Kolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Oikeistopolitiikkaa tungetaan edelleen suomalaiseen urheiluun — Sanni Grahn-Laasonen voisi toteuttaa Ernst von Bornin lupausta

Se on varmaa, etteivät urheilutoimittajat päädy yksimieliseen ratkaisuun, kuka on Vuoden urheilija 2016 Suomessa.

Vammaisurheilijaa, tähtikelaaja Leo-Pekka Tähteä äänestävät monet. Pyöräilyn MM-kisojen kaksoispronssimitalisti Lotta Lepistö saa monen valitsijan kannatuksen. Tyrkyllä ykköspaikalle on muitakin.

Meneillään olevana loppukautena ei ole enää tiedossa merkittäviä arvokisoja, jotka voisivat tuoda uusia urheilijasankareita mukaan äänestykseen.

Missä on tasapuolisuus silloin, kun urheilijajäseniksi esitetään vain kokoomuslaisia?

Kokoomuksen Kalervo Kummola on antanut kasvot sille, kuinka hyödyllistä on urheilun ja politiikan käsien yhteen lyöminen. Jääkiekkojohtajana Kummola on nostanut lajin ykkössuosituksi Suomessa ja tuloksiltaan parhaaksi lajiksemme maailmalla. Kummola on hyödyntänyt poliittista osaamistaan lobbaamalla Suomeen reippaasti yli 200 jäähallia meidän kaikkien iloksemme. Ilman poliitikkoja tämä ei olisi onnistunut. Jalkapallo kalpenee.

Nyt Kummola on yhdessä toisen urheilevan poliitikon Tuija Braxin (vihreät, koripallo TUL:n seura Helsingin Jyry) sekä Juhani Kaskealan, Mikko Ronkaisen ja Mari Roustin muodostaman ehdollepanovaliokunnan jäsenten kanssa tehnyt esityksen olympiakomitean kokoonpanosta.

Puheenjohtajaksi esitetään Suunnistusliiton puheenjohtaja Timo Ritakalliota sekä varapuheenjohtajiksi Susanna Rahkamoa (taitoluistelu) ja Jukka Rauhalaa (paini).

Jäsenehdokkaat ovat Eki Karlsson (Suomen Latu), Anne Vierelä (voimisteluliitto), Arja Sääksilahti (lasten liikunta), Matti Nurminen (jääkiekko), Lasse Mikkelsson (Pajulahden urheiluopisto), Antti Zitting (koripallo).

Urheilijajäseniksi ehdotetaan Sari Multalaa (purjehdus ja kokoomuksen kansanedustaja) sekä O-P. Karjalaista (moukarimies ja nykyinen kokoomuspoliitikko). Varajäseniksi moottoripuolelta Juhani Pakaria ja soveltavan liikunnan Anne Taulua. KOKn jäsen Sari Essayah jatkaa OKn jäsenenä.

Ehdollepanovaliokunta on pyrkinyt toteuttamaan sen ajatuksen, että urheilu on suomalaisia yhdistävä harrastus ja siksi sitä on johdettava tasapuolisuuden tunteella niin, että kaikki tuntisivat sen yhteiseksi.

Mutta missä on tasapuolisuus silloin, kun urheilijajäseniksi esitetään vain kokoomuslaisia, vaikka tarjolla olisi ollut TUL:n kaksi maailmanmestariurheilijaa Valentin Kononen ja Jani Sievinen sekä Euroopan mestari Reima Salonen?

Toki muitakin nimiä oli tarjolla.

Mika Kojonkosken johtama huippu-urheilun muutostyöryhmä sai aikaan vain komitean jäsenille huippuedut kassan kapenemisen kustannuksella.

Valinta ei kuitenkaan vielä ole pulkassa. Marraskuun 26 päivänä eri lajien edustajat kokoontuvat päätöksentekoon. Olympialajeilla kaksi, muilla yksi ääni. Lajiniilot ovat fanaattisia oman lajinsa puolustajia, Nyt ehdotuksesssa ei ole ketään hiihdon eikä jalkapallon edustajaa. Tuntuu etukäteen siltä, että näistä paikoista syntyy aikamoinen älämölö.

Samalla päätetään yhdistää huippu-urheilun ja kansan liikuttaminen saman katon alle. En ole ainoa, joka pitää ratkaisua huonona. Molemmat sektorit tarvitsevat omat asiansa osaajat. Puurot ja vellit kaipaavat omat hämmentäjänsä kauhojen varteen.

Kyllä oikeistopolitiikkaa tungetaan edelleenkin maamme urheiluun, kun opetusministeri, kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen on nimittänyt puoluetoverinsa, kansanedustajan ja kohuliikemies Hjallis Harkimon vetämään työryhmää, jonka tehtävä on hankkia urheilulle rahaa.

Ministerihän voisi ryhtyä toteuttamaan edes hieman enemmän sitä lupausta, minkä ministeri Ernst von Born (rkp) antoi vuonna 1940 urheilujärjestöjen perustamalle Tippaustoimistolle, nykyiselle Veikkaukselle. Eli jos puulaaki menestyy, niin tuloskin kuuluu urheilulle kokonaisuudessaan, lateli valtiovalta silloin.

Onhan noista työryhmistä karvaita kokemuksia muutenkin. Kuopion kokoomuksen Mika Kojonkosken johtama huippu-urheilun muutostyöryhmä sai aikaan vain komitean jäsenille huippuedut kassan kapenemisen kustannuksella. Ei muuta.

Mielenkiintoa herättää myös se, miten toteutetaan olympiakomitean toimiston (Kojonkoski, Japisson) epäonnstumisen jälkeinen uudisraivaaminen. Kummolahan kehottaa uudistusten aloittamista juuri toimistosta.

Kolumni

Näin kansa arvioi kuntaa työnantajana: Turvallinen, mutta palkkataso vaatimaton

Kansalaiset arvioivat, että kunta on työnantajana turvallinen ja työolosuhteet kunnissa ovat hyvät. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyyn vastanneiden mielestä kunta-alan palkkataso on kuitenkin vaatimaton.

Vastanneet arvioivat myös, että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet työhön, mahdollisuudet edetä uralla ja kunta-alan töiden tuottavuus ja tehokkuus ovat kehnonpuoleisia. Lähes joka toinen vastaaja arvioi, että kunta-alan palkkataso on lähinnä huono. Monet vastaajista katsoivat kuitenkin, että kunta-alan palkkaus on riittävän hyvä.

Kunta-alan työolosuhteita piti erittäin tai melko hyvinä 64 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä moni arvioi, että kunta-alan työpaikat ovat varmoja ja pysyviä, ja että sukupuolten tasa-arvo toteutuu hyvin.

Kyselyssä tiedusteltiin myös kunta-alan työntekijöiden näkemyksiä. Kuntatyöntekijät pitivät suurimpina ongelmina palkkausta, mahdollisuuksia edetä uralla ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia. Kuntien palveluksessa olevista lähes joka toinen on tyytymätön esimiestyöhön ja johtamiseen.

Kantar TNS:n kyselyyn vastasi yhteensä 1 000 ihmistä. Virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kolumni

”Epäilin, pärjääkö uusi filmatisointi edeltäjille, mutta joudun sanomaan” – Heinäluoma antoi arvionsa uudesta Tuntemattomasta

SDP:n kansanedustajat ovat vakuuttuneita Aku Louhimiehen ohjaamasta uudesta Tuntemattoman sotilaan versiosta.

Eero Heinäluoma kehuu elokuvaa Facebookissa mielettömän hienoksi ja koskettavaksi.

– Epäilin, pärjääkö uusi filmatisointi edeltäjille, mutta joudun sanomaan: Tuntematon on VUODEN elokuva, Heinäluoma päivittää.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on myös pitänyt näkemästään.

– Kävimme eduskunnan kanssa katsomassa uuden Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan. Itketti, vavisutti, kosketti. Elokuva tulee jäämään suurten elokuvien joukkoon. Kiitos ja valtavasti onnitteluja kansallistarinamme hienosta toteutuksesta.

Kansanedustaja Sirpa Paateron mielestä Louhimiehen Tuntematon sotilas on vaikuttava ja riittävästi erilainen.

Kolumni

40868021

Sipilä Suomen Yrittäjien juhlassa: Paikallisessa sopimisessa mentävä eteenpäin

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jakoi Valtakunnallisten yrittäjäpäivien pääjuhlassa Suomen Yrittäjien huolen siitä, että paikallisessa sopimisessa ei ole päästy riittävästi eteenpäin.

– Asioita pitää pystyä sopimaan enemmän yrityksen sisällä. Se on päivän selvä asia. Suomi on paikallisessa sopimisessa kaukana jäljessä kilpailijamaitaan, Sipilä sanoi valtioneuvoston tiedotteen mukaan.

– Suomen on ol­ta­va ket­te­räm­pi ja no­pe­am­pi sel­viy­ty­mään eteen tulevista haasteista. Heti kun Suomi100 -juhlat loppuvat, järjestän 8. joulukuuta seminaarin Kohti seuraavaa sataa. Tilaisuudessa etsitään Suomen tärkeimmät kysymykset 2020-luvulle, seuraavalle sadalle vuodelle. Nyt haetaan oikeita kysymyksiä. Haastan Suomen Yrittäjät tuomaan niitä.

– Minulle on äärimmäisen tärkeää, että tämä hallitus jatkaa Suomen uudistamisen ja kehittämisen tiellä koko kautensa loppuun. Kinttaat eivät saa pudota, vaan ta­lous ja työl­li­syys on saa­ta­va kes­tä­väl­le poh­jal­le ja julkinen talous tasapainoon, Sipilä sanoi.

Suomen Yrittäjien Valtakunnallisten yrittäjäpäivien pääjuhla järjestettiin Joensuussa lauantai-iltana 21.10.2017.

40868021

Kolumni

Keskustaedustaja haukkuu oman ministerinsä Hämeen Sanomissa, varoittaa sotesta: ”Ei enää koskaan rakenneta takaisin”

Koko sote-uudistus voi vielä kaatua, arvioi keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila Hämeen Sanomissa. Hän epäilee, että perustuslakivaliokunta saattaa suhtautua hyvin kriittisesti siihen, että maakunta saisi päättää asiakasseteleiden käytöstä erikoissairaanhoidossa.

– Kylmä tosia-asia on, että jos nyt ajamme julkisen terveydenhuollon alas, sitä ei enää koskaan rakenneta takaisin.

Anttila epäilee, että lääkärit kaikkoavat julkiselta puolelta yksityisiin firmoihin. Anttilan mukaan hallituksen sote-uudistuksesta voi seurata myös maaseudun ja kaupungin epätasa-arvo, koska yritykset eivät syrjäseuduille tahdo.

– Tässä yritetään nyt kerralla niin suurta palaa ja niin monimutkaista järjestelmää, ettei tätä välttämättä senkään takia onnistuta viemään käytäntöön, Anttila sanoo Hämeen Sanomille.

Hänen mielestään sote pitäisi valmistella parlamentaarisesti.

Anttilan mielestä Sipilän (kesk.) hallituksen lainvalmistelun ongelmat johtuvat poliitikoista, ei valmistelevista virkamiehistä.

Keskustan kannatusta puolestaan syö hänen mukaansa sote-uudistusten vaikeuksien kaatuminen nimenomaan keskustalaisten vastuuministerien syliin. Hän on päivittänyt samasta asiasta myös Twitterissä.

Anttila ei kavahda antaa Hämeen Sanomissa kritiikkiä myöskään puolueen omalle ministerille, perhe- ja peruspalveluministerinä kesään saakka toimineelle Juha Rehulalle.

Anttila toteaa Rehulan tehneen terveydenhuoltolain, jolla ajettiin alas aluesairaaloiden anestesialeikkaustoiminta.

– Se oli erittäin iso virhe, joka iskee keskustan vahvoille kannatusalueille.

– Pahinta oli, ettei Rehula prosessoinut sen enempää keskustan eduskuntaryhmän, aluesairaalaväen kuin niiden palvelujen käyttäjienkään kanssa sitä, mitä muutoksia on tulossa. Me emme puolueessa katso hyvällä sellaista politiikkaa, jolla ajetaan alas seutukuntien elinvoimaa. Ja Rehulan päätös oli mitä suurimmassa määrin juuri sitä, Anttila sanoo Hämeen Sanomille.

Kolumni

Ville Niinistö Facebookissa: Natsiaatteelle ei ole sijaa Suomessa – ”Tasa-arvon edistäminen, jos jokin, on suomalaista”

Tampereen keskustassa oli tänään Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) ja heitä vastustaneiden ryhmittymien mielenosoitukset.

Vihreiden entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Niinistö ottaa kantaa Facebookissa.

Hän kirjoittaa, että ”Pohjoismaisen vastarintaliikkeen tavoite on tarvittaessa väkivallankin keinoin kumota demokratia, kansallisvaltiomme ja perustaa pohjoismainen natsivaltio”.

– Natsivaltioissa ei ole tilaa, tai ihmisoikeuksia, lopulta kenellekään muille kuin natseille.

Niinistön mukaan tällaiselle kiihotukselle oikeusvaltiota vastaan ei pitäisi olla demokraattisessa ja moniarvoisessa Suomessa tilaa.

– Hallitus on puhunut vastarintaliikkeen kieltämisestä, mutta mitään ei ole tapahtunut. Hallitus on puhunut vihapuheeseen puuttumisesta, mutta organisoitua rasistista liikehdintää se ei ole rikoslakiin ottanut. Rasismi rikoslakiin -aloite sitä esittää, ja sille moni oikeusoppinutkin on antanut tukensa: oikeusvaltion pitäisi puolustaa jokaista jäsentään systemaattiselta syrjinnältä, jollaista ylivaltaa natsit tavoittelevat.

Niinistö tarkastelee historiaa ja sitä, miten 1930-luvulla torjuttiin äärioikeiston kumouspyrkimykset, talvisodassa kaikkien aateryhmien suomalaiset puolustivat yhdessä maataan ja ihmisten vapautta ulkoiselta uhalta. Sotien jälkeen demokratia kesti myös kommunistisen kumouksen uhan.

– Niinä vuosina me suomalaiset opimme myös sen, että hyvinvointivaltion rakentaminen ja heikompiosaisten nostaminen köyhyydestä osallisuuteen on paras tapa pitää kansa yhtenäisenä ja suojata demokratiaa. Se opetus on vastuullisten päättäjien muistettava tänäkin päivänä. Ihmisiä vastakkainasettelevassa natsiaatteessa ei sen sijaan ole mitään isänmaallista.

– Sillä tasa-arvon edistäminen, jos jokin, on suomalaista. Tämä maa kuuluu jokaiselle suomalaiselle, ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Pidetään siitä kiinni ja laitetaan organisoitu rasismi rikoslakiin. Natsiaatteelle ei ole sijaa Suomessa, Niinistö päättää.

 

STT:n mukaan neljä ihmistä otettiin lauantaina Tampereella kiinni uusnatsien ja vastamielenosoittajien mielenilmausten yhteydessä. Poliisi tutkii vastamielenosoittajien toimia epäiltynä väkivaltaisena mellakkana.

Uusnatsistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen mielenosoittajat kokoontuivat aluksi Laukontorille, josta he lähtivät marssimaan Tampereen keskustan läpi oikeustalolle. Tampere natseja vastaan -vastamielenosoitus puolestaan kokoontui Keskustorille.

Vastamielenosoitusta pitäneet ryhmittymät pyrkivät hyökkäämään uusnatseja vastaan muun muassa Hämeensillalla ja Satakunnansillalla, kerrottiin Sisä-Suomen poliisista. Osa mielenosoittajista heitteli paukkupommeja toisia mielenosoittajia ja poliiseja kohden. Kukaan ei tiettävästi loukkaantunut.