Tyovaen Musiikkitapahtuma Valkeakoskella 28.-31.7.2016

Obama tekee Kuuuban-vierailullaan historiaa

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20160319 - MNN031; US President Barack Obama speaks during a South by Southwest Interactive at the Long Center for Performing Arts in Austin, Texas on March 11, 2016. / AFP / MANDEL NGAN - LEHTIKUVA / AFP
Kuubassa toisinajattelijat vaativat Yhdysvaltain presidentti Barack Obamaa nostamaan vierailullaan esiin myös Kuuban ihmisoikeusongelmia.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama aloittaa historiallisen vierailunsa Kuubassa sunnuntaina paikallista aikaa.

Kyseessä on ensimmäinen kerta lähes 90 vuoteen, kun Yhdysvaltain presidentti vierailee Kuubassa.

Yhdysvallat ja Kuuba palauttivat viime vuonna vuosikymmeniä poikki olleet diplomaattisuhteet.

Maat ajautuivat välirikkoon Fidel Castron johtaman Kuuban vallankumouksen jälkeen 1960-luvun alussa.

Yhdysvallat määräsi tuolloin saarivaltion kauppasaartoon.

Kova arvio Yhdysvalloista: ”Hillary Clintonin voitto ei ole puhdas, eikä ihan kunniakaskaan”

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvaltain demokraattien nelipäiväinen puoluekokous Philadelphian helteisessä säässä päättyi perjantaiaamuna kello 10 Suomen aikaa. Puoluekokouksen tärkein tehtävä oli demokraattien presidenttiehdokkaan ja varapresidenttiehdokkaan valinta marraskuun 8. päivänä pidettäviin vaaleihin.

Ne ovat puolueen tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeät, ja niihin on aikaa enää noin 100 päivää. Valinnassaan demokraatit eivät ole jälkijunassa, sillä päävastustaja, republikaaninen puolue, valitsi oman ehdokkaansa, liikemies Donald Trumpin, 70, vain viikkoa aikaisemmin.

Demokraattisen puolueen ehdokkaaksi nimitettiin odotetusti rouva Hillary Rodham Clinton, 68. Hän oli myös istuvan presidentin Barack Obaman suosikki; kaksi presidenttikautta hallinnut Obama ei voi itse enää lain mukaan asettua ehdokkaaksi.

Presidenttiehdokkaan valintakampanjan piti alun alkaen olla Hillary Clintonin läpihuutojuttu.

Hillary Clinton on ensimmäinen valtapuolueen presidenttiehdokkaaksi nimittämä nainen Yhdysvaltain historiassa. Hänellä on mittava kokemus valtiollisessa elämässä. Maan ensimmäisenä naisena – presidentti Bill Clintonin puolisona – hän toimi aktiivisesti kahdeksan vuotta, ja oli presidentti Barack Obaman ulkoministerinä vuosina 2009-2013. Republikaanien ehdokas, Donald Trump, ei ole koskaan työskennellyt julkiseen tehtävään valittuna.

Presidenttiehdokkaan valintakampanjan piti alun alkaen olla Hillary Clintonin läpihuutojuttu. Pidettiin selvänä, että Barack Obamalle kalkkiviivoilla vuonna 2008 hävinnyt Hillary Clinton saisi nyt korvauksen tappiostaan ja tulisi valituksi puolueen presidenttiehdokkaaksi ilman kilpailua.

Toisin kävi. Kilpailevaksi ehdokkaaksi ilmaantui kuin tyhjästä Bernie Sanders, 74-vuotias senaattori, joka liittyi demokraattiseen puolueeseen vasta vuonna 2015. Sandersin mielestä puolue ajoi liiaksi Wall Streetin pääomapiirien asiaa ja liian vähän perinteisen äänestäjäkuntansa, amerikkalaisen keskiluokan ja työntekijöiden asiaa. Erityisen huolissan Sanders oli opiskelijoiden taloudellisesta asemasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Sanders sai valtavan suosion lähinnä nuorten, uusien äänestäjien keskuudessa, ja hänellä oli esivaaleissa yli 13 miljoonaa kannattajaa. Lopulta Obama sai kahdenkeskisessä tapaamisessa juuri ennen puoluekokousta suostutelluksi Sandersin tukemaan Hillary Clintonia.

Puoluekokouksen ensimmäinen päivä oli tarkoitettu sillanrakentajaksi Sandersin kannattajien ja Clintonin kannattajien välillä. Kokouspäivän aamuna kuitenkin tuli julkisuuteen Wikileaks-vuoto, että demokraattinen puolue on puheenjohtajansa Debbie Wasserman Schultzin johdolla häirinnyt järjestelmällisesti Bernie Sandersin kampanjaa ja suosinut Hillary Clintonin kampanjaa. Tieto vahvisti kentällä pitkään liikkuneet arvelut, ja tietovuoto johti heti puheenjohtajan eroamiseen.

Sandersin äänestäjät puoluekokouksessa ja kannattajat kokouspaikan ulkopuolella osoittivat voimakkaasti mieltään, ja poliisi pidätti kadulla viitisenkymmentä kiihkeintä mielenosoittajaa.

Donald Trump piti tuntia ennen demokraattien puoluekokouksen alkua yllättäen lehdistötilaisuuden, jossa moitti Hillary Clintonia ja kehotti petettyjä Sandersin kannattajia äänestämään republikaanien ehdokasta – siis Donald Trumpia itseään.

Puoluekokouksen loput kolme päivää sujuivat jokseenkin suunnitellusti arvovaltaisen puhujakaartin ja huippuartistien säestämänä, joten viimeisenä kokouspäivänä, torstaina, Hillary Clinton saattoi voitonriemuisena pitää päättäjäispuheen Yhdysvaltain demokraattisen puolueen vastavalittuna presidenttiehdokkaana. Mielenkiintoisena yksityiskohtana hän lähetti terveisiä taisteluparilleen Donald Trumpille, ja kehotti kaikkia amerikkalaisia, myös republikaaneja, äänestämään marraskuun vaaleissa demokraatteja.

Suuri kysymys on, miten Sandersin kannattajat äänestävät.

Hillary Clintonin voitto ei ole kuitenkaan puhdas, eikä ihan kunniakaskaan. Sillä siinä, missä Trumpilla on selittämistä miksei hän julkaise veroilmoituksiaan, Hillary Clintonilla on selittämistä, mitä hän on sanonut – ja luvannut? – saadessaan esitelmistään 21 miljoonaa dollaria 92 yritykseltä, joukossa Wall Streetin suuret pankit. Trump ei ole antanut toivoa veroilmoitusten julkaisemisesta, mutta Clinton on luvannut harkita julkistavansa, mitä on Wall Streetin väelle puhunut.

Kunniakasta ei ole myöskään, että demokraattien puoluekoneiston syrjinnän kohteeksi joutunut Bernie Sanders ilmoitti eroavansa puolueen jäsenyydestä ja jatkavansa työtään Vermontin osavaltiota edustavana senaattorina. Sanders oli vaimonsa kanssa mukana puoluekokouksessa alusta loppuun.

Hän vastaanotti mm. presidentti Barack Obaman ja Hillary Clintonin erityiset kiitokset. Syytä onkin – Hillary Clinton omi itselleen vaalikampanjan kestäessä Bernie Sandersin suosituksi osoittautuneet aloitteet puolueen uudistamiseksi, vähimmäispalkan korottamisesta kauppasopimusluonnosten vastustamiseen. Ehkä juuri Bernie Sandersin tuomat uudet ja aktiiviset nuoret äänestäjät ratkaisevat marraskuussa presidentinvaalin Hillary Clintonin hyväksi?

Marraskuun presidentinvaalin taisteluasemat on nyt kaivettu, kun kaksi suurinta puoluetta, republikaanit ja demokraatit, ovat valinneet ehdokkaansa. Suuri kysymys on, miten Sandersin kannattajat äänestävät, ja miten liberaalit, joita on jo lähes 30% äänestäjäkunnasta ja joista moni kannatti Sandersia.

Hillary Clintonin asemat näyttävät olevan kaikesta huolimatta kelvolliset, sillä ensimmäisten ovensuukyselyjen mukaan hänen puoluekokouspuhettaan piti hyvin myönteisenä yli 70% esitystä seuranneista.

Alpo Collanus

Keskustelua aiheesta

Tuomioja USA-vaaleista: ”Harvinaisen selvä valinta”

Kuva: Lehtikuva
Budjettiriihi 2014.
Mitä on edessä? – Seuraavien kuukausien aikana tullaan polttamaan ehkä noin viisi miljardia dollaria pääasiassa ehdokkaiden mustamaalaukseen, Erkki Tuomioja kirjoittaa.

Kansanedustaja, ex-ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan Yhdysvaltain presidentinvaaleista on tulossa harvinaisen selvä valinta.

Tuomiojan Facebook-päivityksen mukaan valinta tehdään yhtäällä pelkoja lietsovan, jakolinjoja syventävän ja voimapolitiikalla öykkäröivän ja toisaalla yhdessä toimimisen välttämättömyyttä sekä Yhdysvaltojen omien että maailmanlaajuisten haasteiden vastaamisessa korostavan ehdokkaan välillä.

– Näin ymmärrettynä ei valinnan pitäisi olla vaikea, vaikka Clintoninkin henkilössä valuvikoja näkisi. Seuraavien kuukausien aikana tullaan polttamaan ehkä noin viisi miljardia (!) dollaria pääasiassa ehdokkaiden mustamaalaukseen. But this is the best democracy money can buy, Tuomioja toteaa.

But this is the best democracy money can buy.

Ranskan pääministeri on valmis puuttumaan moskeijoiden ulkomaiseen rahoitukseen

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20151213 527; France's Prime Minister Manuel Valls speaks after the second round in the French regional elections on December 13, 2015 in Paris. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / THOMAS SAMSON
Ranskan pääministeri Manuel Valls.

Ulkomainen rahoitus moskeijoille voitaisiin väliaikaisesti kieltää, sanoo Ranskan pääministeri Manuel Valls. Hän sanoo Le Monde -lehden haastattelussa olevansa ”avoin” ajatukselle. Valls sanoi myös, että moskeijoihin tulisi hyväksyä vain Ranskassa koulutettuja imaameja.

Ranskassa tehtiin tällä viikolla jälleen terrori-isku, kun kaksi miestä hyökkäsi kirkkoon ja surmasi papin. Valls kuvaili haastattelussa toisen hyökkääjän vapauttamista epäonnistumiseksi. Mies oli ollut vapaalla jalalla elektronisen tunnistelaitteen kanssa, vaikka odotti oikeudenkäyntiä terrorisyytteistä.

– Tuomareiden täytyisi omaksua uudenlainen lähestymistapa, jossa tapauksia katsottaisiin yksittäisesti, Valls sanoo.

Samalla hän kuitenkin painotti, että tuomareita ei voida syyttää terrori-iskusta.

Clinton kiitti Sandersia ja vetosi tämän kannattajiin – ”Teitä on kuultu”

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20160729 Democratic presidential nominee Hillary Clinton arrives on stage during the fourth and final night of the Democratic National Convention at Wells Fargo Center on July 28, 2016 in Philadelphia, Pennsylvania. / AFP / SAUL LOEB - LEHTIKUVA / AFP
Hillary Clinton sanoi puheessaan, että vahvat voimat uhkaavat vetää amerikkalaiset erilleen. Clinton korosti amerikkalaisten yhtenäisyyttä.

Hillary Clinton on virallisesti ottanut vastaan demokraattien presidenttiehdokkuuden puoluekokouksessa Philadelphiassa.

Clinton sanoi ottavansa ehdokkuuden vastaan nöyryydellä, määrätietoisuudella ja rajattomalla luottamuksella Yhdysvaltoihin.

Puheessaan Clinton muun muassa sanoi republikaaniehdokas Donald Trumpin haluavan ihmisten pelkäävän tulevaisuutta luomalla synkän kuvan Yhdysvalloista.

Clinton nousi lavalle puoluekokouksen viimeisenä päivänä.

Puheessaan Clinton kiitti esivaalien vastaehdokastaan Bernie Sandersia. Clinton myös sanoi Sandersin kannattajille ”kuulleensa heidät”.

Clinton vakuutti, että Sandersia kannattaneiden demokraattien ajamat asiat ovat tärkeitä yhtä lailla myös hänelle ja muulle demokraattipuolueelle.

Puoluekokousväki Sanders mukaan luettuna taputti Clintonin kiitokselle. Siitä huolimatta salissa kuultiin vielä muutamia soraääniä Sandersin pettyneiltä kannattajilta.

Clinton toivoo tulevansa presidentiksi, joka voi korjata maailman taloudellisien muutoksien horjuttamia elämiä.

Clinton lupaa, että jos hänet valitaan presidentiksi, erityishuomiota kiinnitetään Yhdysvaltojen paikkoihin ja alueisiin, jotka on liian kauan jätetty ulkopuolelle ja jälkeen kehityksessä.

Demokraattien puoluekokous jatkuu nyt viimeistä päivää.

Merkel puolusti tiukasti sallivaa pakolaispolitiikkaansa

Kuva: AFP Photo / Johannes Eisel
Kuva: Lehtikuva
Kuva: Lehtikuva-AFP
merkellk9042
Saksan liittokansleri Angela Merkel puolustaa pakolaislinjaansa.

Saksan liittokansleri Angela Merkel on puolustanut tiukasti sallivaa pakolaispolitiikkaansa. Hänen mukaansa väkivaltaiset hyökkääjät ”haluavat heikentää yhteisöllisyyttä, avoimuutta ja haluamme auttaa ihmisiä”. Hän vastasi tänään kysymyksiin Saksan sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta viimeaikaisen väkivalta-aallon takia pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Viime vuonna Saksaan saapui yli miljoonaa siirtolaista ja pakolaista.

– Olen silti vakuuttunut, että voimme onnistua. Se on meidän historiallinen velvollisuutemme ja tämä on historiallinen haaste globalisaation aikakaudella, Merkel sanoi.
Merkel puhui lukuisten väkivaltaisten hyökkäysten putken jälkeen. Saksassa on viime aikoina tehty isku kirveellä, ampumalla, veitsellä ja itsemurhapommilla. Kolme neljästä hyökkääjästä on ollut turvapaikanhakijoita. Kaksi iskuista on liitetty äärijärjestö Isisiin.

Merkel kutsui iskuja shokeeraaviksi, ahdistaviksi ja masentaviksi. Samalla hän sanoi, että viranomaiset eivät ole menettäneet otettaan.
Merkel puhui Saksassa tapahtuneiden iskujen lisäksi Ranskassa, Belgiassa, Turkissa ja Yhdysvalloissa tapahtuneista väkivaltaisuuksista.

– Nämä iskut ovat tapahtuneet paikoissa, joissa kuka tahansa meistä olisi voinut olla, Merkel sanoi.

STT-AFP