Politiikka

OAJ:lta ruusuja ja risuja lukiolain uudistukselle – mistä raha, kuuluu iso kysymys

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka lukiouudistuksen taustatilaisuudessa Helsingissä.
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka lukiouudistuksen taustatilaisuudessa Helsingissä.
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka lukiouudistuksen taustatilaisuudessa Helsingissä.

Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka pitää lukiolain uudistusesityksessä hyvänä muun muassa siitä, että se toisi erityisopetuksen kaikkiin lukioihin. Tästä säädettäisiin laissa.

Myös oppilaiden ohjauksen vahvistaminen saa kiitosta.

Esitysluonnos uudeksi lukiolaiksi lähtee keskiviikkona lausuntokierrokselle. Lukio-udistuksen hintalapuksi on ministeriössä laskettu noin 8 miljoonaa euroa vuosittain.

Misukka muistuttaa myös, että lukiokoulutuksen rahoituksessa on noin 100 miljoonan euron aukko. Siksi lukioiden tehtävien lisääminen ja toimintakulttuurin uudistaminen on vaikeaa.

– Lukiokoulutuksen todelliset kustannukset olivat vuonna 2016 jopa neljänneksen korkeammat kuin niihin myönnetty valtion rahoitus eli kunnat laittavat lukiokoulutukseen jo nyt runsaasti omaa rahaa. Ilman sitä lukiokoulutuksen laatu ja saavutettavuus olisi huomattavasti heikompaa.

OAJ: Opetuksen turvaaminen ennen maksuttomia materiaaleja.

Misukka toteaa, että lukio-opetuksesta leikattiin viime hallituskaudella. Nykyinen hallitus on leikannut isosti ammatillisesta koulutuksesta.

Misukka tietääkin jo nyt, että toisen asteen koulutuksen rahoituksen nostaminen on OAJ:n keskeinen tavoite seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Kun esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liitto on mukana kansalaisaloitteessa, jossa vaaditaan toisen asteen koulutusta kokonaan maksuttomaksi, OAJ toppuuttelee.

– Meidän mielestä pitää mennä sillä kärjellä, että opetus pitää ensin turvata ja sitten ryhdytään miettimään näitä maksuttomia materiaaleja, kun opetuksesta on nyt viety jo monta sataa miljoonaa koko toisen asteen osalta niin on epärealistista puhua maksuttomuudesta. Tässä lukiolaissa (esityksessä) ei nyt olekaan sitä maksuttomuutta, Misukka sanoo.

Hän painottaa, ettei yleissivistävää koulutusta ei voi arvioida pelkästään oppimistuloksilla.

– Lain yleisperusteluissa nostetaan hyvin esiin se epäkohta, ettei lukiokoulutuksen laadulle ole missään asetettu yhteisiä kriteerejä, vaikka perusopetukseen tällaiset kriteerit on laadittu, Misukka sanoo.

OAJ pyytääkin, että Opetushallituksen tehtäväksi annettaisiin laatia kriteerit.

”Nyt kakku on syötävän kokoinen.”

Koulutusjohtaja Heljä Misukka pitää järkevänä myös sitä, että lukiouudistuksessa ei olla avaamassa oppiaineiden tuntijakoa.

– Nyt kakku on syötävän kokoinen. Lukioissa voidaan keskittyä pedagogiseen kehittämiseen, oppiainerajat ylittävien kokonaisuuksien tarjoaminen ei sekään tapahdu ilman uusia kehittämistoimia, Misukka sanoo.

Hän tietääkin, että aineenopettajilla on montaa mieltä resursseista kehittää oppiainerajat ylittäviä kokonaisuuksia. Palkan perustuessa oppivelvollisuuteen kysyään, mistä otetaan aika kehittelylle ja suunnittelulle. Misukan yksi ehdotus on juuri lukiokohtaiset opettajatutorit, malli joka tunnetaan peruskoulutuksen puolelta.

Toisin kuin Suomen Lukiolaisten Liitto, OAJ ei kannata nyt lukiolain uudistuksessa ehdotettua rajatonta oikeutta uusia ylioppilaskoetta, varsinkaan missä oppilaitoksessa tahansa.

– Järkikin sen sanoo, että tällainen järjestelmä on kustannustehoton, eikä kannusta opiskelijaakaan valmistautumaan kunnolla kokeeseen, kun sen voi aina mennä uusimaan tai jättää jopa tulematta kokeeseen. Oppilaitos sen sijaan joutuisi kohtuuttomiin tilanteisiin, kun yhtäkkiä 20 kokelasta jostain muualta ilmoittautuisi kokeeseen, jota muuten lukiossa ei ehkä järjestettäisi lainkaan, Misukka sanoo.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat