OAJ:lta ja Lääkäriliitolta varoitus – ”Tilanne on kestämätön, jos jotkut järjestöt saisivat uusia lisäetuja jäsenilleen”

Kuva: Kari Hulkko
Olli Luukkainen.

Akavaan kuuluvat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ että Lääkäriliitto kannattivat keskusjärjestönsä helmikuun lopulla hyväksymää kilpailukykysopimusta koskevaa neuvottelutulosta.

Liittojen yhteiden kannanoton mukaan neuvotteluratkaisun hyväksyessään järjestöt hyväksyivät sen kokonaisuutena niin, että sen kaikki osat ovat osa kokonaisratkaisua – eivät pohja uudelle neuvottelukierrokselle.

Tämän jälkeen on oheen tullut pääsopijakeskusjärjestöjen tarkennus siitä, kuinka aivan omana prosessinaan lähdetään rakentamaan sopimusjärjestelmään niin sanottua Suomen mallia. OAJ ja Lääkäriliitto hyväksyvät tämän menettelyn siten, mitä työmarkkinajärjestöjen vastaukseen 11.3. maan hallitukselle on kirjattu.

Useat ammattiliitot ovat esittäneet varaumia saavutettuun sopimuskokonaisuuteen ja on alettu keskustella uusista tarkennuksista, jotka vielä ovat tarpeen, jotta nämä voivat hyväksyä kilpailukykysopimuksen omalta osaltaan.

OAJ ja Lääkäriliitto sanovat nyt, että ne ovat edelleen myötämielisiä kilpailukykysopimuksen syntymiselle, mutta liitot katsovat, että sopimuskokonaisuus, johon ne ottivat myönteisen kannan 29.2., ei ole enää voimassa, jos jotain sen osaa muutetaan.

OAJ ja Lääkäriliitto korostavat, että koko sopimus on jo alkujaan julkisen sektorin työntekijöitä kohtaan epäoikeudenmukainen, koska vain heiltä on tarkoitus leikata lomarahaa 30 prosenttia, mikä aiheuttaa 1,5 prosentin ylimääräisen ansiolaskun verrattuna muihin työntekijäryhmiin.

– Osana laajaa kokonaisuutta olemme kuitenkin sen valmiita tässä tilanteessa määräaikaisena hyväksymään. Minkäänlaisiin uusiin ratkaisuihin, jotka vielä edelleen heikentäisivät julkisen sektorin tilannetta, emme ole valmiita, puheenjohtajat Olli Luukkainen ja Marjo Parkkila-Harju toteavat.

– On aivan välttämätöntä tässä poikkeuksellisessa työmarkkinatilanteessa turvata, että kaikkia työntekijäryhmiä käsitellään tasapuolisesti niissä toimenpiteissä, joissa pyritään palkan leikkauksiin ja niissä toimenpiteissä, joilla verotusta helpotetaan tai menoleikkauksia toteutetaan. Tältä pohjalta olemme valmiita jatkamaan sopimusalakohtaisia neuvotteluita. Tilanne on kestämätön, jos jotkut järjestöt saisivat uusia lisäetuja jäsenilleen ja julkisen sektorin keskeiset ammattiryhmät jäisivät niiden ulkopuolelle.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Niinistöltä kovat moitteet niille, ”joita asepalvelus ei enää huvita”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kertoi maanpuolustuskurssin avajaisten puheessaan, että on huolissaan sotilaskoulutuksen saaneiden reserviläisten hakeutumisesta täydennyspalvelun kautta siviilipalvelusvelvollisiksi.

Hänen mukaansa tällaisten henkilöiden määrä on kasvanut viime vuosina. Niinistö pitää asiaa periaatteellisesti tärkeänä, vaikka kyse ei hänen mielestään vielä ole mittavasta ongelmasta.

– Ei reservistä noin vaan pidä voida lähteä eikä Suomea jättää puolustamatta vain siksi, että asepalvelus ei enää huvita. Reservikarkurit nakertavat järjestelmämme uskottavuutta, Niinistö moitti.

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg arvioi, että ampumakoulutuksen perusteita voidaan järjestää tulevaisuudessa yhä enemmän simulaattoripohjaisesti.

Tämä mahdollistaisi hänen mukaansa sen, että ampumatarvikkeita olisi nykyistä enemmän käytettävissä soveltavissa taisteluammunnoissa varusmiespalveluksen keski- ja loppuvaiheilla.

Simulaattoreita voidaan mahdollisesti hyödyntää myös ajo-opetuksessa. Asiassa seurataan siviilipuolen ajo-opetusmääräyksiä.

Lindberg totesi, että perinteinen luokassa opettaminen voi vastedes joutua kilpailemaan muiden teknologiaa hyödyntävien menetelmien kanssa. Koulutusta pyritään tehostamaan ja digitalisaatiota hyödyntämään entistä laajemmin.

– Opetuksen sisällön ja tehokkuuden kehittämisessä katse kääntyy ennen kaikkea verkko-, virtuaali- ja simulointijärjestelmien täysimääräiseen hyödyntämiseen.

Berner: Ehdotus ei ole uusi

Kuva: Lehtikuva

Sadan miljoonan euron hankintatuki vähäpäästöisten autojen ostajille tänä vuonna lieventäisi autokaupan häiriöitä, kirjoitti liikenneministeri Anne Berner (kesk.) blogissaan sunnuntaina.

Se voisi Bernerin mukaan myös tukea niitä, jotka eivät muutoin olisi hankkimassa uutta autoa.

– Ehdotus ei ole uusi, vaan oli esillä torstaisessa infossa ja on lukuna peräisin hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta, Berner kommentoi hankintatukea Twitterissä.

Toinen vaihtoehto on Bernerin mukaan, että kaavailtua liikenneverkkoyhtiötä velvoitetaan antamaan alennuksia maksuista osalle autoilijoista.

Ministeriö esitteli torstaina selvityksen, jossa ehdotettiin muun muassa autoverosta luopumista ja siirtymistä tienkäyttömaksuihin. Malli on herättänyt arvostelua.

SDP:ssä hämmästellään Bernerin uutta ehdotusta – ”Hups vaan ja taas löytyi hallituksen lompsasta sata miljoonaa”

Kuva: Johannes Ijäs
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner esitteli viime torstain tiedotustilaisuudessa Helsingissä ministeriön selvitystä liikenneverkkoyhtiöstä.

– Esittämämme uudistukset ovat sellaisia, joiden uskon pitävän Suomen liikenneverkon kansainvälisen kehityksen eturintamassa, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) perustelee tänään julkaistussa blogikirjoituksessaan.

Kyseessä on paljon keskustelua herättänyt Bernerin ministeriön liikenneverkkoselvitys.

Paketissa on puhuttanut myös autovero.

Epätietoisuus verotuksesta synnyttää herkästi markkinahäiriön autoalalla. Pahimillaan koko bisnes pysähtyy, kun kuluttajat odottavat, miten asiassa lopulta käy.

Bernerin mallia on arvosteltu kipakasti sen julkistamisen (19.1.) jälkeen

Esimerkiksi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi perjantaina Ylen aamu-tv:ssa sen esittelemisen pysäyttäneen autokaupan.

– Jo itse selvitys on saanut aika paljon tuhoa aikaiseksi. Eilen kello 10 autokauppa pysähtyi. Pidän täysin mahdottomana, että hallitus istuisi tämän asian päällä koko kevään, Lindtman lisäsi.

Ulkopuolisen silmin näyttääkin siltä, että myrskyn silmään joutuneen liikenneministerin on ollut pakko reagoida jotenkin, jotta autokaupan häiriöitä voitaisiin lieventää.

Uusi ehdotus löytyy Bernerin blogista. Hän ehdottaa, että autoveron poistamisen ehdotuksesta syntyneitä autokaupan ongelmia voitaisiin lieventää sadan miljoonan euron hankintatuella.

Berner uskoo, että tällainen hankintatuki, joka suunnattaisiin vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaan vuonna 2017, lieventäisi autokaupan häiriöitä.

– Toinen vaihtoehto on, että yhtiötä velvoitetaan antamaan alennuksia maksuista osalle autoilijoista. Alennuksilla ei voi hyvittää kaikkia tänä vuonna maksettuja autoveroja. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, koska seuraavaa autoa ostettaessa myös tänä vuonna auton ostavat hyötyvät alemmista hinnoista.

Kuumaksi yltynyttä keskustelua Berner rauhoittelee toteamalla myös, että esitetyt uudistukset ovat osa selvitystä, eikä mitään ole päätetty.

Berner sanoo olevansa kiitollinen kaikista ”rakentavista ehdotuksista”, joilla voidaan ratkaista liikenneverkon rahoitusongelma ja päästöongelma sekä luoda uutta liiketoimintaa.

– Ennen kaikkea olen kiitollinen kaikista ehdotuksista, joilla voidaan vähentää vastakkainasettelua ja huolta tulevasta, hän kirjoittaa.

SDP:n puoluesihteeri Facebookissa: Minulta loppuvat nyt sanat.

SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen hämmästelee kuin tyhjästä polkaistavaa sadan miljoonan euron hankintatukea Facebookissa:

”Hups vaan ja taas löytyi hallituksen lompsasta sata miljoonaa! Minulta loppuvat nyt sanat

Samaa kommentoi SDP:n kansanedustaja Sanna Marin Twitter-tilillään alkuillasta:

Harakka vene- ja moottoripyöräverosta: ”Soinin kauna rankaisee tavallisia suomalaisia”

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
Timo Harakka vaatii vene- ja moottoripyöräverojen perumista.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän verovastaava Timo Harakka pitää vene- ja moottoripyöräveroa epäonnistuneina ja epäoikeudenmukaisina.

Timo Soinin kauna rankaisee tavallisia suomalaisia, ei herrasväkeä. Ranta-asukkaille vene on usein välttämätön. Moni kurvailee moottoripyörällä kerran kesässä, Harakka sanoo.

Hän huomauttaa, että veron tuotto voi jäädä vähäisemmäksi kuin sen aiheuttama vahinko veneenvalmistukselle sekä veneiden ja moottoripyörien kaupalle, suomalaiselle työlle ja työllisyydelle.

– Lisäksi hallituksen vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Liikenneministeriö on poistamassa liikenteen veroja samalla kun uusia ajoneuvoja tyrkytetään verolle, Harakka päättää tiedotteensa.

Kaavaillulla vene- ja kevyiden moottoriajoneuvojen verolla hallitus sunnitteli keräävänsä 50 miljoonaa euroa vuodessa.

Lausuntokierrokselle lähteneen lakiluonnoksen mukaan veneveron suuruus on 100–300 euroa vuodessa. Moottoripyöriä rokotetaan 150 euron vuotuisella verolla.

Molemmat verot sisältyvät hallitusohjelmaan.

”Miksi pitää ottaa näin suuri riski ja myllertää koko maisema?” – arkkiatri Risto Pelkonen kirjoitti pysäyttävän sote-pääkirjoituksen Lääkärilehteen

Arkkiatri Risto Pelkonen ehdottaa alan ajatuspajaa lääkärikunnan syntymäpäivälahjana ja palvelulupauksea satavuotiaalle Suomelle.

Jos kilvoittelu yhteisen hyvän puolesta muuttuu kilpailuksi vallasta ja omasta hyvästä, huonosti käy, arkkiatri Risto Pelkonen muistuttaa Lääkärilehteen (1-2/2017) kirjoittamassaan pääkirjoituksessa

Arvot ovat omantunnon kaltaisia moraalisia tienviittoja, Pelkonen kirjoittaa.

– Moraaliset arvot ovat siten ihmisyyden ydintä ja osa genomiamme. Lääkärinetiikan normit ovat samalla tavalla jalostuneet aikojen saatossa sukupolvien välisessä dialogissa erehdysten ja oppimisen kautta.

Näin on aina ollut. Entä nyt? arkkiatri kysyy.

– Onko kato käynyt arvotarhassa, kun taloudellisen hyödyn eetos on asettunut taloksi? hän jatkaa.

Ongelmana on Pelkosen mukaan keskenään ristiriitaisten arvojen runsaus ja niiden välineellistyminen. Aate ei sellaisenaan ole arvokas, vaan väline jonkin toisen tavoitteen saavuttamiseksi.

– Näin on tainnut käydä siinä suuressa reformissa, jossa terveydenhuollon palvelujärjestelmää rukataan uuteen asentoon. Puhetta riittää ja tekstiä syntyy, mutta missä ovat sanat terveys ja hyvinvointi, kärsimys ja kuolema, hoito ja hoiva? Kilpailu ja kestävyysvaje, valintapakko ja omavastuu, virtualismi, digitalismi ja robotismi ovat nyt sanoista suurimmat, hän huomioi.

– En väheksy urakan suuruutta, mutta kysyn, miksi pitää ottaa näin suuri riski ja myllertää koko maisema. Eikö palvelujen nykyiset puutteet olisi voitu korjata pienemmilläkin rukkauksilla? kirjoittaa Pelkonen ja pyytää samalla anteeksi ”apeita ajatuksiaan”.

Puhetta riittää ja tekstiä syntyy, mutta missä ovat sanat terveys ja hyvinvointi, kärsimys ja kuolema, hoito ja hoiva?

Arkkiatri varoittaa, että jos kilvoittelu yhteisen hyvän puolesta muuttuu kilpailuksi vallasta ja omasta hyvästä, huonosti käy. Jos solidaarinen yhteisvastuu siirretään itse kunkin omalle kontolle, syntyy eriytymisen ilmiö, hän toteaa kirjoituksessaan.

Lisää Pelkosen osuvia havaintoja ajastamme: Robotitkin ovat mainioita teknisiä apuvälineitä, mutta ilman myötäelämisen lahjaa niistä ei ole parantajiksi.

Lopuksi Pelkonen kysyy, eikö lääkärien pitäisi rakentaa tutkimukseen ja tietoon, luovaan ajatteluun ja vapaaseen dialogiin pohjautuva oman alansa ajatuspaja.

Tässä pajassa taottaisiin tulevaisuutta vaalikausien yli ja pidettäisiin poliittinen päätöksentekijä hereillä.

– Se olisi lääkärikunnan syntymäpäivälahja ja palvelulupaus satavuotiaalle Suomelle, Pelkonen päättää kirjoituksen, jonka jokaisen terveydenhuollon suuresta reformista päättävän olisi syytä pysähtyä lukemaan – ja sisäistämään.

Ennen kuin ovat mukana myllertämässä koko maisemaa.