”Odotan keskusteluja tavallisten kuubalaisten kanssa” – Obama sai innostuneen vastaanoton

Kuva: Lehtikuva
Barack Obama on ensimmäinen Kuubassa vieraileva USA:n presidentti 88 vuoteen.

Kuubassa vieraileva Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on käynyt ensimmäistä kertaa maansa suurlähetystössä Havannassa.

Lähetystö avattiin viime elokuussa 54 vuoden tauon jälkeen, kun Yhdysvallat ja Kuuba palauttivat diplomaattisuhteensa puolentoista vuoden salaisten keskustelujen jälkeen. Kuuban lippu nostettiin puolestaan Washingtonin lähetystön salkoon jo heinäkuussa.

– Kun meillä on lähetystö täällä, voimme vahvistaa arvojamme ja intressejämme sekä kuunnella kuubalaisten huolia entistä tehokkaammin, Obama sanoi.

Hän kehui lähetystön työntekijöitä kovasta ja arvokkaasta työstä.

– Tiedän, että viime kuukaudet ovat olleet kiireistä aikaa. Tuotte päivittäin Yhdysvaltoja ja Kuubaa lähemmäs toisiaan, Obama hehkutti.

Obama on ensimmäinen Kuubassa vieraileva Yhdysvaltain presidentti 88 vuoteen. Obama kuvaili vierailuaan historialliseksi mahdollisuudeksi. Hän vertasi, että kun presidentti Calvin Coolidge saapui maahan vuonna 1928 sotalaivalla, häneltä kesti matkassa kolme päivää. Obama puolestaan lensi Havannaan Air Force One -lentokoneella kolmessa tunnissa.

Obama tviittasi maahan saapuessaan, että hän odottaa innoissaan keskusteluja tavallisten kuubalaisten kanssa. Toisinajattelijat ovat vaatineet Obamaa nostamaan Kuuban-vierailullaan esiin maan ihmisoikeusongelmia.

Voimme kuunnella kuubalaisten huolia entistä tehokkaammin.

– Miten menee, Kuuba, hän kirjoitti paikallisella slangilla tviitissään.

Obaman ohjelmassa on suurlähetystössä käynnin lisäksi ainakin Kuuban presidentin Raul Castron tapaaminen, vierailu baseball-peliin, Havannan vanhaan kaupunkiin tutustumista ja kuubalaisaktivistien edustajien kanssa keskustelua.

Yhdysvallat ja Kuuba ovat olleet pitkään arkkivihollisia. Maat ajautuivat välirikkoon Kuuban kommunistisen vallankumouksen jälkeen 1960-luvun alussa, kun Yhdysvallat määräsi saarivaltion kauppasaartoon.

Monille eristyksissä asuville köyhille kuubalaisille Yhdysvallat kuitenkin edustaa lupausta paremmasta elämästä. Paikalliset ovat olleet Obaman vierailusta innoissaan jo päiviä etukäteen. Taidemaalarit ovat ilmestyneet kaduille, keskusta on siivottu puhtaaksi ja Yhdysvaltain lippu on nostettu moniin rakennuksiin.

Vierailun odottaminen ei ole kuitenkaan sujunut pelkästään iloisissa tunnelmissa. Poliisi pidätti kymmeniä toisinajattelijoita vain tunteja ennen Obaman vierailun alkua. Pidätetyt kuuluvat Naiset valkoisissa -ryhmään, jonka ovat perustaneet entisten poliittisten vankien vaimot.

Poliisi pidätti naiset, kun he yrittivät kokoontua viikoittaiseen mielenosoitukseensa havannalaisen kirkon ulkopuolella. Poliisi ei kertonut syitä pidätyksille.

Vastaavat pidätykset ovat Kuubassa hyvin yleisiä, ja yleensä kiinni otetut vapautetaan pian.

Sekasorto jatkuu Gambiassa – suomalaiset lennätetään kotiin perjantaina

Kuva: Lehtikuva

Gambian presidentiksi valittu Adama Barrow (kuvassa) vannoi virkavalansa torstaina maan suurlähetystössä Senegalissa. Maan poliittinen kriisi jatkuu, sillä presidentti Yahya Jammeh ei vielä torstaina suostunut astumaan syrjään Gambian pääkaupungissa.

Valan jälkeen Barrow vetosi Gambian asevoimiin, jotta sotilaat osoittaisivat uskollisuutta hänelle uutena presidenttinä ja ylipäällikkönä.

Gambian armeijan päällikkö Ousman Badjie oli jo aiemmin julistanut tukensa presidentinvaalit voittaneelle Adama Barrowille, mutta vaihtoi myöhemmin takaisin Jammehin tukijoukkoihin.

Senegal on ilmoittanut olevansa valmis siirtämään joukkojaan Gambiaan, ellei Jammeh luovu vallasta.

Badjie puolestaan ilmoitti, ettei hän määrää joukkojaan taistelemaan, jos muiden Afrikan maiden joukkoja ylittää rajan Gambian puolelle. Badjie sanoo, että hän ei halua sotilaidensa olevan mukana poliittisessa kiistassa. Hän kuvailee tilannetta tyhmäksi riidaksi.

– Jos he (senegalilaiset) tulevat maahan, me olemme täällä näin, Badjie sanoi nostaen kätensä ilmaan antautumisen merkiksi.

Yhä sekasortoisempaan tilanteeseen ajautuvassa maassa oli torstaina edelleen satoja suomalaisturisteja. Matkatoimisto Tjäreborgilta kerrottiin STT:lle, että maassa olevat noin 300 turistia lennätetään kotiin perjantaina.

Matkatoimiston tiedotuspäällikön Arja Pucilowskin mukaan turisteista noin 200:n oli alun perin tarkoitus lentää Suomeen huomenna. Lopuille on Pucilowskin mukaan järjestetty ylimääräinen lento.

Lisäksi Pucilowski kertoi, että perjantain lomalento Gambiaan on peruttu. Päätökseen vaikutti Ruotsin ulkoministeriön maanantaina päivittämä matkustustiedote, jossa suositellaan toistaiseksi välttämään tarpeetonta matkustamista Gambiaan. Suomen ulkoministeriöllä ei ole omaa matkustustiedotetta maahan, sillä maassa ei ole suomalaisedustustoa.

AVAINSANAT

”Ei Trumpia, ei KKK:ta, ei fasistista USA:ta!” – Trumpin suuri päivä ei sujune häiriöittä

Kuva: Lehtikuva

Päivänvalo pääsee kirkkoon vaimeana lasimaalausten läpi, mutta monikymmenpäisen ihmisjoukon kiihtyneet äänet kaikuvat seinistä vaimentamattomina.
Täällä valmistellaan vallankumousta.

– Ei Trumpia, ei KKK:ta, ei fasistista USA:ta!

Suurin osa joukosta marssii eteenpäin yhtenäisenä, iskulausetta messuavana ihmismuurina, jonka muutama lainvalvojaa esittävä vapaaehtoinen yrittää hajottaa. Harjoitus on osa väkivallattoman suoran toiminnan koulutusta, jota DisruptJ20-mielenosoituksen järjestäjät tarjoavat vapaaehtoisilleen.

Suoran toiminnan aika on jo lähes käsillä. Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washingtonissa perustetun DisruptJ20-ryhmän toiminta on alusta alkaen tähdännyt presidentin virkaanastujaisten häiritsemiseen.

Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump vannoo virkavalansa huomenna Washingtonissa. Virallinen seremonia järjestetään Capitol-kukkulalla Yhdysvaltain kongressin edustalla. Juhlallisuudet alkavat jo tänään virkaanastujaisten aattona, kun Trump käy laskemassa seppeleen Arlingtonin sotilashautausmaalla. Lisäksi hän pitää puheen Lincolnin muistomerkillä ja luvassa on musiikkiesityksiä.

Mielenosoittajien tukikohtana toimivaan St. Stephensin kirkkoon on kokoontunut amerikkalaisia eri puolilta maata. Useimmat ovat kaksi- tai kolmekymppisiä, mutta joukossa on myös iäkkäämpiä kansalaisaktivistikonkareita.

30-vuotias Shannon Abbott ajoi kotiosavaltiostaan Michiganista 11 tuntia pääkaupunkiin osoittamaan mieltään Trumpia vastaan.

Meidän täytyy osoittaa, että meitä on paljon.

Kuten monet nuoret amerikkalaisaikuiset, hän kiinnostui kansalaisaktivismista tuoreen presidentinvaalikampanjan aikana. Hän teki vapaaehtoistyötä ensin demokraattipuolueen esivaaliehdokkaan Bernie Sandersin ja sitten pienpuolue vihreiden presidenttiehdokkaan Jill Steinin kampanjoissa.

– Se avasi silmäni monille tärkeille asiakysymyksille, joiden suhteen arvelen asioiden menevän huonompaan suuntaan Trumpin presidenttikaudella, hän sanoo.

– Meidän täytyy vaatia tasa-arvoa, pakolaisten oikeuksien puolustamista ja koulutusjärjestelmän uudistamista. Meidän täytyy osoittaa, että meitä on paljon.

Jälkimmäinen tavoite näyttäisi onnistuvan virkaanastujaisviikonloppuna erinomaisesti. Washingtoniin odotetaan kymmeniätuhansia mielenosoittajia.

Virkaanastujaispäivälle on suunniteltu lukuisia protestimarsseja ja muita mielenilmauksia. Monilla niiden järjestäjillä on ammattimaiset verkkosivut, joista kuka tahansa saa tietoa ryhmän tavoitteista ja suunnitelmista.

DisruptJ20-ryhmä on virkaanastujaispäivän mielenosoittajista kenties radikaalein. Ryhmän perustamiseen osallistunut Samantha Miller kertoo, että tavoitteena on pysäyttää virkaanastujaisseremonia ja estää kutsuvieraita pääsemästä tapahtumaan.

Mielenilmaus ei kohdistu pelkästään Trumpiin.

– Tavoittelemme laajaa muutosta koko järjestelmän tasolla. Mielestämme Yhdysvaltojen poliittinen järjestelmä on rikki ja kapitalismi on rikki, 31-vuotias Miller sanoo.

– Perustimme ryhmän viime kesänä, koska koimme, ettei kumpikaan ehdokas ollut hyvä eikä kumpikaan puolue edusta meitä.

Shannon Abbott aikoo osoittaa mieltään DisruptJ20:n riveissä mutta sanoo, että olisi voinut yhtä hyvin valita jonkin toisenkin ryhmän.

– Moni meistä täällä ei koe kuuluvansa mihinkään yhteen ryhmään. Monet ryhmistä toimivat yhteistyössä ja järjestävät tapahtumia yhdessä.

Osa virkaanastujaispäivän mielenilmauksista järjestetään viranomaisten luvalla, osa luvatta. Abbottille ei ole tärkeää, osallistuuko hän luvalliseen vai luvattomaan protestiin.

– En pyri tulemaan pidätetyksi mutta olen sitä mieltä, että kunhan kokoonnumme väkivallattomasti, meidän ei pitäisi tarvita lupia.

STT–MARIA ANNALA

”Kokoomusjohto on totaalisesti kadottanut kompassinsa” – pääministeri tuohtui

Kuva: Lehtikuva

Ruotsin maltillinen kokoomus eli moderaatit ilmoitti torstaina olevansa valmis vuoropuheluun hyvin maahanmuuttokriittisen ruotsidemokraattien kanssa maan valtiopäivillä.

– Meidän ei pidä sulkea pois mahdollisuutta muodostaa enemmistöjä ruotsidemokraattien kanssa yksittäisissä kysymyksissä, joissa on edellytyksiä sopuun, sanoi kokoomusjohtaja Anna Kinberg Batra.

Kinberg Batran puheet synnyttivät kiivaan keskustelun. Sosialidemokraattinen pääministeri Stefan Löfven (kuvassa) kritisoi lehdistötilaisuudessaan kovin sanoin Kinberg Batran lausuntoja.

– Tulee vaikutelma, että kokoomusjohto on totaalisesti kadottanut kompassinsa, sanoi Löfven, joka johtaa Ruotsin punavihreää vähemmistöhallitusta.

Kinberg Batran lausunnot muodostivat jakolinjan Ruotsin porvarileirin sisälle. Kristillisdemokraatit asettuivat kokoomuksen ruotsidemokraattimyönteisen linjan taakse, kun taas keskustapuolue ja liberaalit ottivat ehdotuksen vastaan nyrpeästi.

Voimakkaasti maahanmuuttopolitiikkaa kritisoineet ruotsidemokraatit on yritetty vuosien varrella eristää päätöksenteosta Ruotsin valtiopäivillä. Myös kokoomus on takavuosina suhtautunut ehdottoman kielteisesti yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa.

Noin pari vuotta sitten puheenjohtajana aloittaneen Kinberg Batran kaudella kokoomuksen poliittinen linja on tiukentunut muun muassa maahanmuutto- ja integraatiopolitiikassa sekä sisäisen turvallisuuden kysymyksissä.

Vuosina 2006–2014 Ruotsia hallinnut neljän puolueen porvariallianssi ajoi suhteellisen sallivaa maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa. Tuolloin porvarileirin johdossa oli aiempi kokoomusjohtaja Fredrik Reinfeldt.

Ruotsin seuraavia valtiopäivävaaleja odotetaan ensi vuoden syyskuulle.

Trumpin ministeriklaanista uupuu yksi: ex-kuvernööri hoitanee maatalousasiat

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvaltain presidentiksi perjantaina nouseva Donald Trump on valitsemassa maan uudeksi maatalousministeriksi Georgian entisen kuvernöörin Sonny Perduen. Asiasta kertoivat lähteet muun muassa ABC Newsille. New York Times -lehden mukaan kaksi Trumpin siirtymäajan tiimin jäsentä on vahvistanut tiedon.

Maatalousministerin valinnan jälkeen Trump on nimennyt kaikki ministerinsä. Yhdysvaltain senaatin täytyy vielä hyväksyä valinta.

70-vuotias Perdue toimi Georgian kuvernöörinä vuodesta 2003 vuoteen 2011 asti. Hän on toiminut aiemmin myös eläinlääkärinä.

New York Timesin mukaan Perdue tuki Trumpin kampanjaa erityisesti sen loppumetreillä.

Kokoomus käänsi kelkkansa Ruotsissa: Yhteistyö maittaisikin ruotsidemokraattien kanssa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Ruotsin maltillinen kokoomus on valmis vuoropuheluun ruotsidemokraattien kanssa maan valtiopäivillä. Kokoomus ei myöskään suhtaudu kielteisesti ruotsidemokraateilta mahdollisesti saamaansa tukeen.

– Meidän ei pidä sulkea pois mahdollisuutta muodostaa enemmistöjä ruotsidemokraattien kanssa yksittäisissä kysymyksissä, joissa on edellytyksiä sopuun, sanoi kokoomusjohtaja Anna Kinberg Batra (kuvassa) torstaina tiedotustilaisuudessa Tukholmassa.

Kinberg Batran mukaan Ruotsin kokoomus ei kuitenkaan halua hallitusyhteistyöhön tai budjettineuvotteluihin ruotsidemokraattien kanssa.

Voimakkaasti maahanmuuttopolitiikkaa kritisoineet ruotsidemokraatit on yritetty vuosien varrella eristää päätöksenteosta maan valtiopäivillä. Myös Ruotsin kokoomus on takavuosina suhtautunut ehdottoman kielteisesti yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa.

Maltillinen kokoomus eli moderaatit on Ruotsin toiseksi suurin puolue ja ruotsidemokraatit kolmanneksi suurin. Kumpikin puolue on valtiopäivillä oppositiossa. Maata johtaa tällä hetkellä sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen punavihreä vähemmistöhallitus.

Ruotsin seuraavien vaalien odotetaan ajoittuvan ensi vuoden syyskuulle.
STT–MATIAS ÅBERG