Nyt tulivat PT:n laskelmat: Näin 7 esimerkkiperheen ostovoimalle käy

Kuva: Getty Images

Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2010–2015 ja ennustanut sitä vuosille 2016 ja 2017.

Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotu-maksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa.

Aikavälillä 2010–2017 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vähiten palkansaajaperheillä, 0–3 prosenttia, ja eniten eläkeläisperheellä, 13 prosenttia.

Niin sanottu kilpailukykysopimus jättää PT:n arvion mukaan ansiotason nousun ensi vuonna liukumien varaan, mutta samalla kaikkien esimerkkiperheiden verotus kevenee. Vuonna 2016 ostovoiman muutokset asettuvat välille -2,0 ja 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 välille -1,5 ja 0,8 prosenttia.

PT:n laskelmissa on nojauduttu tilastotietojen lisäksi hallituksen budjettiesitykseen ja PT:n tuoreeseen talousennusteeseen vuosille 2016–2017. Niiden neljä palkansaajaperhettä edustavat sukupuolensa sekä ammatti- ja koulutusnimikkeidensä mukaisia mediaanituloisia. Mukana on lisäksi kaksi työtöntä yksinasujaa ja eläkeläispariskunta.

Kotitalouskohtaiset inflaatiovauhdit ovat tänä vuonna kaikilla selvästi aiempaa hitaampia, mutta ne kääntyvät melko tasaiseen nousuun ensi vuonna. Työttömillä yksinasujilla ne ovat kaikkein korkeimpia.

Hyvätuloisen pariskunnan, jonka vuoden 2016 kuukausipalkat ovat 7 006 ja 5 689 euroa, käytettävissä olevien tulojen nousu kiihtyy selvästi vuosina 2016–2017 sekä veronkevennysten että sosiaalivakuutusmaksujen muutosten ansiosta. Esimerkkiperheistä sen ostovoima paranee eniten ensi vuonna.

Toimihenkilöperheen (3 829 ja 3 180 euroa) ostovoima paranee tänä vuonna esimerkkiperheistä eniten mutta alenee ensi vuonna julkisen sektorin palkkojen laskiessa. Perheen reaalituloja heikentävät myös asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden pieneneminen sekä omistusasumisen ja liikenteen kallistuminen.

Työntekijäperheen (2 453 ja 2 323 euroa) tulot kasvavat veronkevennysten ansiosta, mutta vuokrien nousu vie osan nimellistulon noususta.

Yksinhuoltajaperheen (2 097 euroa) tulokehitys vuosina 2010–2015 oli tulonsiirtojen kasvun ansiosta hyvin nousujohteista. Vuonna 2017 sen nimellistulot eivät muutu, mutta vuokrien nousu alentaa reaalituloja.

Työmarkkinatuella elävän työttömän ostovoimassa ei tapahdu suuria muutoksia vuosina 2016–2017. Asumistuki kompensoi vuokran nousua.

Ansiosidonnaisella päivärahalla (entinen kuukausipalkka 3 002 euroa) elävä työtön on ainoa esimerkkiperhe, jonka käytettävissä olevat nimellistulot alenevat vuonna 2016, ja hänen ostovoimansa heikkenee eniten. Vuonna 2017 hänen nimellistulonsa eivät muutu, mutta vuokrien nousun johdosta hänen reaalitulonsa laskee, edelleen eniten kaikista perheistä.

Eläkeläispariskunnan (2 043 euroa ja kansaneläke) ostovoiman kasvu oli vuosina 2010–2015 esimerkkiperheistä kaikkein nopeinta. Kasvu hidastuu tänä vuonna kääntyen laskuun ensi vuonna omistusasumisen ja liikenteen kallistumisen johdosta.

Talousennuste ennallaan

Palkansaajien tutkimuslaitos pitää arvionsa Suomen talouskasvusta ennallaan verrattuna kevään ennusteeseen. PT ennustaa, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia. Ensi vuonna kasvu vauhdittuu 1,3 prosenttiin.

PT arvioi, että vienti kasvaa ensi vuonna yli kolmen prosentin vauhtia. Suomen kokonaistuotantoa voimistavat muun muassa investointien kasvu ja kilpailukykysopimuksen alentamat työvoimakustannukset.

Samalla ansiotason nousu hidastuu ensi vuonna yhteen prosenttiin.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Luonnonvarakeskuksessa jo kolmannet yt-neuvottelut – JHL: ”Virasto on ajautunut surkastumiskierteeseen”

Kuva: Kari Hulkko
JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch.

Luonnonvarakeskus Luke on ilmoittanut käynnistävänsä yhteistoimintaneuvottelut tutkimuksen tukitoimintojen uudelleenjärjestelyistä. Neuvottelujen piirissä on 127 henkilöä ja vähennystarpeeksi virasto arvioi 42 henkilöä.

Viraston henkilöstöä edustava Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on pettynyt Luken tilanteeseen ja huolissaan koko laitoksen tulevaisuudesta.

– Luke aloitti vuoden 2015 alussa ja odotukset uudelle organisaatiolle olivat kovat. Alusta asti virasto on kuitenkin ajautunut surkastumiskierteeseen.

– Olemme järkyttyneitä siitä, että laitos on toiminut vasta kaksi vuotta ja nyt käydään jo kolmannet yt-neuvottelut. Henkilöstöpoliittisesti tällainen toiminta on täysin kestämätöntä, JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch kritisoi.

Luonnonvarakeskuksen perustamisen jälkeen oli ymmärrettävää, että laitos tiivisti toimipaikkaverkostoaan ja hallintoaan.

– Kun toimipaikkaverkostoa koskeva muutos oli ohi, vannottiin ja vakuutettiin henkilöstölle, ettei muutoksia, joilla on henkilöstövaikutuksia, ole tulossa. Tässä kuitenkin taas ollaan, Karrasch purkaa henkilöstön pettyneitä tunnelmia.

JHL perää Luonnonvarakeskuksen henkilöstöpolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja parempaa henkilöstön osallistamista laitoksen kehittämiseen.

Liitto edellyttää myös, että nyt alkavissa neuvotteluissa käydään perusteellisesti läpi erilaiset vaihtoehdot, joilla virasto voi tilanteesta selvitä ja turvata toimintansa jatkossa kestävällä tavalla.

Sekä Kesko että S-ryhmä paransivat myyntiään

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Laajentuneet aukioloajat, hintojen alennukset ja vaatteiden valikoiman lisääminen kasvattivat S-ryhmän myyntiä viime vuonna, yhtiö kertoo tiedotteessa. S-ryhmän veroton vähittäismyynti kasvoi kaksi prosenttia verrattuna vuoteen 2015.

Sekä päivittäistavarakaupan että käyttötavarakaupan myynti kasvoi Suomessa vajaat neljä prosenttia. Viime vuosi piristi myös ruoan verkkokauppaa.

– Verkkokaupan myynti kasvoi noin 45 prosenttia edellisvuodesta. Vaikka myyntimäärä on vielä melko vähäinen, suunta on oikea ja strategiamme mukainen, sanoo SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä.

Kauppojen aukioloajan vapauttaminen viime vuoden alussa vei pienemmiltä kaupoilta niiden kilpailuedun. Muutos on vaikuttanut myös S-ryhmän pienmyymälöiden myyntimääriin, mutta niiden tilanne on Heikkilän mukaan kokonaisuutena yhä varsin hyvä.

Myös Kesko paransi myyntiään viime vuonna 1,5 prosenttia verrattuna toissa vuoteen.

Jos huomioon otetaan myös Suomen Lähikaupan vaikutus Keskon myyntiin, parannusta edellisvuoteen oli reilut 17 prosenttia.

Kesko osti Suomen Lähikaupan Siwat ja Valintatalot viime vuonna.

Päivittäistavarakaupan myynti hidastui 0,5 prosenttia toissa vuodesta ilman Suomen Lähikauppaa.

Jutun otsikko päivitetty ja juttuun lisätty tietoja Keskon myynnistä kello 10.57.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kesko paransi myyntiään viime vuonna

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Kesko paransi myyntiään viime vuonna 1,5 prosenttia verrattuna toissa vuoteen.

Jos huomioon otetaan myös Suomen Lähikaupan vaikutus Keskon myyntiin, parannusta edellisvuoteen oli reilut 17 prosenttia.

Kesko osti Suomen Lähikaupan Siwat ja Valintatalot viime vuonna.

Päivittäistavarakaupan myynti hidastui 0,5 prosenttia toissa vuodesta ilman Suomen Lähikauppaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

S-ryhmän myynti kasvoi — nousun takana useita syitä

Kuva: Anna-Liisa Blomberg

Laajentuneet aukioloajat, hintojen alennukset ja vaatteiden valikoiman lisääminen kasvattivat S-ryhmän myyntiä viime vuonna, yhtiö kertoo tiedotteessa. S-ryhmän veroton vähittäismyynti kasvoi kaksi prosenttia verrattuna vuoteen 2015.

Sekä päivittäistavarakaupan että käyttötavarakaupan myynti kasvoi Suomessa vajaat neljä prosenttia.

Viime vuosi piristi myös ruoan verkkokauppaa.

– Verkkokaupan myynti kasvoi noin 45 prosenttia edellisvuodesta. Vaikka myyntimäärä on vielä melko vähäinen, suunta on oikea ja strategiamme mukainen, sanoo SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä.

Kauppojen aukioloajan vapauttaminen viime vuoden alussa vei pienemmiltä kaupoilta niiden kilpailuedun. Muutos on vaikuttanut myös S-ryhmän pienmyymälöiden myyntimääriin, mutta niiden tilanne on Heikkilän mukaan kokonaisuutena yhä varsin hyvä.

S-ryhmän viime vuoden tulos julkaistaan helmikuun 10. päivänä.

AVAINSANAT

Tieto aloittaa yt:t — tavoitteena 40 miljoonan vuosisäästöt

Tieto aloittaa Suomessa yt-neuvottelut, jotka koskevat enintään 250:tä työntekijää. Suurin osa kohdistuu Teknologiapalvelut ja uudistaminen -palvelualueelle, yhtiö kertoo tiedotteessa.

Mahdollisilla henkilöstövähennyksillä sekä muilla kilpailukykyä vahvistavilla toimilla Tieto arvioi saavuttavansa yhteensä lähes 40 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta