Turva – Hymy

OAJ suuttui Jyväskylän lukioleikkauksista

Kuva: Lehtikuva

Opettajien ammattijärjestö OAJ on pöyristynyt Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tavasta säästää opettajanvirkojen määrässä. Koulutuskuntayhtymä ilmoitti lakkautavansa 20 opettajanvirkaa ja toteuttavansa niiden opetustyön jatkossa tuntiopetuksena.

Opettajien oli maanantaihin 28.11. aamukymmeneen mennessä määrä ilmoittaa, hyväksyvätkö he virkojensa vaihtamisen päätoimisiin tuntiopettajasopimuksiin. Lehtorit pakotettiin pohtimaan viikonlopun aikana, suostuvatko siirtymään tuntiopettajiksi vai tulevatko irtisanotuiksi. OAJ:n tiedotteen mukaan koulutuskuntayhtymän ratkaisu voi olla laiton.

– Käytännössä heidät pakotettiin allekirjoittamaan, koska toinen vaihtoehto olisi ollut irtisanominen ja työttömyys. Viran lakkauttaminen edellyttäisi työtehtävien loppumista, mutta tässä näin ei ole käynyt, lukiokoulutuksen luottamusmies Juha Paananen huomauttaa.

OAJ:n mukaan opettajia ei ole kuultu asiassa ennen päätöksen tekemistä, eikä lakkautettavaksi valikoituneiden virkojen valintaperusteita ole asianmukaisesti avattu lehtoreille. Tuntiopettajasopimuksiin siirtymisillä saadaan säästöä heikentämällä lehtorien asemaa. Jatkossa työnantaja voi milloin tahansa ilman neuvotteluja pudottaa päätoimisten tuntiopettajien tuntimäärät 16 tuntiin, joka on päätoimisuuden raja, OAJ:n tiedotteessa kerrotaan. Opettajan palkka saattaa pudota jopa 30 prosenttia kertaheitolla tämän seurauksena.

Luottamusmies Paananen kertoo tarjonneensa kuntayhtymälle myös toista, opettajien kannalta reilumpaa mallia asian ratkaisemiseen, mutta se ei kelvannut.

– Tällä olisi saavutettu sama kustannusvaikutus, ja opettajat olisivat ymmärtäneet perustelut. Tästä huolimatta työnantaja halusi ehdottomasti hoitaa asian edellä kuvatulla tavalla, Paananen ihmettelee OAJ:n tiedotteessa.

Lukio-opettajien tapaus juontaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistoimintaneuvotteluihin, jotka päättyivät 14.11. Kuntayhtymän hallitus päätti toimista 22.11.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä YLE Keski-Suomi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”On pidettävä huoli, että kaikkien ääni kuuluu” – Demarinuorten varapuheenjohtajakisaan ensimmäinen ehdokas

Sosialidemokraattiset nuoret valitsevat johtonsa kesäkuussa Turun liittokokouksessa. Liiton puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi on jo ilmoittanut halukkuutensa jatkaa tehtävässä.

Varapuheenjohtajakisaan on ilmoittautunut tällä viikolla ensimmäinen ehdokas, 28-vuotias Eetu Kinnunen Jyväskylästä. Hän toimii Jyväskylän työväenyhdistyksen poliittisena sihteerinä.

Kinnunen liittyi Demarinuoriin vuonna 2012 ja on toiminut järjestön tasa-arvotyöryhmässä. Hän pitää varapuheenjohtajan keskeisenä tehtävänä innostaa, tukea ja neuvoa liikkeen jäsenistöä.

– Haluan, että Demarinuoret vahvistavat edelleen asemaansa vaikutusvaltaisimpana nuorisojärjestönä. Haluan, että uskallamme katsoa kauemmas tulevaisuuteen ja jäsenmäärämme jatkaa kasvuaan, Kinnunen linjaa.

Hän haluaa myös olla nostamassa uusia lupaavia nuoria suomalaisen politiikan eturiviin. Kinnunen pitää erityisen tärkeänä, että järjestön sisäisissä keskusteluissa kaikkien ääni kuuluu.

– Työtä on edelleen jatkettava, jotta liikkeemme on turvallinen ja syrjimätön ympäristö kaikille sukupuolesta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta.

Eetu Kinnunen kannustaa Demarinuoria avoimeen ja rohkeaan keskusteluun hyvässä hengessä.

”Keski-Suomen Demarinaiset ovat jämäkkää porukkaa” – naispiirin puheenjohtaja Eeva Korhosella on politiikka verissä

Eeva Korhonen valittiin Keski-Suomen Demarinaisten puheenjohtajaksi ja Maija Piitulainen varapuheenjohtajaksi.

Kun Eeva Korhonen muutti aikoinaan Raumalta Konnevedelle, hän päätti, ettei lähde ”mihinkään politiikantouhuihin” mukaan.

– Ei se päätös kauaa kestänyt. Seuraavana vuonna olin jo paikallisen työväenyhdistyksen jäsen ja sitä seuraavana jo puheenjohtaja. Otin osaa ensimmäisiin kuntavaaleihin vuonna 2012, edelleen Konneveden työväenyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Korhonen kertoo.

Korhonen sai varapaikan valtuustoon. Korhonen opittiin tuntemaan konnevetisten keskuudessa toimeliaana naisena. Vuoden 2017 kunnallisvaaleissa tärppäsi. Hänestä tuli valtuutettu ja kunnanhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Seuraava poliittinen etappi oli Keski-Suomen Demarinaiset, jonka puheenjohtajaksi Korhonen valittiin syyskokouksessa tänä vuonna. Demarinaisten liittokokouksessa marraskuussa Korhonen valittiin Demarinaisten liittohallitukseen.

– Olihan se hieno tunne. Minua kiinnostaa lähteä kehittämään toimintaa. Keski-Suomen demarinaiset ovat jämäkkää porukkaa. Liikkeellä on hyviä ajatuksia ja asioita, hän iloitsee.

Palkkojen ”munalisälle” kyytiä

Yksi Eeva Korhosen tavoitteista on edistää naisten asemaa työelämässä. Johtajanpaikkoja täytettäessä naisten tulisi olla tasavertaisina hakijoina miesten kanssa.

– Naisjohtajia on liian vähän. Palkkoja määrittäessä olisi hyvä muistaa, että naisten euro olisi saman suuruinen kuin miesten. Ilman sitä kuuluisaa ”munalisää”, Korhonen veistelee.

Korhosen mielestä kaikkia ihmisiä pitää kohdella tasa-arvoisina ikään, ihonväriin, sukupuoleen tai muihin seikkoihin katsomatta. Korhoselle on tärkeää, että hän saa edes yrittää vaikuttaa asioiden kulkuun.

Polittiikka tuutulauluna

Jos kenellä politiikka on verissä, niin Eeva Korhosella. Isoisoisä Erland Reunanen oli Rauman työväenyhdistyksen perustaja ja pappa Sulo Reunanen oli henkeen ja vereen SAK:n ja työväenyhdistyksen asialla. Vaimonsa Maijan kanssa Sulo puhui politiikkaa aamusta iltaan. Eeva vietti paljon aikaa mummolassa ja hän nukahti usein mummon poliittiseen pulinaan – tuutulaulu sekin.

Poliittisia puheita Eeva Korhonen kuuli vain mummolassa, kotona politiikkaa ei puhuttu. Korhonen tuumii, että syy siihen löytyy noin sadan vuoden takaa. Isoisoisä Erlandin kohtalo sisällissodan aikaan oli kipeä haava. Hänet napattiin sattumanvaraisesti väkijoukosta ja vietiin Lahteen teloitettavaksi. Jälkeenpäin huomattiin, että napattu ja teloitettu oli väärä mies.

– Sain kuulla hänen kohtalostaan kirjailija Väinö Saariselta, joka kirjoitti Uotilan työväenyhdistyksen historiikin ”Oikeus Vaikuttamiseen”, Korhonen kertoo.

– Punaisten kohtalo ja isoisän teloitus varmasti saivat äitini ja enoni varovaisiksi suhteessa politiikkaan. He eivät koskaan puhuneet pappansa kohtalosta. Yksi sukupolvi sai tarpeekseen politiikasta. Se jätettiin muille, hän jatkaa.

Heikommasta huolta

Kotoa Korhonen oppi kuitenkin toisten auttamisen. Perheessä oli monta lasta, isä oli laivan muonittaja ja äiti oli kotona. Suurperheen arkea auttoi, että äidin vanhemmat asuivat kaupungin toisella laidalla.

– Silloin opin sen, että pienimmistä ja heikommista pitää pitää huoli, ja siitä se jäi jotenkin päälle. Haluan auttaa jos voin, Korhonen kertoo.

Koulutyttönä hän kokosi ystäviensä kanssa ”apupaketteja” vähävaraisille jouluksi. Tytöt virkkasivat patalappuja ja paistoivat pipareita. Pakettiin kerättiin se, mitä kunkin kodista sai.

– Vuodet ovat jättäneet hyvät muistot. Yhdessä saa enemmän aikaan, Korhonen sanoo.

Poliittinen geeni heräsi horroksesta

Mummon poliittiset tuutulaulut eivät olleet menneet hukkaan. Politiikan geenit hytkähtivät hereille vuonna 1977, valtakunnallisen sähkölakon aikaan. Juuri ensimmäisen lapsensa saanut Korhonen ajatteli, että jos hän joskus jollain tapaa voi vaikuttaa, hän sen vielä tekee. Sen aika koitti monta vuotta myöhemmin, kun lapset olivat kasvaneet tarpeeksi. Korhonen lähti töihin pussitehtaalle.

– Saman tien minut valittiin varatyösuojeluvaltuutetuksi. Siitä se sitten lähti, hän kertoo.

Yhteiskunnalliset asiat alkoivat kiinnostaa yhä enemmän. Hän liittyi Raumalla Uotilan työväenyhdistykseen – siihen samaan, jota isoisoisä oli ollut aikoinaan perustamassa. Hän meni töihin Orakselle koneistajaksi ja aloitti luottamusmiehen hommat 1992. Noin 15 vuotta sen jälkeen hän joutui kohtalokkaaseen läheltä piti -tilanteeseen.

– Olin nostamassa trukilla taakkaa, kun lattia romahti alla ja trukki rytkähti reikään, hän kertoo.

Korhonen loukkasi niskansa ja selkänsä. Hän jäi pitkällisten tutkimusten ja hoitojen jälkeen osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Nykyään hän on jo työkyvyttömyyseläkkeellä. Se ei kuitenkaan menoa hidasta.

– Länsirannikon naiset on tehty pärjäämään. Muutama kilo silakoita takakontissa edesauttaa sekin pitämään naisen tiellä, konnevetiläistynyt raumalainen summaa.

Kristiina Hurmerinta

Keskustelua aiheesta

”Näytämme sietävän erilaisuutta lähellämme yhä heikosti” – SDP:n Huovinen vetosi eheyden puolesta

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) on huolissaan suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuuden kasvusta ja eheyden murenemisesta.

Hänen mielestään jokaisen poliitikon pitäisi miettiä kaikki päätöksensä tällä mittarilla:

– Miten voimme huolehtia niistäkin, jotka eivät omaa ääntään syystä tai toisesta saa kuuluville? Miten kunnioitamme aiempien sukupolvien tekemää työtä – siis rakennamme emmekä riko oikeudenmukaisuutta, Huovinen kysyi puhuessaan itsenäisyyspäiväjuhlassa Jyväskylässä.

Suomi 100- juhlavuosi on tarjonnut Huovisen mukaan mahdollisuuden puhua niin isänmaamme historiasta, nykyisyydestä kuin tulevaisuudestakin.

– On osattava olla ylpeä menneistä saavutuksista, mutta samalla pitää suhtautua nöyrästi nykyisiin haasteisiimme.

Huovinen muistutti, että oppia voi ottaa ainakin siitä tavasta, jolla menneet sukupolvet huomasivat, että kansakunnan yhteisyys on välttämätöntä.

– Halu rakentaa lapsille parempaa Suomea ja maailmaa kantoivat pitkälle. Ymmärrettiin, että pienen maan on saatava kaikkien kansalaisten panos käyttöön. Siksi haluttiin turvata jokaiselle lapselle mahdollisuus löytää oma lahjakkuutensa eli koulutus, jolla voi rakentaa omaa ja kotimaan tulevaisuutta. Voi kysyä, ymmärretäänkö tämä viisaus nykyisin yhtä laajasti, Huovinen sanoi.

Ei nyt sössitä tätä pudottamalla osa ihmisistä yhteisestä veneestä.

Hän korosti, että Suomi on osa maailmaa. Hänen mielestään on kummallista, että samalla kun me suomalaiset matkustamme pitkin ja poikin, näytämme sietävän erilaisuutta lähellämme edelleen heikosti.

– Kestämätön kehitys on johtanut luonnonvarojen tuhlaamiseen ja ilmastonmuutos ajaa jo miljoonia ihmisiä kotiseuduiltaan liikkeelle. Epätasainen tulonjako tekee toisista megarikkaita, toisista täysin osattomia. Köyhyys, työttömyys ja ja näköalattomuus voivat pahimmillaan näkyä epätoivona ja katkeroitumisena. Tämän vuoksi eriarvoisuuteen puuttuminen on niin tärkeää, Huovinen totesi.

Huovinen pohdiskeli puheessaan Suomen tulevaisuutta. Hänen mukaansa Suomella on kaikki edellytykset menestyä, kunhan vain pidämme huolta siitä, että kaikilla suomalaisilla on edelleenkin mahdollisuus rakentaa omaa ja perheensä tulevaisuutta.

– Me suomalaiset olemme olleet yhdessä muiden Pohjoismaiden kansalaisten kanssa tärkeä koelaboratorio: Olemme osoittaneet, että kestävä, kasvava talous ja oikeudenmukainen tulonjako mahdollista. Lisäksi se on yhteiskunnan ja ihmisen kannalta toimiva ja järkevä ratkaisu. Ei nyt sössitä tätä pudottamalla osa ihmisistä yhteisestä veneestä kiikkerälle kumipaatille perässävedettäviksi, Huovinen vaati.

Jyväskylän järjestöpäivillä sukellettiin someen – ”Ihmisen pitäisi pystyä olemaan aito”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg

Viime viikonloppuna Jyväskylässä järjestettyjen SDP:n järjestöpäivien luennoilta ja työpajoista haettiin tärkeää tietoa, mutta myös virtaa ja uusia ideoita toimintaan. Äänekosken Suolahdesta saapunut Maija Piitulainen olikin täynnä intoa tuottaja, tubettaja Joonas Pesosen sosiaaliseen mediaan pureutuneen työpajan jälkeen.

– Aivan upea ja innostava kaveri kerta kaikkiaan! Hän oikeastaan todisti sen, mitä olen ikäni ajatellut. Eli että ihmisen pitäisi pystyä olemaan aito tässä elämässä. Hän vahvisti, että se on ainut oikea tapa toimia somessakin, Piitulainen hehkutti.

75-vuotiaan Piitulaisen mielestä on pötypuhetta, että iäkkäämmät ihmiset olisivat kalkkiksia, joita some ei kiinnosta. Se näkyi myös Pesosen työpajassa, jossa myös varttuneempi väki kyseli selvästi aidosti kiinnostuneena somen saloista.

– Meillä Eläkkeensaajissa on media- ja tietokonekoulutus täysillä menossa. Kaikki eivät siihen lähde, eikä kaikkien tarvitsekaan. Mutta kyllä se vaan kiinnostaa, eikä se edes ole vaikeaa, kun alkuun pääsee! Ja kun kerran jää koukkuun, niin sitä jatkaa, itse Facebookia ahkerasti käyttävä Piitulainen kuvailee.

22-vuotiaalle Ursula Korpijärvelle somen eri kanavat ovat arkipäivää, mutta mikään somepersoona hän ei mielestään ole, koska omaa sisältöä tulee tuotettua lopulta melko vähän. Korpijärvi pitää sosiaalista mediaa kuitenkin tärkeänä myös politiikan teossa.

– Jos nuoria haluaa tavoittaa, pitää ymmärtää, että sosiaalinen media on se väline, jolla informaatio ja viestit nykyään leviävät, Korpijärvi summaa.

Joonas Pesonen kertoi työpajassaan, mitä opittavaa politiikan tekijöillä voisi olla YouTuben seuratuimmiksi tähdiksi nousseilta tubettajilta. Esityksensä selkänojaksi hän oli kerännyt nuorten mielipiteitä siitä, millä tavoin nuoret kiinnostuisivat seuraamaan poliitikkoja somessa.

– Unohtakaa se politiikka, kun lähette tekemään sisältöä. Politiikka on sivutuote. Väitän, että kukaan ei lähde seuraamaan SDP:tä puolueena, vaan he lähtevät seuraamaan ihmistä. Kun annetaan itsestä jotakin, johon ihmiset pystyvät tarttumaan ja samastumaan, se kiinnostaa, Pesonen sanoi.

Lue lisää Jyväskylässä järjestettyjen järjestöpäivien tunnelmista torstain Demokraatissa 7.9.

Keskustelua aiheesta

Presidenttiehdokas Tuula Haatainen Jyväskylän kävelykadulla

SDP:n vastavalittu presidenttiehdokas Tuula Haatainen vieraili Jyväskylän kävelykadulla lauantaina 2.9. heti puoluevaltuuston jäsenäänestyksen pohjalta tekemän valinnan jälkeen. Kunnioitusta herättävän poliittisen uran tehnyt entinen ministeri Haatainen kertoi lähtevänsä kisaan liberaalien arvojen ja vahvan, inhimillisen johtajuuden edustajana. Moni jyväskyläläinen kävi tervehtimässä tuoretta presidenttiehdokasta ja toivottamassa onnea kilpaan.

Tilaisuuden järjestivät Jyväskylän Työväenyhdistys ja Sosialidemokraattiset Naiset ry yhteistyössä. Paikalla tilaisuutta juontamassa oli Demarinaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen. Ennen Haataista teltalla vieraili myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tapaamassa äänestäjiä ja keskustelemassa muun muassa lapsiperheiden asioista.

Tytti ja Tuula nostivat kampanjahenkeä.

Ehdokas ja tuore eduskunta-avustajansa Annu Komulainen

Ehdokas sai kukat kannustamaan tulleelta rouvalta

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta