Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

OAJ:n Olli Luukkainen suorasanaisena: “Jos ei ole junioreita, ei ole koulujakaan” – ehdottaa isoja kampuksia

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohta Olli Luukkainen herättelee keskustelua syntyvyyden laskun vaikutuksesta kuntiin ja peruskouluun.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Hallituksen kaavailema sote-uudistus ja syntyvyyden lasku ovat aiheuttamassa merkittäviä muutoksia koulumaailmaan. Niihin olisi osattava varautua hyvissä ajoin.

– Jos ei ole junioreita, ei ole koulujakaan, Luukkainen tiivistää suorasanaisesti kehityssuunnan.

Kun kuluvana vuonna koulunsa aloitti yli 61 000 ekaluokkalaista, seitsemän vuoden päästä heitä on enää noin 48 700. Lasku on dramaattinen.

Luukkainen valittaa, ettei asiasta tällä hetkellä juuri puhuta. Hän aikookin itse pitää teemasta ääntä vaalien jälkeen.

– Miten vähenevän asukasluvun kunnat jatkossa pärjäävät, kun väestörakenne kääntyy kokonaan epäedullisempaan suuntaan? Luukkainen kysyy.

Mihin koulutonta kuntaa tarvitaan soten jälkeen?

Lisää aiheesta

Hänen mukaansa syntyvyyden vähenemisestä seuraa merkittäviä muutoksia kouluverkostossa ja -järjestelmässä.

– Nimenomaan ne ovat usein lapsiperheitä, jotka muuttavat harvaanasutuilta seuduilta pois. Millä ihmeen opeille taataan kaikissa kunnissa laadukas opetus jatkossa, se vaatii kyllä pohtimista, Luukkainen painottaa.

Hän muistelee, että Suomessa on tällä hetkellä kuutisenkymmentä kuntaa, jossa on vain yksi peruskoulu. Maassamme on jo kuntia, joissa vuosittainen syntyvyys on alle 10.

– Kuntaverkossa on väkisin tapahtumassa ja tulee tapahtumaan muutoksia.

Hän karrikoi, että soten siirtyessä maakuntien tehtäväksi kuntiin ei jää kuin sivistystoimi ja lupamenettelyt. Ja jos kunnassa ei ole kouluakaan, ei ainakaan Luukkainen ymmärrä, mihin sellaista kuntaa tarvitaan.

Opettajakoulutuksessa olevien määriä pitää lähteä pienentämään jo nyt.

Pieneneville koulun aloittavilla ikäluokilla on Luukkaisen mukaan vaikutusta myös opettajien työllisyyteen. Opettajakoulutuksessa olevien määriä pitää lähteä pienentämään jo nyt.

Tosin varhaiskasvatusta tämä ei koske, mutta sielläkin Luukkainen arvioi opettajapulan helpottavan nopeammalla aikataululla kuin tähän asti on arvioitu.

Luukkaisen mukaan valtiovalta joutuu tulevaisuudessa harkitsemaan, miten tiheää kouluverkkoa se pyrkii pitämään pystyssä valtionavulla ja -tuilla.

– Kuitenkin muistaen, että peruskouluverkko on aina kuntapäättäjien näpeissä. Mutta jos ei ole lapsia, miten on koulujakaan, ei mitenkään.

– Me OAJ:ssa ajattelemme niin, että jos väestökehitys jatkuu pitempään tällaisena, vapautuu varoja. Ne pitäisi pitää koulutusjärjestelmässä ja se kompensoisi siihen vuodesta 2011 asti tehtyjä leikkauksia, Olli Luukkainen painottaa.

Toisin sanoen rahoitusta ei pidä leikata koulutuksesta samassa suhteessa kuin ikäluokat pienenevät.

Luukkainen ehdottaa kampuksia.

Luukkaisen mukaan työelämäkysymyksiä, perhepolitiiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa täytyy nostaa nyt kokonaisuudessaan keskusteluun.

Maahanmuuttokysymys nousee myös esiin, koksa Suomessa ei riitä tekevät kädet hoitamaan ikääntyvää väestöä ilman maahanmuuttoa.

– Väistämättä tarvitsemme maahanmuuttoa. Sillä on tietenkin oma vaikutuksensa kouluunkin, minkä suuruista se on, onko paljon lapsia. Tämähän (maahanmuutto) vaikuttaa vasta-aaltona syntyvyys-ikäluokkaankin (ja kasvattaa sen kokoa).

Luukkainen toteaa OAJ:n kantana, että yksi tapa turvata koulutuksen laatua ovat kampusmaiset yksiköt. Niihin koottaisiin yhteen esimerkiksi peruskoulu, lukio, päiväkoti, kirjasto, vapaa sivistystyö ja muutakin toimintaa.

– Näin nämä voisivat hyödyntää toistensa tiloja ja ennen kaikkea henkilöstöä.

Luukkainen huomauttaa, että ellei yhdistelyä tehdä, vähätuntiset aineet eivät saa opettajia. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi taideaineet, biologia, historia, musiikki ja uskonto.

Tällaiset osaamis- ja oppimiskeskukset olisivat yhden kunnan alueella. Näin ollen asialla olisi suora yhteys kuntaverkon laajuuteen.

– En usko kertakaikkiaan että tällainen kuntaverkko voi soten jälkeen jatkaa, kun niitä lapsia ei ole. Kunnalla ei ole muita tehtäviä. Jos ainoa merkitys on se, että vaakuna on talon seinässä, se ei riitä. On vaikea sanoa, onko (osaamiskeskus) yhden kunnan, joka on huomattavasti (nykyistä) suurempi vai useamman kunnan yhteinen. Väitän että kuntaverkko muuttuu radikaalisti.

Jos opettajien määrä pidettäisiin samana, luokkakokoa voitaisiin pienentää.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) esittelivät viime viikolla medialle kansallisen lapsistrategian valmistelua.

Paikalla oli myös Nordean ekonomisti, strategiaa valmistelevan ohjausryhmän jäsen Olli Kärkkäinen.

Kärkkäinen arvioi Demokraatille, että laskeva syntyvyys aiheuttaa isoja paineita niin muuttotappiokuntien kouluihin kuin myös sinne, jonne väki keskittyy.

– Se aiheuttaa sitä, että sitten täytyy miettiä, että minkä kokoisia kouluja on, minkäkokoisia luokkia on, mitä tapahtuu opettajille… Totta kai, jos meillä on reilusti vähemmän peruskouluikäisiä lapsia, tarvitsemme jonkin verran vähemmän peruskoulun opettajia, Kärkkäinen sanoo.

– Toki jos ajatellaan positiivisesti, että jos me pitäisimme opettajien lukumäärän samana, se tarkoittaisi pienempiä luokkia.

Ministeri: Olen kannustanut vahvasti kuntien sivistysjohtoa ja kuntia pohtimaan.

Opetusministeri Grahn-Laasonen toteaa Demokraatille, että opetus- ja kulttuuriministeriössä toimii kansliapäällikkö Anita Lehikoisen johdolla Sivistyskunta-yhteistyöryhmä.

Sen yhtenä osana on arvioida ja pohtia pienenevien ikäluokkien vaikutusta tulevaisuuden kouluverkkoon ja kuntien sivistyssektorin peruspalveluihin. Työstä on odotettavissa tuloksia ensi vuoden puolella.

– Sen vuoksi olen kannustanut vahvasti kuntien sivistysjohtoa ja kuntia pohtimaan, millaisia tulevaisuuden ratkaisuja tehdään. Näin oltaisiin varauduttu siihen tosiasiaan, että ikäluokat pienenevät Suomessa ja että myös lapsimäärä kehittyy hyvin epätasaisesti maassamme. Toisaalta kaupungeissa lapsimäärä kasvaa koko ajan ja pienemmissä kunnissa taas syntyvyyden aleneminen yhdistettynä muuttotappioon saattaa olla hyvinkin dramaattinen. Meillä on paljon kuntia, joihin ei synny enää koululuokallistakaan lapsia, Grahn-Laasonen sanoo.

Ministeri mukaan on päivänselvää, että ikäluokkien koko vaikuttaa kouluverkkoon.

– Toivon, että nyt kun kunnissa tehdään ratkaisuja tulevaisuudesta, pohditaan myöskin asiaa ikäluokkien pienenemisen kautta, jotta ollaan varauduttu eikä se tule yllätyksenä.

Tarkkoja lukuja koulujen määrän ennakoidusta vähenemisestä ei ole.

Sanni Grahn-Laasonen toteaa, ettei kenelläkään ole tarkkoja lukuja siitä, kuinka paljon koulujen määrä putoaa.

– Nehän ovat kuntien päätöksiä, millaisella kouluverkolla toimitaan.

Tarkoittaako koululaisten määrän vähentyminen opettajien työllisyystilanteen heikentymistä?

– Se on yksi asia, joka on käsittelyssä työryhmässä. Me teemme jatkuvaa ennakointityötä myöskin opettajan koulutuksen mitoituksesta.

Ministeri sanoo, että koulutuksen määriä mitoitetaan jatkuvasti ennustetun opettajatarpeen mukaan.

– Meillä on esimerkiksi opettajan koulutuksen aloituspaikkojen osalta tarvetta lisätä erityisopettajien määrää samoin kuin varhaiskasvatuksessa on pulaa opettajista. Sitten vastaavasti taas luokanopettajien kohdalta sitä ei ole nähty tarpeelliseksi ainakaan kasvattaa vaan tulevaisuudessa mahdollisesti jopa vähän pienentää sisäänottomäärää johtuen ikäluokkakehityksestä.

Muun muassa siitä, onko luokanopettajien syytä olla huolissaan työllisyystilanteesta saadaan ministerin mukaan lisätietoa seuraavassa opettajankoulutuksen ennakointityössä.

Yksi työkalu on muuntokoulutus, jonka avulla voi hankkia uusia pätevyyksiä.

Työryhmä pohtii hyvinvoivan kunnan kriteereitä.

Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että Sivistyskunta-yhteistyöryhmä koettaa ennen muuta arvioida, mitä aluehallintouudistus ja sote-uudistus merkitsisi kunnalle ja millaista yhteistyötä ministeriö tekisi kuntien kanssa sekä miten kuntia voidaan kehittää.

Heinivirtakin painottaa kuntien autonomiaa.

Jos sote siirtyy maakuntien harteille, kunnissa jouduttaneen miettimään edellytyksiä hoitaa palveluja. Kuntien tilanne voi käydä entistä haasteellisemmaksi.

Heinivirran mukaan työryhmässä ei kuitenkaan käydä pohdintaa kuntaverkon koosta tai konkreettisesti syntyvyyden vaikutuksista.

– Lähinnä meidän ajatus on ollut se, että luomme yhteisellä pohdinnalla ja valmistelulla pohjaa tuleville keskustuille… Ikään kuin pyritään siinä asettamaan hyvinvoivan kunnan tavoitteita tai kriteereitä, mutta ei mitään numerotavoitteita, hän kertoo.

“Uskon, että tämä olisi viisasta.”

SDP:n kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Pilvi Torsti kiinnittää hänkin huomiota siihen, että isoissa kaupungeissa väestö kasvaa. Se aiheuttaa painiskelua lasten ja nuorten kasvavien ikäluokkien mahdollisuuksien turvaamiseksi. Vastaavasti Suomessa on muuttotappiokuntia, joissa haasteet ovat toisenlaiset.

Kaupungeissa maahanmuutto lisää väestönkasvua.

Pilvi Torsti pitää Luukkaisen tavoin tärkeänä jonkinlaisten osaamiskeskusten luomista ja ottaa vakavasti sen asiantuntijakritiikin, joka kritisoi palvelujen säläisyyttä. Sitä aiheuttaisi lisää neuvoloiden vieminen maakuntatasolle.

– Ja jos sote siirtyy kunnista pois, se entisestään ankkuroi lapsen maailmaa lähipäiväkotiin ja -kouluun. Se korostaa kuntien kasvatus- ja sivistysroolia. Sen takia esimerkiksi pidän tosi ongelmallisena, jos neuvola on maakuntatasolla ja muut lapsen palvelut kuntatasolla. Tässä on yksi mahdollinen valuvika sote-uudistuksessa, kun koko ajan puhutaan mahdollisimman matalista saumattomista palveluista ja pulmien huomioimista mahdollisimman ennakoivasti. Esimerkiksi Helsingissä olemme kokeilleet jopa neuvolan tuomista päiväkodin yhteyteen. Uskon, että tämä olisi viisasta, Torsti sanoo.

Pilvi Torsti nostaa esiin myös korkeakoulun kehittämisen. Opetusministeriön vision mukaan vähintään puolet 25–34-vuotiaista suorittaisi korkeakoulututkinnon vuonna 2030. Tätäkin tavoitetta olisi syytä tarkastella ikäluokkien koon näkökulmasta.

– Tarvitsisimme väliaikaisesti lisättyä opiskelupaikkoja, jotta saadaan purettua hakijasumaa, Torsti toteaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE