pariskunnan, jonka vuoden 2016 kuukausipalkat ovat 7 006 ja 5 689 euroa, käytettävissä olevien tulojen nousu kiihtyy selvästi vuosina 2016–2017 sekä veronkevennysten että sosiaalivakuutusmaksujen muutosten ansiosta. Esimerkkiperheistä sen ostovoima paranee eniten ensi vuonna.

Toimihenkilöperheen (3 829 ja 3 180 euroa) ostovoima paranee tänä vuonna esimerkkiperheistä eniten mutta alenee ensi vuonna julkisen sektorin palkkojen laskiessa. Perheen reaalituloja heikentävät myös asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden pieneneminen sekä omistusasumisen ja liikenteen kallistuminen.

Työntekijäperheen (2 453 ja 2 323 euroa) tulot kasvavat veronkevennysten ansiosta, mutta vuokrien nousu vie osan nimellistulon noususta.

Yksinhuoltajaperheen (2 097 euroa) tulokehitys vuosina 2010–2015 oli tulonsiirtojen kasvun ansiosta hyvin nousujohteista. Vuonna 2017 sen nimellistulot eivät muutu, mutta vuokrien nousu alentaa reaalituloja.

Työmarkkinatuella elävän työttömän ostovoimassa ei tapahdu suuria muutoksia vuosina 2016–2017. Asumistuki kompensoi vuokran nousua.

Ansiosidonnaisella päivärahalla (entinen kuukausipalkka 3 002 euroa) elävä työtön on ainoa esimerkkiperhe, jonka käytettävissä olevat nimellistulot alenevat vuonna 2016, ja hänen ostovoimansa heikkenee eniten. Vuonna 2017 hänen nimellistulonsa eivät muutu, mutta vuokrien nousun johdosta hänen reaalitulonsa laskee, edelleen eniten kaikista perheistä.

Eläkeläispariskunnan (2 043 euroa ja kansaneläke) ostovoiman kasvu oli vuosina 2010–2015 esimerkkiperheistä kaikkein nopeinta. Kasvu hidastuu tänä vuonna kääntyen laskuun ensi vuonna omistusasumisen ja liikenteen kallistumisen johdosta.

Talousennuste ennallaan

Palkansaajien tutkimuslaitos pitää arvionsa Suomen talouskasvusta ennallaan verrattuna kevään ennusteeseen. PT ennustaa, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia. Ensi vuonna kasvu vauhdittuu 1,3 prosenttiin.

PT arvioi, että vienti kasvaa ensi vuonna yli kolmen prosentin vauhtia. Suomen kokonaistuotantoa voimistavat muun muassa investointien kasvu ja kilpailukykysopimuksen alentamat työvoimakustannukset.

Samalla ansiotason nousu hidastuu ensi vuonna yhteen prosenttiin.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Stark vähentää rajusti väkeä ja sulkee myymälöitä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
stark

Kuusi Stark-rakennustarvikeketjun myymälää suljetaan ja enintään 160 ihmistä irtisanotaan, kertoo ketjun omistaja DT Finland yt-neuvottelujen tuloksesta. Stark-myymälät suljetaan Kouvolassa, Kokkolassa, Torniossa, Savonlinnassa, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä.

Kuuden myymälän sulkemisen lisäksi nykyiset myymälät yhdistetään Kuopiossa ja Oulussa. Ouluun muodostetaan Pohjois-Suomea palveleva jakelukeskus. Vastaavasta jakelukeskuksesta ketjulla on kokemusta ennestään Uudeltamaalta.

– Jakelukeskus tukee asiakaspalvelua, on joustava ja tuo laajemmat valikoimat sekä paremman saatavuuden Pohjois-Suomen alueelle, sanoo kehitysjohtaja Lasse Kalmi tiedotteessa.

Väkeä vähennetään myymälöiden lisäksi ketjuohjauksesta, jonka henkilöstömäärä sopeutetaan vastaamaan uutta organisaatiota.

Yhtiön mukaan toimien taustalla on uusi strategia, jossa toimintoja keskitetään alueille, joissa on parhaat kasvumahdollisuudet.

AVAINSANAT

Trump-efekti: Pankkien osakkeet nousevat pörssissä vahvimmin

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvalloissa teollisuusosakkeiden Dow Jones -indeksi on kivunnut taas uuteen ennätykseensä. Dow Jones oli kaupankäynnin päättyessä eilen Wall Streetin pörssissä 19 252 pisteessä.

S&P 500 -indeksi puolestaan jäi vain hitusen omasta ennätyksestään, kun se nousi 2 212 pisteeseen.

Pankkien osakkeet ovat olleet pörssin vahvimpia nousijoita sen jälkeen, kun Donald Trump voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit 8. marraskuuta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Iltalehti: Vaativaa päivystyshoitoa saa pian vain 12 paikkakunnalla

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
LKS 20161203 Meilahden sairaala 28. syyskuuta 2016. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Hallituksen ajama päivystysuudistus perustuu puutteellisiin laskelmiin, kirjoittaa Iltalehti.

Uudistuksessa laaja päivystysvastuu keskitettäisiin 12 sairaalalle, ja hallituksen mukaan uudistus toisi kokonaisuudessaan 350 miljoonan euron säästöt kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin vuosikymmenen loppuun mennessä.

Kuntaliiton mukaan arviot ovat epärealistisia. Liiton johtavan lakimiehen Sami Uotisen mukaan lisäkustannusten oletetaan kompensoituvan epämääräisillä säästöillä, joiden toteutuminen on epävarmaa.

Myös lainsäädännön arviointineuvosto on huomauttanut uudistuksen säästöarvioiden puutteellisuudesta.

Eduskunnalle annettuun lakiesitykseen tehtiin maininta vaikutusarvioiden täsmennyksestä, mutta toimet eivät ole arviointineuvoston puheenjohtajan Kalle Määtän mukaan riittäviä.

Iltalehden mukaan Suomen Potilasliitto pelkää, että potilasturvallisuus voi heikentyä hoitomatkojen pidentyessä.

Päivystysuudistusta koskevat lait tulevat voimaan vuoden 2017 alussa.

Nyt se on tutkittu – näin paljon suomalaiset tuhlaavat jouluna

lompakko23653
Joulu on lompakolle kärsimyksen aikaa.

Suomalaiset aikovat käyttää joulunviettoon tänä vuonna keskimäärin 517 euroa, ilmenee Nordean teettämästä tutkimuksesta. Sen mukaan joulubudjetti on pysynyt nyt kolme vuotta melko tarkkaan samalla tasolla.

Lahjoihin aiotaan käyttää 305 euroa ja muihin jouluhankintoihin 212 euroa. Lapsiperheillä joulun budjetti on suunnilleen 610 euroa ja lapsettomilla kotitalouksilla 470 euroa.

Suklaa, vaatteet ja lelut ovat suosituimpia lahjoja. Myös aineettomien lahjojen suosio on kasvanut.
TNS Gallup kysyi joululahjojen hankinta-aikeista Nordean toimeksiannosta internet-paneelin avulla.

AVAINSANAT

”Pääministeri oli ilmiselvästi menettänyt malttinsa” – Yle harkitsee Sipilän ja toimittajan välisten viestien julkistamista

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Yleisradio harkitsee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja toimittaja Salla Vuorikosken välisten viestien julkistamista, kertoo Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen STT:lle.

Sipilä lähetti Ylen toimittajalle lähes 20 viestiä, joista osa oli Sipilälle tullutta kansalaispalautetta ja osa pääministerin ja toimittajan välistä keskustelua.

– Harkitsemme, onko viestien julkaiseminen joltain osin tarpeen niiden yhteiskunnallisen merkityksen takia, Jääskeläinen toteaa.

Atte Jääskeläinen oli toinen viestien vastaanottajista, joten hän sai niistä tiedon saman tien. Hänen mukaansa Sipilän saaman palautteen joukossa on jopa vihapuheeksi luokiteltavaa tekstiä, jonka julkaiseminen ei ole mielekästä.

Jääskeläinen toteaa, että Yleen kohdistuu jatkuvasti vaikuttamisyrityksiä muun muassa eri intressiryhmien ja poliitikkojen taholta. Hän kuitenkin luonnehtii pääministerin yhteydenottoa poikkeuksellisen tunteikkaaksi.

– On poikkeavaa, että pääministeri lähettää viestejä suoraan toimittajalle ja välittää kansalaisilta saamaansa palautetta. Pääministeri oli ilmiselvästi menettänyt malttinsa.

Vastaava päätoimittaja tulkitsi Sipilän viestit niin, että pääministeri halusi välittää Ylelle viestit osoittaakseen, että kansalaiset olivat tulkinneet uutisen väitteeksi Sipilän mahdollisesta jääviydestä.

– Vaikka uutisessa ei välitetty näin, jotkut kansalaiset olivat tulkinneet uutisemme niin.

”Emme noudattaneet pääministerin ilmoittamaa toivomusta tässä asiassa.”

Atte Jääskeläisen mukaan Juha Sipilä oli ilmaissut ennen sunnuntaista pääministerin haastattelutuntia, ettei halunnut puhua Terrafame-kohusta ohjelmassa. Jääskeläinen keskusteli ohjelman vetäjän kanssa, ja asia päätettiin nostaa esille heti ohjelman alussa.

– Emme noudattaneet pääministerin ilmoittamaa toivomusta tässä asiassa, Jääskeläinen kertoo.

Jääskeläinen toteaa, että Ylen riippumattomuus on olemassa juuri tämänkaltaisten tilanteiden varalle.

– Meidän ei tarvitse alistua painostukseen eikä tehdä journalistisia päätöksiä sillä perusteella, onko joku poliitikko suuttunut tai onko toimituksen sisällä paineita.

Atte Jääskeläisen mukaan Ylen johdon päätös rajoittaa Sipilää koskevaa uutisointia perustui journalistiseen harkintaan. Jääskeläisen mukaan vaarana oli, että aihe olisi saanut suhteettoman suuren painoarvon.

– Kyse oli siitä, mikä on asian yhteiskunnallinen merkitys ja sen merkitys yleisölle suhteessa muihin uutistapahtumiin, ottaen huomioon että asia oli ollut jo neljä päivää pääuutisaiheena.

Ruben Stillerin varoitus peruttiin.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Pressiklubi-ohjelman juontaja Ruben Stiller sai tiistaina kirjallisen varoituksen, koska tämä oli valmistellut ensi perjantain lähetystä ”uutis- ja ajankohtaistoiminnan johdon asettaman journalistisen linjan vastaisesti”.

Varoituksessa Stilleriä uhattiin irtisanomisella, jos tämä ei noudata johdon linjaa. Stiller kertoo Twitterissä, että varoitus on peruttu.

– Fantastista. Tötteröhattu päässä eteenpäin! tv-persoona kirjoittaa twiitissään.

Atte Jääskeläisen mukaan työnantajan reaktion taustalla oli periaatteellinen kysymys siitä, tuleeko toimituksen johdon linjauksia noudattaa.

Tommi Forsman, STT