tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Nyt tuntuu, että matka oli vaivan arvoinen” – Soini jätti tunteikkaat jäähyväiset

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Perussuomalaisten puoluekokousväki kuunteli hartaana 20 vuotta puoluetta johtaneen Timo Soinin jäähyväissanoja puheenjohtajana.

– Olen antanut kaikkeni ja saanut paljon. Nyt tuntuu, että matka oli vaivan arvoinen, hän totesi puoluekokouksessa Jyväskylässä.

Väistyvä puheenjohtaja liikuttui, kun antoi julkiset kiitokset vaimolleen Tiinalle, ”jota ilman en olisi kertomassa tätä kasvutarinaa”.

Soini korosti puheessaan mielipiteensä sanomisen tärkeyttä. Hänellä on ollut se ohjenuorana myös omassa puheenjohtajan työssään.

– Jokaisella meistä on mielipide jonkin ajattelun tuotoksena, johon se perustuu. Tällä perusteella mielipide ei voi olla väärä. Se on keskustelun raaka-aine. Se on uskallettava sanoa ääneen. Se, että törmää erilaiseen kuin omansa, on elon merkki, hän evästi puoluekokousväkeä.

Soini viittasi oppi-isänsä Veikko Vennamon sanoihin, joille Suomen maaseudun puolueen ideologia rakennettiin: ”jokainen ihminen on arvokas.”

– Kun minä puhun politiikkaa, se on tunteesta kumpuavaa ajattelua. Pyrin olemaan ihmisen puolella enkä ketään vastaan.

Soini totesi täydelle salille perussuomalaisia, että on ajatellut heitä puheenjohtajana joka päivä.

– Siihen luonnostaan kasvaa kiinni eikä vastuu omasta väestä ja sen ajatuksista päästä irti. Sitä tunnetta riittää joka päivälle – tuntui milloin miltäkin, etupäässä hyvältä.

Ettei rohkeus riitä tunnustamaan virheitä, se on ongelma.

Puheenjohtajuutta hän kuvasi omaksi kasvutarinakseen – ja puolue on kasvanut siinä ohessa.

– Puolueen kasvutarinan me kaikki olemme yhdessä varmistaneet. Ihmiselle annettiin yksi suu ja kaksi korvaa. Kannattaa kuunnella enemmän kuin puhua.

Väistyvä puheenjohtaja myönsi, että sosiaalinen media tuntuu hänestä pahalta. Soini viittasi puheessaan, kuinka ”ihmisen möläytykset voivat olla vahinkoja tai tunnekuohahteluja”.

– Niitä tulee kaikilta. Kun ihminen kuvittelee, ettei tule kuulluksi, hän sanoo mitä vain.

Timo Soinilta tuli vakava viesti perussuomalaisille:

– Jos vasaroit naulan mutkalle ja sanot, että se meni vinoon, niin sanot väärin. Sinä naulasit sen vinoon. Se, että ihminen tekee virheitä, ei ole ongelma. Ettei rohkeus riitä tunnustamaan virheitä, se on ongelma. Tällaisena minä tunnen vastuun käsitteen.

Hän varoitti myös kyynisyydestä: ”On tärkeää olla jotakin mieltä, uskoa johonkin, aivan mihin tahansa”.

Soini puolusti perussuomalaisia inhimillisenä puolueena.

– Mitä me tunnemme, näkyy meistä. Se joko houkuttelee mukaan tai aiheuttaa torjuntaa. Olen voinut seistä edesssänne joukoistani ylpeänä. Olen tiennyt, että takanani on ollut teidän tukenne. Tehkää hyvin, Timo Soini päätti jäähyväispuheensa kunnioittaviin kättentaputuksiin.

Kunta-ala vaatii vaati selkeitä palkankorotuksia

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Kunta-alan pääsopijajärjestöt valmistautuvat syksyn palkkaneuvotteluihin ja vaativat selkeitä palkankorotuksia. Julkinen sektori on jo kantanut kortensa kekoon mittavilla säästötoimilla.

Epäoikeudenmukaiset lomarahaleikkaukset painostettiin julkiselle sektorille osana kilpailukykysopimusta. Kaikkien jo toteutettujen säästötoimien vaikutukset eivät vielä edes näy valtion taloudessa. Julkisen sektorin työntekijöiden ansiotasoa ei saa jäädyttää eikä aliarvioida työntekijöiden merkitystä taloudelle ja hyvinvoinnille. Kotimaisen kysynnän vahvistaminen on selkeä osa tärkeää työllisyyden vahvistamista.

Koko yhteiskunnan toiminnan sekä työllisyyden ja talouden vahvistumisen kannalta on välttämätöntä, että julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja ja muita palvelussuhteen ehtoja parannetaan. Yhtä sopimuskautta pidempi palkkaohjelma kaikille sopimusaloille on käynnistettävä jo nyt edessä olevalla sopimuskierroksella.

Rankka kohtelu

Kilpailukykysopimus kohtelee julkisen sektorin työntekijöitä rankemmin kuin ns. avoimen sektorin työntekijöitä. Julkisten palveluiden kiristäminen tai julkisen sektorin työntekijöiden päähän potkiminen eivät tuo teollisuudelle lisää tilauksia tai työpaikkoja. On tärkeää ymmärtää, että julkinen ja yksityinen tukevat toisiaan.

Julkisen sektorin työntekijät tuottavat työllään hyvinvointipalveluja, jotka tuottavat osaamista, takaavat yhteiskunnan perusrakenteet ja turvallisuuden. Hyvinvointipalvelut auttavat myös vientialoja parantamaan tuloksellisuutta ja bruttokansantuotetta.

– Näillä kansalaisten maksamilla hyvinvointipalveluilla olemme saaneet varhaiskasvatuksen, joka on esimerkiksi mahdollistanut naisten ja yksinhuoltajien töihin menon. Hyvä koulutus on antanut ammatin ja tuottanut asiantuntijoita eri aloille. Sosiaali- ja terveydenhuolto on mahdollistanut monille ihmisille normaalin, mielekkään elämän pitkäaikaissairauksista huolimatta. Laadukkaat julkiset palvelut tekevät Suomesta hyvinvointiyhteiskunnan.

– Julkiset palvelut ovat lakisääteisiä eikä julkinen sektori voi valita asiakkaitaan tai tavoitella voittoa, vaan se palvelee kaikkia tasavertaisesti. Kuntien lakisääteisien tehtävien hoitamiseen tarvitaan riittävästi osaavaa sekä motivoitunutta työvoimaa.

Mikael Jungnerin ennustus: Kokoomuksesta ja vihreistä Suomen suuret puolueet – ”Ja mikäs siinä”

SDP:n entinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Mikael Jungner povaa jo, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen Suomessa on kaksi suurta puoluetta. Nimittäin kokoomus ja vihreät.

Ylen torstaisen kannatusmittauksen mukaan kokoomus on selvästi suurin ja ainoana yli 20 prosentin. Vihreät on puolestaan historiallisesti noussut kakkoseksi, muun muassa ohi SDP:n.

Jungner kirjoittaa Facebook-sivuillaan, että vihreiden noste voi vielä kantaa ykkössijalle asti.

”Mikä taas nostaa edelleen kokoomusta vihreän vaihtoehtona. Ihan kuin Helsingin kuntavaaleissa.”

Jungnerin mukaan saattaa käydä niin, että vaalien jälkeen Suomessa onkin kaksi suurta ja neljä keskikokoista puoluetta.

”Ja mikäpä siinä, kun molemmat suuret ovat arvoliberaaleja edistyspuolueita.”

”Hyvään suuntaan tässä mennään, Suomen kannalta”, arvioi Jungner.

Li Andersson ryöpyttää: ”Hallituksella riittää aina rahaa toimitusjohtajille ja kovapalkkaisille pomoille”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson arvostelee voimakkain sanankääntein Sipilän hallituksen tekemiä suurituloisten veroaleja. Andersson puhui Vasemmistoliiton kesäkokouksessa Imatralla.

– Sipilän hallituksella on ollut jakovaraa, mutta se on käytetty mittaviin tuloeroja kasvattaviin veronleikkauksiin. Hallituksella riittää aina rahaa toimitusjohtajille ja kovapalkkaisille pomoille, mutta ei koskaan työttömille, pienipalkkaisille yksinhuoltajille tai pienituloisille eläkeläisille.

Solidaarisuusveron alentaminen olisi jälleen uusi kädenojennus kaikkein rikkaimmille.

– Puhe “solidaarisuusverosta” oli alun alkaenkin harhaanjohtavaa. Kyse ei ole hyväntekeväisyydestä, vaan hyvinvointivaltiolle normaalista progressiosta. Suurista tuloista menee suurempi vero kuin pienistä.

Anderssonin mielestä pääministeri Juha Sipilä ja valtionvarainministeri Petteri Orpo kieltäytyvät näkemästä ongelmia, joita koulutusleikkaukset aiheuttavat Suomen osaamisperustalle ja taloudelle pitkällä aikavälillä.

– Kun koulutuksen eriarvoisuuden ja osaamisperustan romuttaminen alkaa toden teolla näkyä, on jo liian myöhäistä suunnanmuutokselle. Siksi muutos on tehtävä nyt, Andersson vaati puheessaan.

Vasemmistoliiton mielestä Suomen talouden rakenteelliset ongelmat korjautuvat vain sivistyspolitiikan suunnanmuutoksella. Anderssonin mielestä Suomi tarvitsee uuden sivistysvision. Vasemmistoliitto tavoittelee muun muassa yhtäläisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista, maksutonta toisen asteen koulutusta myös oppimateriaalien osalta sekä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden väestöstä kääntämistä kasvuun.

Andersson puuttui myös puheessaan Suomen epävarmaan talouskasvuun. Anderssonin mielestä Suomen talouden orastava kasvu kärsii kilpailukykysopimukseen sisältyvistä palkanleikkauksista. Anderssonin mielestä kikyn haitalliset vaikutukset kansantaloudelle ja perheiden toimeentulolle on korjattava palkankorotuksilla. Syksyn työmarkkinakierroksen yhteydessä on syytä luopua erityisesti julkisen sektorin työntekijöihin kohdistuneesta erillisestä lomarahaleikkauksesta.

– On järjetöntä, että kun talouskasvu vihdoin näyttää alkaneen, on Suomessa sitouduttu vielä kahdeksi vuodeksi palkanleikkauksia tarkoittavaan sopimukseen, joka kaiken lisäksi toimii niin, että valtion pitää kompensoida palkanalennukset verokevennyksillä, jotta ostovoima ei laskisi. Palkankorotukset ovat perusteltu ja luonnollinen tapa lisätä kotimaista kysyntää, Andersson sanoi.

Keskustelua aiheesta

Sanna Marin: Vihreiden gallup-nousu ei ole yllätys – ”Koko vasemmiston kannatuslasku sen sijaan on”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Myös SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin on kommentoinut Ylen torstaista gallup-mittausta sosiaalisessa mediassa. Aiemmin puoluesihteeri Antton Rönnholm kuvasi tulosta ”kiistatta huonoksi”.

Marin kirjoittaa pikaviestipalvelu Twitterissä, että SDP:n historiallisesti ohittaneiden vihreiden gallup-nousu ei ole yllätys.

”Koko vasemmiston kannatuslasku sen sijaan on. SDP:llä kova työ edessä luottamuksen vahvistamiseksi.”

Vihreät on siis noussut kannatukseltaan Suomen toiseksi suosituimmaksi puolueeksi, ilmenee Ylen gallupista. Vihreiden kannatus on nyt kovempi kuin koskaan, 17,6 prosenttia. Nousua heinäkuuhun verrattuna on tullut 1,6 prosenttiyksikköä.
Kokoomus on yhä suosituin puolue 20,8 prosentin kannatuksella. Puolue on vahvistanut asemiaan heinäkuun mittaukseen verrattuna liki puoli prosenttiyksikköä.

Keskusta on kannatusmittauksen kolmonen 17,3 prosentin kannatuksella. Kohennusta kuukauden takaiseen on 0,6 prosenttiyksikköä.

Neljäntenä oleva SDP putosi kannatuksessa enemmän kuin mikään muu puolue, 2,6 prosenttiyksikköä. Sen kannatus on nyt 15,9 prosenttia.

Sekä Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset että puolueesta irronnut Uusi vaihtoehto vahvistivat kannatustaan. Perussuomalaiset nousi 0,7 prosenttiyksikköä 8,8 prosentin kannatukseen. Uusi vaihtoehto nousi liki prosenttiyksiköllä 1,6 prosentin kannatukseen.

Taloustutkimus haastatteli kyselyyn yli 1 900 ihmistä. Kyselyn virhemarginaali on 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm: ”Gallup-tulos kiistatta huono”

Kuva: Jari Soini

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm myöntää, että Ylen tämänaamuinen gallup-tulos SDP:lle on ”kiistatta huono”.

”Se, että puolueen kannatus tippuu järjestään kesällä, ei selitä tulosta eikä yksittäisillä tekijöillä kannata spekuloida. Kävimme aiheesta aamun puoluehallituksessa syväluotaavan ja rakentavan keskustelun”, hän päivittää Facebookissa.

Rönnholmin mukaan tässä ajassa ja demokratian tilassa uskottava politiikka perustuu taktiikan sijaan ideologiaan.

”Arvoilla on merkitystä. Ja me uskomme omiimme. Puoluekokouksessa tehtyjen päätösten ja kuntavaalien tuloksen perusteella lähdimme valmistelemaan omaa vaihtoehtoa ja suurta sosialidemokraattista visiota tulevaisuuden Suomesta. Ratkaisut eivät synny hetkessä tai yksittäisillä toimilla. Työmme jatkuu.”