Oikaisu juttuun alkoholirajoitusten purkamisesta

Kuva: Lehtikuva

Oikaisu STT:n kotimaan maanantain (22.2.) juttuun alkoholirajoitusten purkamisesta.

Uutisesta sai kuvan, että liki 90 prosenttia kaikista Panimoliiton tutkimukseen vastanneista (1069) kannatti kaikkien 4,7 tilavuusprosenttia sisältävien alkoholijuomien myynnin sallimista ruokakaupoissa. Todellisuudessa vastaajien joukko oli laskettu niistä, joiden mielestä lainsäädännön rajoituksia pitäisi jotenkin purkaa (74 prosenttia 1069 vastaajasta).

Myös muissa listatuissa muutoksissa vastaajien osuudet ovat alkoholirajoitusten purkamiseen myönteisesti suhtautuneista vastaajista.

Lapsiasiavaltuutettu eduskuntaan – arvioi ensimmäistä kertaa Arkadianmäellä lasten hyvinvoinnin tilaa

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila arvioi tänään eduskunnalle perhepolitiikkaa ja lasten hyvinvointia.

Valtuutettu antaa katsauksen Suomen lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta eduskunnalle nyt ensimmäistä kertaa.

Kurttilan odotetaan esimerkiksi kommentoivan juuri kariutunutta perhevapauudistusta.

Vastedes lapsiasiavaltuutettu antaa eduskunnalle tilannekatsauksen Suomen lasten olosuhteista joka neljäs vuosi.

Mielipidemittaus: Kaksi kolmesta amerikkalaisesta haluaa tiukemmat aselait

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Mies tarkasti aseensa kuntoa Floridassa.

Yhdysvalloissa noin kaksi kolmesta tukee tiukempia aselakeja, ilmenee Quinnipiacin yliopiston kansallisesta mielipidemittauksesta.

Yliopisto julkisti kyselynsä noin viikko sen jälkeen, kun Floridassa tapahtunut kouluampuminen vaati 17 ihmisen hengen.

Yliopiston mukaan tuki tiukennuksille on suurempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen.

Yliopisto on vuodesta 2008 lähtien selvittänyt amerikkalaisten kantaa aselakeihin.

Kyselyn perusteella myös valtaosa aseen omistajista tukee aselakien tiukennuksia.

Aseenomistajista 50 prosenttia oli tiukennuksien kannalla ja 44 prosenttia vastusti niitä.

Taustatarkastukset saivat aseen omistajilta puolestaan jopa 97 prosentin tuen.

Puolueittain tarkasteltuna viimeisimpien mittauksien mukaan vain 34 prosenttia republikaanien kannattajista tukee aselakien tiukennuksia. Demokraattien kannattajien keskuudessa tiukennuksia kannattaa puolestaan 86 prosenttia.

Quinnipiacin yliopiston mittaukseen osallistui reilu 1 200 ihmistä maan laajuisesti. Kysely toteutettiin 16.–19. helmikuuta. Tuloksen virhemarginaali on 3,4 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Trump tukee aseiden tulinopeutta lisäävien lisäosien kieltoa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo tukevansa itselataavien aseiden tulinopeutta lisäävien lisäosien kieltämistä.

Trumpin mukaan hän on allekirjoittanut muistion, joka määrää säädöksen valmistelun. Trump sanoo odottavansa, että uudet säädökset tulevat voimaan pian.

Esimerkiksi Las Vegasin joukkoampuja käytti niin sanottua ”bump stock” -lisäosaa ampuessaan musiikkifestivaaleille osallistuneita ihmisiä viime vuoden lokakuussa.

Lisäosien kieltäminen on yksi harvoista aseita rajoittavia sääntelyjä, joka on saanut myös vaikutusvaltaisen lobbarijärjestön Kansallisen kivääriyhdistys NRA:n tuen.

”Tilanne on hyvin erikoinen” – Kansanedustaja epäilee kuntien maksattavan Kelalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Satu Taavitsainen.

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen on tehnyt kirjallisen kysymykseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista.

Taavitsainen toteaa, että ne ovat Suomessa kansainvälisesti ottaen korkeat ja ne ovat kolminkertaistuneet vuodesta 1990.

– Tästä huolimatta Juha Sipilän (kesk.) hallitus on mahdollistanut kunnille ja kuntayhtymille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen noin 30 prosentin korottamisen. Näiden lisäksi on tehty hallituksen päättämät lääkkeiden ja matkojen omavastuiden korotukset.

Taavitsaisen mukaan sote-uudistuksen yhteydessä olisi hyvä mahdollisuus tuntuvasti laskea asiakasmaksujen tasoa tai poistaa ne kokonaan.

– Perheet, joissa on työttömyyttä ovat korkeiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen yksi suurin kärsijä, samoin pienituloiset työssäkäyvät, eläkeläiset ja vammaiset. Monissa perheissä korkeat tasamaksut ovat johtaneet maksuhäiriöihin, velkaantumiseen ja ulosottoon. Ihmiset ovat joutuneet perumaan lääkärinaikojaan, koska heillä ei ole varaa maksaa käyntiä. Myös lääkärin määräämiä lääkkeitä on jäänyt rahan puutteen vuoksi ostamatta.

”Asiakkaat jäävät yksin eri viranomaisten palloteltaviksi.”

Taavitsainen kertoo esimerkin. Työttömyyden vuoksi eräs kahden lapsen yksinhuoltajaäiti joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja sairastui keskivaikeaan masennukseen. Hän pääsi TE-toimiston lähettämänä työttömän maksuttomaan terveystarkastukseen ja sitä myöten lääkärille sekä psykiatrian poliklinikalle, jossa hän on käynyt keskustelemassa 2-4 viikon välein.

– Hän ei ole kuitenkaan pystynyt maksamaan kaikkia laskuja ja hänelle on kertynyt ulosottoon terveyskeskusmaksuja, sairaalan poliklinikkamaksuja ja hammashoitolaskuja.

Asiakasmaksulaissa säädetään kuntien velvollisuudesta kohtuullistaa tai jättää perimättä asiakasmaksuja, jos ne vaarantavat henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä.

– Tätä laissa säädettyä asiakkaan oikeutta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamiseen ei yleisesti tunneta, eikä sitä sovelleta kunnissa ja kuntayhtymissä. Aivan liian suuri osa työntekijöistä ja kuntalaisista ei edes tiedä lain antamasta mahdollisuudesta. Vakiintuneet käytännöt puuttuvat ja asiakkaat jäävät yksin eri viranomaisten palloteltaviksi, Taavitsainen toteaa.

– Eri puolilta Suomea on tullut ilmi tapauksia, joissa pienituloiset ihmiset eivät ole lainmukaista kohtelua saaneet vedotessaan asiakasmaksulaissa mainittuun mahdollisuuteen potilas- ja asiakasmaksujen tilapäisestä alentamista tai perimättä jättämisestä saadakseen heille aiheutuvat kohtuuttoman suuret kustannukset pienemmiksi.

”Kyseessä saattaa olla myös kuntien ja kuntayhtymien käytäntö.”

Taavitsainen arvelee, että Suomeen on muodostunut yleinen käytäntö maksaa terveydenhuollon asiakasmaksuja toimeentulotuesta sen sijaan, että hyödynnettäisiin asiakasmaksulain mahdollisuutta alentaa maksua tai jättää se perimättä, vaikka asiakasmaksulain tarkoitus on nimenomaan maksuvaikeustilanteiden helpottaminen. Kaikki pienituloiset eivät täytä toimeentulotuen saamisen edellytyksiä, ja tällöin he ei eivät saa mitään apua maksuihin.

– Kyseessä saattaa olla myös kuntien ja kuntayhtymien käytäntö maksattaa asiakasmaksut Kelalla, minkä vuoksi ne ohjaavat huojennusta pyytävät Kelan toimeentulotuen hakijoiksi.

Asiakasmaksulain mukaan maksuja voidaan tarvittaessa jättää perimättä tai alentaa, mikäli kunta tai kuntayhtymä on tehnyt asiasta päätöksen.

– Käytännössä tämä tarkoittanee, että kunnan toimielimen tulee tehdä yleinen päätös huojennusten soveltamisesta kyseisessä kunnassa, ennen kuin huojennuksia voidaan yksittäistapauksessa myöntää.

– Tilanne on hyvin erikoinen, sillä ei liene tarkoituksenmukaista että eduskunnan päättämää lakia noudatetaan vain, jos poliittinen toimielin kunnassa näin tahtoo.

– On ehdottoman tärkeää, etteivät asiakasmaksut ole esteenä palvelujen käytölle ja aiheuta köyhyyttä, perintää ja ulosottoa. Perustuslakivaliokunta on todennut, että kansalaisten saatavilla täytyy olla palveluita, eivätkä ne saa maksujen takia jäädä saamatta.

Satu Taavitsaisen mukaan ihmisille on tiedotettava kunnissa aktiivisesti mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen.

Näin Satu Taavitsainen kysyy:

– Tarkoittaako asiakasmaksulain 11 § 2 momentti sitä, että kunnan tai kuntayhtymän toimielimen tulee tehdä yleinen päätös huojennusten soveltamisesta kyseisessä organisaatiossa ennen kuin huojennuksia voidaan myöntää yksittäistapauksessa?

– Onko ministerillä tietoa, kuinka monessa kunnassa ja kuntayhtymässä on tehty päätös asiakasmaksulain 11 § 2 momentin soveltamisesta ja myönnetään lain mukaisesti huojennusta asiakasmaksuihin?

– Onko ministeri tietoinen siitä, että terveydenhuollon maksuja suoritetaan laajasti toimeentulotuella sen sijaan, että hyödynnettäisiin asiakasmaksulain 11 §:n 2 momentin mahdollisuutta alentaa asiakasmaksua tai jättää se perimättä?

– Miten ministeri aikoo reagoida siihen, että ihmisille on annettu maksujen huojennuspyyntöihin vastaukseksi, ettei maksua voi huojentaa, koska kunnassa tai kuntayhtymässä ei ole maksujen vapautus- tai huojennusmenettelyä käytössä?

– Mihin toimenpiteisiin ministeri aikoo ryhtyä, että asiakasmaksulain 11 §:ää sovellettaisiin tarkoituksenmukaisella tavalla asiamaksujen alentamiseen, eikä asiakasta ohjattaisi viimesijaisen tukimuodon eli toimeentulotuen piiriin?

– Miten ministeri aikoo varmistaa, että kansalaiset ovat tietoisia mahdollisuuksistaan saada sosiaali- ja terveydenhuollon tasamaksuihin huojennusta?

– Aiotaanko sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja alentaa sote-uudistuksessa?

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja vaatii supon valtaoikeuksien selvittämistä – ”Tulkitsin ministereiden suhtautuvan myönteisesti”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja Mika Kari (sd.) edellyttää, että suojelupoliisin muuttuva rooli ja uudet valtaoikeudet selvitetään huolellisesti niin sanottujen tiedustelulakien valiokuntakäsittelyissä. Kari muistuttaa, että supo on saamassa paitsi lisää oikeuksia myös muuttumassa poliisiorganisaatiosta tiedusteluorganisaatioksi.

– Valtaoikeudet eivät saa horjuttaa kansalaisten yksityisyyden suojan ja turvallisuuden herkkää tasapainoa, SDP:n ryhmäpuheen tiedustelulakien lähetekeskustelussa tiistaina käyttänyt Kari sanoo.

SDP vaati eduskunnassa koko supon saattamista parlamentaarisen valvonnan piiriin. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman myös totesi, ettei ilman supon valvontaa tule uusia tiedusteluoikeuksia.

 Valvonta pitää saada vastaamaan viranomaisten uusia valtaoikeuksia. Valiokuntakäsittelyssä pitää kuulla tätä varten laajasti asiantuntijoita, Kari sanoo.

Hän kokee sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) vastanneen salissa SDP:n vaatimuksiin.

”Perustuslakivaliokunnalle on annettava riittävä aika kantansa muodostamiseen.”

 SDP:n ryhmäpuheenvuorossa toimme esiin sen, että massavalvonta ei meille käy. Ministerit kilvan vakuuttelivat, ettei kyse ole kohdentamattomasta valvonnasta.

–  Toinen keskeinen vaatimuksemme oli suojelupoliisin toiminnan saaminen asianmukaisen parlamentaarisen valvonnan piiriin kokonaisuudessaan.

Sekä sisäministeri että oikeusministeri yhtyivät Karin tulkinnan mukaan näkemykseen, että eduskunnan on käytävä valvontaa koskeva kysymys tarkkaan läpi.

– Tulkitsin ministereiden suhtautuvan myönteisesti SDP:n vaatimukseen koko supon saamiseksi parlamentaariseen valvontaan.

Seuraavaksi massiivinen sotilas- ja siviilitiedustelua koskeva lakipaketti etenee valiokuntiin. Hallitus on esittänyt perustuslain kiireellistä muuttamista, joten sen tarvetta arvioidaan perustuslakivaliokunnassa. Karin mukaan olennaista on, että asiat määrittävät käsittelyn aikataulun.

– Tässä ei saa asettaa rattaita hevosen eteen, vaan perustuslakivaliokunnalle on annettava riittävä aika kantansa muodostamiseen. Seuraava kannanmuodostamisen paikka on kuin valiokuntavaihe on käyty täysimääräisesti läpi.

Nopeutettu perustuslain säätämisjärjestys vaatii toteutuakseen eduskunnassa 5/6-määräenemmistön.

Tukholman autoiskun tekijä Drottninggatanin valinnasta: ”Kalifaatti ei anna anteeksi”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP photo TT News Agency / Fredrik SANDBERG /
Rakhmat Akilov oikeudessa Tukholmassa 14. helmikuuta.

Tukholman viimevuotisesta kuorma-autoiskusta syytetyn Rakhmat Akilovin tavoitteena oli tappaa Ruotsin kansalaisia. Tämä selvisi tiistaina Tukholmassa järjestetyssä oikeudenkäynnissä.

Syyttäjä Hans Ihrmanin kysymykseen, oliko attentaatti hänen mielestään onnistunut, Akilov vastasi kieltävästi.

– Jäin henkiin, hän perusteli vastaustaan.

Drottninggatanin iskussa Tukholmassa viime huhtikuussa kuoli viisi ihmistä ja kymmenen loukkaantui vakavasti. Syyttäjän mukaan lisäksi yli 130 ihmistä oli vaarassa kuolla tai loukkaantua.

Akilov sanoi tehneensä iskun, jotta Ruotsi lopettaisi osallistumisen äärijärjestö Isisin perustaman islamilaisen kalifaatin vastaiseen taisteluun.

– Halusin, että Ruotsi lopettaa sotimisen kalifaattia vastaan. Että lopetettaisiin sotilaiden lähettäminen taistelualueille. Ja että lopetettaisiin jättiläismäisten rahasummien lähettäminen meidän kalifaattimme vastaiseen taisteluun, Akilov kertoi.

Drottninggatanin valintaa hän perusteli sillä, että se on Ruotsin keskeisimpiä katuja.

– Se muistuttaa pahaa tehneitä siitä, että kalifaatti ei anna anteeksi.

Venäjää oikeudenkäynnissä puhunut uzbekistanilainen Akilov vastasi syyttäjän kysymyksiin asiallisesti ja rauhallisesti ilman minkäänlaisia tunteenilmauksia. Hän ei myöskään osoittanut katumusta.

”Ei riippuvainen muista”

Esitutkinnassa Akilov on kertonut toimineensa äärijärjestö Isisin nimissä. Isis ei kuitenkaan ole ilmoittanut olevansa Tukholman iskun takana kuten se teki vuonna 2016 Nizzan ja Berliinin rekkahyökkäysten yhteydessä.

Oikeudessa Akilov kuitenkin kertoi saaneensa Isisin jäseniltä hyväksynnän iskulle. Isisin jäseniin hän sanoi olleensa yhteydessä netin kautta.

– Teon tein, koska sydämeeni ja sieluuni sattuu niiden puolesta, jotka ovat kärsineet Nato-liittouman pommitusten takia, Akilov sanoi.

Oikeuden istunnon jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa syyttäjä Hans Ihrman sanoi Akilovin suunnitelleen iskun yksin.

– Kontakteilla ei ollut ratkaisevaa merkitystä. Akilov on suunnitellut ja valmistellut teon yksinään eikä ole ollut riippuvainen muista ihmistä. Hän on etsinyt tukea, Ihrman sanoi.

Tuomio odotettavissa ennen juhannusta

Akilov on asianajajansa välityksellä myöntänyt oikeudelle syyllistyneensä terrorismirikokseen, terrorismirikoksen yritykseen sekä vaaran aiheuttamiseen. Hän ei aio vastustaa vaadittua vankeustuomiota ja sitä seuraavaa karkotusta Ruotsista.

Asianajaja Johan Erikssonin mukaan Akiloville oli tärkeää vastata oikeudenistunnossa esitettyihin kysymyksiin.
Akilov on oleskellut Ruotsissa luvatta sen jälkeen, kun hänen oleskelulupahakemuksensa hylättiin 2016.

Oikeudenkäynti jatkuu pitkin kevättä, ja tuomion odotetaan tulevan ennen juhannusta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta