– On hyvä, että myös talouden arviointineuvosto tuo esiin sen tosiasian, että finanssipolitiikka on ollut oikein mitoitettua ja elvyttävä politiikka perusteltua vuosien 2020 ja 2021 aikana, kun koronakriisi on pyyhkäissyt läpi yhteiskuntamme. Näin on saatu talouden pyörät pidettyä pyörimässä ja ehkäisty työttömyyttä ja sitä myöden talouskriisin syvenemistä, Mäkinen sanoo tiedotteessaan.

Mäkinen huomauttaa kuitenkin, että arviointineuvoston samaan aikaan kritisoima kehystason nosto on mahdollistanut tarvittavan elvyttävän talouspolitiikan. Mäkinen muistuttaa samalla, että tämän vuoden talousnäkymät ovat myös yhä epävarmat.

– Se mistä lienemme kaikki yhtä mieltä, on julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydestä huolehtiminen ja tähän on syytä alkaa pian kiinnittää huomiota. Kuitenkin samalla tulee muistaa, että sopeutuksen tulee olla tarkoin harkittua. Kuten arviointineuvostokin huomauttaa, koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan tukien leikkaukset Suomessa 2010-luvun aikana ovat todennäköisesti haitanneet tki-toimintaa ja näin ollen talouskasvua ja tuottavuutta, huomauttaa Mäkinen.

– Ilahduttavaa on, että arviointineuvosto ensi kertaa nostaa esiin ilmastonmuutokseen liittyvät riskit. Ilmastonmuutosta on hillittävä kaikin mahdollisin keinoin, mikä vääjäämättä maksaa, mutta hyvin hoidettu vihreä siirtymä voi vähentää kustannuksia. Tämä kuitenkin edellyttää onnistuakseen myös julkisen sektorin investointeja.

– Tähän on syytä olla tyytyväinen. On hienoa ja oikein että myös työntekijät saavat osansa tuottavuuden paranemisesta. Tällä linjalla on syytä jatkaa, jos pystymme koulutusta parantamalla ja TKI-panostuksia vauhdittamalla nostamaan tuottavuutta, voivat palkat myös jatkossa nousta ilman että kilpailukyky vaarantuu, Mäkinen toteaa.