Nyt tulivat PT:n laskelmat: Näin 7 esimerkkiperheen ostovoimalle käy

Kuva: Getty Images

Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2010–2015 ja ennustanut sitä vuosille 2016 ja 2017.

Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotu-maksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa.

Aikavälillä 2010–2017 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vähiten palkansaajaperheillä, 0–3 prosenttia, ja eniten eläkeläisperheellä, 13 prosenttia.

Niin sanottu kilpailukykysopimus jättää PT:n arvion mukaan ansiotason nousun ensi vuonna liukumien varaan, mutta samalla kaikkien esimerkkiperheiden verotus kevenee. Vuonna 2016 ostovoiman muutokset asettuvat välille -2,0 ja 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 välille -1,5 ja 0,8 prosenttia.

PT:n laskelmissa on nojauduttu tilastotietojen lisäksi hallituksen budjettiesitykseen ja PT:n tuoreeseen talousennusteeseen vuosille 2016–2017. Niiden neljä palkansaajaperhettä edustavat sukupuolensa sekä ammatti- ja koulutusnimikkeidensä mukaisia mediaanituloisia. Mukana on lisäksi kaksi työtöntä yksinasujaa ja eläkeläispariskunta.

Kotitalouskohtaiset inflaatiovauhdit ovat tänä vuonna kaikilla selvästi aiempaa hitaampia, mutta ne kääntyvät melko tasaiseen nousuun ensi vuonna. Työttömillä yksinasujilla ne ovat kaikkein korkeimpia.

Hyvätuloisen pariskunnan, jonka vuoden 2016 kuukausipalkat ovat 7 006 ja 5 689 euroa, käytettävissä olevien tulojen nousu kiihtyy selvästi vuosina 2016–2017 sekä veronkevennysten että sosiaalivakuutusmaksujen muutosten ansiosta. Esimerkkiperheistä sen ostovoima paranee eniten ensi vuonna.

Toimihenkilöperheen (3 829 ja 3 180 euroa) ostovoima paranee tänä vuonna esimerkkiperheistä eniten mutta alenee ensi vuonna julkisen sektorin palkkojen laskiessa. Perheen reaalituloja heikentävät myös asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden pieneneminen sekä omistusasumisen ja liikenteen kallistuminen.

Työntekijäperheen (2 453 ja 2 323 euroa) tulot kasvavat veronkevennysten ansiosta, mutta vuokrien nousu vie osan nimellistulon noususta.

Yksinhuoltajaperheen (2 097 euroa) tulokehitys vuosina 2010–2015 oli tulonsiirtojen kasvun ansiosta hyvin nousujohteista. Vuonna 2017 sen nimellistulot eivät muutu, mutta vuokrien nousu alentaa reaalituloja.

Työmarkkinatuella elävän työttömän ostovoimassa ei tapahdu suuria muutoksia vuosina 2016–2017. Asumistuki kompensoi vuokran nousua.

Ansiosidonnaisella päivärahalla (entinen kuukausipalkka 3 002 euroa) elävä työtön on ainoa esimerkkiperhe, jonka käytettävissä olevat nimellistulot alenevat vuonna 2016, ja hänen ostovoimansa heikkenee eniten. Vuonna 2017 hänen nimellistulonsa eivät muutu, mutta vuokrien nousun johdosta hänen reaalitulonsa laskee, edelleen eniten kaikista perheistä.

Eläkeläispariskunnan (2 043 euroa ja kansaneläke) ostovoiman kasvu oli vuosina 2010–2015 esimerkkiperheistä kaikkein nopeinta. Kasvu hidastuu tänä vuonna kääntyen laskuun ensi vuonna omistusasumisen ja liikenteen kallistumisen johdosta.

Talousennuste ennallaan

Palkansaajien tutkimuslaitos pitää arvionsa Suomen talouskasvusta ennallaan verrattuna kevään ennusteeseen. PT ennustaa, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia. Ensi vuonna kasvu vauhdittuu 1,3 prosenttiin.

PT arvioi, että vienti kasvaa ensi vuonna yli kolmen prosentin vauhtia. Suomen kokonaistuotantoa voimistavat muun muassa investointien kasvu ja kilpailukykysopimuksen alentamat työvoimakustannukset.

Samalla ansiotason nousu hidastuu ensi vuonna yhteen prosenttiin.

Keskustelua aiheesta

SAK, Akava ja STTK: Toimialat voisivat neuvotella keskusjärjestösopimusten siirtämisestä jo keväällä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK esittävät, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n purkamista keskusjärjestösopimuksista käydään jokaisella toimialalla sopimusneuvottelut jo tämän kevään aikana.

Keskusjärjestöjen mukaan työntekijä- ja työnantajaliitot voisivat yhdessä sopia, että työehtosopimusten nykyisiin keskusjärjestösopimuksiin liittyvät määräykset säilyvät sisällöltään sellaisenaan myös nykyisen työehtosopimuskauden päättymisen jälkeen.

– Näin syksyn sopimuskierroksella vältettäisiin lisävaikeudet ja mahdolliset työrauhaa vaarantavat tekijät.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. (Kuva: Lehtikuva)

Jos EK:n ilmoitus johtuu pelkästä järjestön sääntömuutoksesta, SAK, Akava ja STTK uskovat, että EK:n jäsenliitoilla ei ole halua romuttaa tai edes heikentää eri alojen työehtosopimuksissa olevia keskusjärjestösopimuksiin liittyviä määräyksiä.

Keskusjärjestösopimuksilla on merkittävä osa useissa työehtosopimuksissa.

Järjestöjä on ihmetyttänyt EK:n ilmoituksen ajankohta, koska kilpailukykysopimus on voimassa ja ensi syksynä edessä on liittokierros.

Palkansaajien mielestä tulevalla sopimuskierroksella ei saisi olla sitä vaarantavia tekijöitä, koska maan taloudessa on tapahtumassa odotettu, myönteinen käänne.

Järjestöt pelkäävät, että EK:n ilmoitus ei helpota syksyn sopimuskierroksen neuvotteluita.

– Keskusjärjestösopimuksilla on merkittävä osa useissa työehtosopimuksissa. Ne ovat olennainen osa sopimustoimintaa myös työehtosopimusten ulkopuolisilla aloilla. Monilla sopimusaloilla ei ole työehtosopimuksissa omia määräyksiä tai sopimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi koulutukseen tai luottamusmiesten toimintaedellytyksiin. Työehtosopimusten sijaan näitä asioita on siten hoidettu osin keskusjärjestösopimuksilla.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen kannanoton takana ovat keskusjärjestöjen puheenjohtajat Jarkko Eloranta (SAK), Antti Palola (STTK) ja Sture Fjäder (Akava).

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)

Juttuun on lisätty Antti Palolan ja Sture Fjäderin kuvat klo 10.16.

”Bisnesmaailmassakin sopimukset neuvotellaan uusiksi ennen vanhojen irtisanomista”– Akavan Fjäder paheksuu EK:n yksipuolista ilmoituslinjaa

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
– EK:n yksipuolinen toimintatapa ja ilmoituksen ajankohta eivät luo hyvää ja luottamuksellista neuvotteluilmapiiriä, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder paheksuu Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tapaa irtisanoa keskusjärjestösopimukset yksipuolisesti ilmoittamalla.

Akavan johto muistuttaa, että bisnesmaailmassakin sopimukset neuvotellaan uusiksi ennen vanhojen irtisanomista. Suomi tarvitsee nyt yhteistyötä ja yhteistoimintaa, ei yksipuolista sanelua tai irtautumista sopimisesta.

– EK:n ratkaisu on akavalaisille ylemmille toimihenkilöille paljon merkittävämpi kuin mitä EK antaa julkisuudessa ymmärtää. EK katkaisee muun muassa henkilöstön koulutukseen liittyviä sopimuksia ajassa, jolloin yritykset ovat jo muutenkin vähentäneet henkilöstönsä koulutusta. Henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittäminen on Suomen kilpailukyvyn kannalta nyt tärkeämpää kuin ehkä koskaan, Fjäder sanoo.

EK katkaisee muun muassa henkilöstön koulutukseen liittyviä sopimuksia ajassa, jolloin yritykset ovat jo muutenkin vähentäneet henkilöstönsä koulutusta.

Fjäder muistuttaa, että työmarkkinajärjestöt ja liitot olisivat kohti liittokierrosta mentäessä tarvinneet entistä tiiviimpää sopimisen henkeä.

– Liittokierroksella olisi tärkeää vaalia hyvää työllisyyskehitystä ja parantaa ostovoimaa kilpailukyvyn kannalta kestävällä tavalla. EK:n yksipuolinen toimintatapa ja ilmoituksen ajankohta eivät luo hyvää ja luottamuksellista neuvotteluilmapiiriä. Tämä on syytä muistaa ensi syksynä, jos julkisuudessa etsitään taas syyllisiä mahdollisiin työmarkkinaselkkauksiin.

Akavan tavoitteena on saada ylemmille toimihenkilöille työehtosopimuksia useille sopimuksettomille toimialoille.

Akavan hallitus keskustelee muuttuneesta työmarkkinailmapiiristä kokouksessaan tiistaina 21. helmikuuta

Hätkähdyttävä analyysi: 79 000 miestä on pudonnut työelämän kelkasta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Suomessa on liki 79 000 parhaassa työiässä olevaa miestä, jotka ovat pudonneet työelämästä ilmeisesti pysyvästi, sanoo Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva).

Evan analyysin mukaan työelämästä pudonneiden miesten osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut noin 7,4 prosenttiin työikäisten miesten määrästä.

Työelämästä pudonneilla Eva tarkoittaa 25–54-vuotiaita miehiä, jotka eivät tee töitä, opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä.

Pudokkaiden työllistymistä heikentää muun muassa pitkittynyt työttömyys, alhainen koulutus ja vähäinen työhistoria.

Miesten työelämäpudokkuutta voitaisiin Evan mukaan ehkäistä muun muassa tukemalla syrjäytymisvaarassa olevien poikien koulunkäyntiä peruskoulussa ja mahdollisesti jo varhaiskasvatuksessa.

Lisäksi tukea pitäisi Evan mukaan kohdistaa perheisiin. Peruskouluihin tarvittaisiinkin analyysin mukaan lisää sosiaali-, nuoriso- ja perhetyön osaamista.

Suomessa työelämän ulkopuolella on noin 28 200 työtöntä miestä, joiden töihinpaluu on epätodennäköistä pitkän työttömyyden, koulutuksen ja kokemuksen puutteen takia.

Lisäksi työllisyystilastoissa ryhmään ”muut työvoiman ulkopuolella olevat” luetaan 50 400 miestä. He eivät hae töitä, mutta heitä ei ole todettu työkyvyttömiksi.

Näiden miesten määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä tasaisesti myös nousukausien aikaan.

Ryhmän suhteellinen osuus koko parhaassa työiässä olevien miesten joukosta on vuodesta 1987 lähes kaksinkertaistunut 2,4 prosentista 4,7 prosenttiin. Vuonna 2015 ryhmään ”muut työvoiman ulkopuolella olevat” kirjattiin 50 470 miestä, vuonna 1987 arviolta 16 600.

Työelämäpudokkuutta voitaisiin ehkäistä tukemalla poikien koulunkäyntiä jo varhaiskasvatuksessa.

Jos ryhmään luettavien miesten määrä jatkaa kasvua viime vuosikymmenien vauhdilla, vuonna 2040 heitä on 70 000, Eva arvioi. Arvio perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja ikäluokittaiseen erittelyyn.

Analyysin mukaan ”muiden työvoiman ulkopuolella olevien” ryhmään kirjattuja miehiä yhdistää yksinäisyys ja etäinen suhde työmarkkinoihin.

Suurin osa, 87 prosenttia, ryhmään kuuluvista ei ollut päivääkään töissä vuonna 2014. Vain vajaa kolmannes on ollut viime vuosina työttömäksi kirjautuneena.

Vuosina 2012–2014 enemmistö näistä miehistä oli joko kokonaan ilman tuloja tai sai työttömyysturvaa.

Yksin eläminen on tilastojen mukaan ryhmään kuuluvien miesten leimallisin piirre. Heistä 29 prosenttia asuu yksin. Noin 17 prosentilla ei ole asuntoa lainkaan.Parisuhteessa ryhmän miehistä elää 28 prosenttia, ja heistä yli puolella on lapsia samassa asuntokunnassa. Yksinhuoltajia näistä miehistä on vain noin prosentti.

Lisäksi 12 prosenttia ryhmän yli 25-vuotiaista miehistä asuu yhä vanhempiensa luona.

Miesten työllisyysongelmat selittyvät on Evan mukaan pitkälti työelämän rakennemuutoksella. Etenkin teollisuustyöpaikkojen määrä on vähentynyt ja työpaikkansa menettänyt moni niin sanottua suorittavaa työtä tehnyt mies. Monilla heistä ei ole juuri peruskoulun jälkeistä koulutusta tai koulutus on sellaista, ettei se enää riitä pitämään heitä työmarkkinoilla.

Tällaisessa tilanteessa olevat miehet tarvitsisivat Evan mukaan lisää tukea koulutuspaikkojen ja työpaikkojen saamiseen sekä koulun läpäisemiseen ja työssä pysymiseen.

EVA julkisti Kadonneet työmiehet -analyysinsa torstaina.

Suomen Yrittäjiltä raju kannanotto: Yleissitovuus ristiriidassa perusoikeuksien kanssa

Kuva: Kari Hulkko
Suomen yleissitovuusjärjestelmä on ristiriidassa perusoikeuksien kanssa, katsoo Suomen Yrittäjät julkaisemassaan Suomen yleissitovuusjärjestelmä ja perusoikeudet -raportissa.

Suomen Yrittäjien mukaan se rajoittaa perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastaisesti elinkeino- ja sopimusvapautta sekä loukkaa yhdistymisvapautta ja yrittäjien yhdenvertaisuutta.

Suomen Yrittäjät mukaan suomalaisessa yleissitovuusjärjestelmässä on kysymys siitä, että työnantaja- ja työntekijäliitot sopivat keskenään ehdoista, joita työnantajaliittoihin kuulumattomat järjestäytymättömät yritykset ovat velvollisia noudattamaan. Sopimuksilla asetetaan velvollisuuksia kolmansille osapuolille.

– Suomessa ei riitä, että työnantaja noudattaa työlainsäädäntöä. Sen on noudatettava muiden neuvottelemaa työehtosopimusta, johon se ei ole vapaaehtoisesti sitoutunut ja jonka sisältöön se ei ole voinut vaikuttaa, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

Suomen Yrittäjät toteaa niin ikään, että yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville järjestäytymättömille yrityksille on asetettu lainsäädännössä olennaisesti tiukemmat säännöt kuin työnantajaliittoihin kuuluville yrityksille. Nämä järjestäytymättömät työnantajayritykset joutuvat täyttämään työehtosopimuksen velvoitteet, mutta ne eivät voi hyödyntää sen mahdollistamia joustoja.

– Työmarkkinajärjestöt sopivat keskenään velvoitteita järjestäytymättömille yrityksille ja samalla itselleen joustoja, joiden hyödyntämisen lainsäätäjä estää pieniltä järjestäytymättömiltä yrityksiltä. Näin yrityksen taustalla vaikuttavan yrittäjän yhdenvertaisuutta loukataan siksi, että hän on käyttänyt Suomen perustuslain mukaista perusoikeuttaan olla kuulumatta yhdistykseen, Makkula jatkaa.

Suomen Yrittäjien mukaan Suomen yleissitovuusjärjestelmä on uudistettava niin, että sen piiriin kuuluu vain palkan vähimmäisehdot.

– Minimipalkat on parempi määritellä alakohtaisesti työehtosopimuksin kuin lainsäädännöllä, koska on perusteltua, että eri aloilla on erilaiset minimipalkat, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Muilta osin palkkauksessa noudatetaan sopimusvapauden periaatetta ja markkinaehtoisuutta sekä työajoissa ja muissa työehdoissa työlainsäädäntöä, hän jatkaa.

– Työntekijän suojana on ilman nykyistä yleissitovuuttakin eduskunnan säätämä työlainsäädäntö.

Keskustelua aiheesta

Fiskarsin toimitusjohtaja jättää yhtiön – seuraaja hakuun

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Fiskarsin toimitusjohtaja Kari Kauniskangas ilmoitti keskiviikkona jättävänsä yhtiön toimitusjohtajan tehtävät. Fiskarsin mukaan yhtiön hallitus on nimittänyt väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi ja Functional-liiketoimintayksikön johtajaksi Teemu Kangas-Kärjen, joka on Fiskarsin varatoimitusjohtaja ja operatiivinen johtaja.

Kauniskangas sanoo tiedotteessa, että nyt on luonteva hetki jättää Fiskars, koska yhtiö teki vahvan tuloksen viime vuonna.

– Olen toiminut Fiskarsin toimitusjohtajana lähes kymmenen vuotta ja saanut viedä yhtiötä eteenpäin muutoksessa holding-yhtiöstä johtavaksi kuluttajatuoteyhtiöksi, hän sanoo tiedotteessa.

Fiskarsin hallitus aloittaa uuden toimitusjohtajan haun.