Obamalla on kova tavoite ennen presidenttikauden loppua: Ukrainan kriisille löydettävä ratkaisu

Kuva: Lehtikuva
Presidentit Barack Obama ja Vladimir Putin tapasivat Apecin kokouksessa.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama haluaa päästä Ukrainan kriisin ratkaisevaan sopimukseen ennen kuin hänen virkakautensa päättyy tammikuussa. Obama ilmoitti tavoitteesta Venäjän presidentille Vladimir Putinille, kun kaksikko tapasi Tyynenmeren maiden talousjärjestön Apecin kokouksessa Perun Limassa eilen.

Obama kertoi sanoneensa Putinille, että heidän on saatava sopu syntymään Ukrainaan. Obama sanoi kiirehtineensä Putinia ohjeistamaan neuvottelijoitaan yhteistyöhön Yhdysvaltain, Ranskan, Saksan ja Ukrainan edustajien kanssa.

Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet ovat nykyisin hyiset. On arvioitu, että Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump saattaa kehittää Putinin kanssa läheisemmät välit kuin Obama.

Obama kommentoi seuraajaansa Trumpia painottamalla, että tälle tulee antaa mahdollisuus koota hallintonsa ja linjata politiikkansa rauhassa. Väistyvä presidentti kuitenkin samalla antoi ymmärtää, että hän saattaa ottaa kantaa, jos Yhdysvaltain ”perusarvot joutuvat uhatuiksi”.

– Jos katson, että minun on tarpeellista tai hyödyllistä puolustaa perusarvojamme, harkitsen sitä mikäli tilanne tulee eteen.

Obama sanoi Perussa medialle myös, että hän ei ole optimistinen sisällissotaa käyvän Syyrian lähitulevaisuuden suhteen. Hän nosti esiin Syyrian hallituksen ja sitä tukevan Venäjän pitkään jatkuneet suurkaupunki Aleppon pommitukset.

Obaman mukaan on todennäköistä, että hyökkääjät onnistuvat lopulta valtaamaan Aleppon kapinallisilta.

– Kun Venäjä ja Iran ovat tehneet päätöksen tukea (presidentti Bashar al-)Assadia brutaalissa ilmasotakampanjassa… on hyvin vaikeaa nähdä, millä tavalla edes (taisteluihin) harjoitettu ja omistautunut moderni oppositio kykenisi pitämään asemansa pitkään.

Saatan ottaa kantaa, jos Yhdysvaltain perusarvot joutuvat uhatuiksi.

Obama otti Limassa kantaa niin ikään Apecin pitkän hiomaan TPP-vapaakauppasopimukseen. Obaman mukaan Tyynenmeren alueen johtajat ovat omistautuneet sopimuksen eteenpäin viemiseen, vaikkakin Obaman seuraaja Trump vastustaa sopimusta.

– Kumppanimme ovat tehneet hyvin selväksi, että he haluavat edetä TTP:n teossa.

TTP-sopimus olisi ratifioitava Yhdysvaltain kongressissa, jossa Trumpin puolueella republikaaneilla on enemmistö. Jos USA vetäytyy vapaakauppasopimuksesta, sitä ei voida solmia nykymuodossaan.

Obama puolusti Perussa kommenteissaan ylipäänsä globaalin talouden yhdentymistä. Hän kuitenkin myönsi, että yhä kansainvälisemmän kaupan tuomia etuja samentaa se, että varallisuuden kuilu ”rikkaiden ja kaikkien muiden välillä” on kasvanut.

– Ratkaisu tähän on tehdä kauppaa oikein, presidentti sanoi.

Obama myös puolusti tiukasti Yhdysvaltain roolia nykyisen maailmanjärjestyksen keskeisenä tukijana.

– Pääneuvoni Trumpille on, että Yhdysvallat todellakin on korvaamaton maa meidän maailmanjärjestyksessämme.

Obaman mukaan rauha ja vaurastuminen ovat globaalisti riippuvaisia siitä, että Yhdysvallat ”tukee vapaamielistä maailmaa sekä sen normeja ja sääntöjä”.

”Kokoomusjohto on totaalisesti kadottanut kompassinsa” – pääministeri tuohtui

Kuva: Lehtikuva

Ruotsin maltillinen kokoomus eli moderaatit ilmoitti torstaina olevansa valmis vuoropuheluun hyvin maahanmuuttokriittisen ruotsidemokraattien kanssa maan valtiopäivillä.

– Meidän ei pidä sulkea pois mahdollisuutta muodostaa enemmistöjä ruotsidemokraattien kanssa yksittäisissä kysymyksissä, joissa on edellytyksiä sopuun, sanoi kokoomusjohtaja Anna Kinberg Batra.

Kinberg Batran puheet synnyttivät kiivaan keskustelun. Sosialidemokraattinen pääministeri Stefan Löfven (kuvassa) kritisoi lehdistötilaisuudessaan kovin sanoin Kinberg Batran lausuntoja.

– Tulee vaikutelma, että kokoomusjohto on totaalisesti kadottanut kompassinsa, sanoi Löfven, joka johtaa Ruotsin punavihreää vähemmistöhallitusta.

Kinberg Batran lausunnot muodostivat jakolinjan Ruotsin porvarileirin sisälle. Kristillisdemokraatit asettuivat kokoomuksen ruotsidemokraattimyönteisen linjan taakse, kun taas keskustapuolue ja liberaalit ottivat ehdotuksen vastaan nyrpeästi.

Voimakkaasti maahanmuuttopolitiikkaa kritisoineet ruotsidemokraatit on yritetty vuosien varrella eristää päätöksenteosta Ruotsin valtiopäivillä. Myös kokoomus on takavuosina suhtautunut ehdottoman kielteisesti yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa.

Noin pari vuotta sitten puheenjohtajana aloittaneen Kinberg Batran kaudella kokoomuksen poliittinen linja on tiukentunut muun muassa maahanmuutto- ja integraatiopolitiikassa sekä sisäisen turvallisuuden kysymyksissä.

Vuosina 2006–2014 Ruotsia hallinnut neljän puolueen porvariallianssi ajoi suhteellisen sallivaa maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa. Tuolloin porvarileirin johdossa oli aiempi kokoomusjohtaja Fredrik Reinfeldt.

Ruotsin seuraavia valtiopäivävaaleja odotetaan ensi vuoden syyskuulle.

Trumpin ministeriklaanista uupuu yksi: ex-kuvernööri hoitanee maatalousasiat

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvaltain presidentiksi perjantaina nouseva Donald Trump on valitsemassa maan uudeksi maatalousministeriksi Georgian entisen kuvernöörin Sonny Perduen. Asiasta kertoivat lähteet muun muassa ABC Newsille. New York Times -lehden mukaan kaksi Trumpin siirtymäajan tiimin jäsentä on vahvistanut tiedon.

Maatalousministerin valinnan jälkeen Trump on nimennyt kaikki ministerinsä. Yhdysvaltain senaatin täytyy vielä hyväksyä valinta.

70-vuotias Perdue toimi Georgian kuvernöörinä vuodesta 2003 vuoteen 2011 asti. Hän on toiminut aiemmin myös eläinlääkärinä.

New York Timesin mukaan Perdue tuki Trumpin kampanjaa erityisesti sen loppumetreillä.

Kokoomus käänsi kelkkansa Ruotsissa: Yhteistyö maittaisikin ruotsidemokraattien kanssa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Ruotsin maltillinen kokoomus on valmis vuoropuheluun ruotsidemokraattien kanssa maan valtiopäivillä. Kokoomus ei myöskään suhtaudu kielteisesti ruotsidemokraateilta mahdollisesti saamaansa tukeen.

– Meidän ei pidä sulkea pois mahdollisuutta muodostaa enemmistöjä ruotsidemokraattien kanssa yksittäisissä kysymyksissä, joissa on edellytyksiä sopuun, sanoi kokoomusjohtaja Anna Kinberg Batra (kuvassa) torstaina tiedotustilaisuudessa Tukholmassa.

Kinberg Batran mukaan Ruotsin kokoomus ei kuitenkaan halua hallitusyhteistyöhön tai budjettineuvotteluihin ruotsidemokraattien kanssa.

Voimakkaasti maahanmuuttopolitiikkaa kritisoineet ruotsidemokraatit on yritetty vuosien varrella eristää päätöksenteosta maan valtiopäivillä. Myös Ruotsin kokoomus on takavuosina suhtautunut ehdottoman kielteisesti yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa.

Maltillinen kokoomus eli moderaatit on Ruotsin toiseksi suurin puolue ja ruotsidemokraatit kolmanneksi suurin. Kumpikin puolue on valtiopäivillä oppositiossa. Maata johtaa tällä hetkellä sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen punavihreä vähemmistöhallitus.

Ruotsin seuraavien vaalien odotetaan ajoittuvan ensi vuoden syyskuulle.
STT–MATIAS ÅBERG

Ruotsissa mitattiin hurjat luvut: tuulen keskinopeus 47,8 metriä sekunnissa

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Kuva ei ole mittauspaikalta Pohjois-Ruotsissa.

Pohjois-Ruotsissa mitattiin keskiviikkona ennätyskovat lukemat tuulimittarilla. Stekenjokkin sääasemalla Västerbottenin läänissä Norjan rajan tuntumassa mitattiin tuulen keskinopeudeksi 47,8 metriä sekunnissa.

– Myrskyssä tuulen keskinopeus on 25 metriä sekunnissa, ja jo silloin on hankala kävellä suorassa, Ruotsin ilmatieteen laitoksen meteorologi Elisabeth Saarnak suhteutti tuulen nopeutta Aftonbladet-lehdelle.

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle puhuneen meteorologin mukaan puuskissa tuulen nopeus oli 61 metriä sekunnissa. Tämän kategorian Ruotsin ennätys on peräti 78 metriä sekunnissa.

Stekenjokkin sääasema sijaitsee tunturissa yli kilometrin korkeudessa. Siellä on mitattu myös Ruotsin edellinen tuuliennätys vuonna 2013.

Vertailun vuoksi ja taustaksi:

  • Myrsky on voimakas, 21−32 metriä sekunnissa puhaltava tuuli Sitä voimakkaampi on hirmumyrsky (yli 32 metriä sekunnissa). Kovan tuulen raja on säätiedotuksissa 14 metriä sekunnissa.

Hallitus ja ELN-sissit aloittavat rauhanneuvottelut Kolumbiassa

Kuva: Lehtikuva-AFP
Kolumbialaset ovat vaatineet vuosia jatkuneen sissisodan lopettamista useissa mielenosoituksissa.

Kolumbian hallitus ja ELN-sissiliike ovat maan presidentin mukaan päässeet sopuun rauhanneuvottelujen aloittamisesta.

Presidentti Juan Manuel Santos sanoi keskiviikkona Sveitsissä, että osapuolet pääsivät sopuun neuvottelujen aloittamisesta ratkaistuaan ELN:n panttivankinaan pitämää poliitikkoa koskevan erimielisyyden.

Santos on jo allekirjoittanut rauhansopimuksen maan suurimman sissiliikkeen Farcin kanssa. Presidentin mukaan rauhansopimuksen allekirjoittaminen pienemmän ELN-liikkeen kanssa toisi maahan täyden rauhan.

Hallituksen ja ELN-sissien oli määrä aloittaa rauhanneuvottelut jo lokakuussa, mutta osapuolten välinen kiista panttivangista siirsi neuvottelujen aloittamista.
ELN-sissiliikkeeseen arvioidaan kuuluvan noin 1 500 ihmistä.