Esityksestä on käytävä tarkemmin ilmi velvoitteet, joihin Suomi sopimuksella sitoutuu, oikeuskansleri Tuomas Pöysti sanoo lausunnossaan.

Kyseessä on Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus. Se täydentää Suomen Nato-jäsenyyttä ja määrittelee ehdot Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistoiminnalle kriisitilanteissa.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken allekirjoittivat DCA-sopimuksen Washingtonissa joulukuussa.

Esitys on paraikaa lausuntokierroksella. Tämänhetkisen arvion mukaan se on määrä esitellä eduskunnalle juhannusviikolla.

SOPIMUKSELLA Suomi avaa 15 sotilaskohdettaan yhdysvaltalaisten joukkojen mahdolliseen käyttöön.

Tiloja ja alueita voidaan käyttää myös Yhdysvaltojen puolustuskaluston, -tarvikkeiden ja -materiaalin sijoittamiseen ennakolta Suomen alueelle.

Oikeuskanslerin mukaan hallituksen esitys on laadittu varsin huolellisesti ja se edustaa pääosin hyvää lainvalmistelutapaa.

Sopimuksella annettaisiin Yhdysvalloille kuitenkin monenlaista toimivaltaa Suomessa. Tämän takia sopimuksen vaikutuksia muun muassa perusoikeuksiin on arvioitava huolellisesti, oikeuskanslerin lausunnossa sanotaan.

OIKEUSKANSLERIN mukaan erityisesti sopimuksen artiklat 6, 11 ja 12 ovat ”jännitteisessä” suhteessa Suomen perustuslain kanssa.

Esimerkiksi artiklan 12 mukainen rikosoikeudellisen tuomiovallan siirto Yhdysvalloille herättää oikeuskanslerin mukaan avoimia kysymyksiä, joihin hallituksen esityksessä olisi hyvä ottaa kantaa.

Artiklan mukaan Suomi lähtökohtaisesti luopuu tuomiovallasta yhdysvaltalaisten joukkojen tekemiin rikoksiin silloin, kun he ovat olleet suorittamassa virallista tehtävää Suomessa.

Suomelle kuitenkin jäisi mahdollisuus peruuttaa tuomiovallasta luopuminen ”erityisen tärkeissä yksittäistapauksissa”. Käytännössä tämä toteutuisi silloin, jos Suomi katsoisi, että asialla on erityistä merkitystä Suomen kannalta.

Oikeuskanslerin mukaan jää kuitenkin osin epäselväksi, kuinka tehokasta tämä peruuttaminen käytännössä olisi ja mitä siitä seuraisi.

LISÄKSI oikeuskansleri näkee, että sopimuksen perusteella Yhdysvalloille annetaan päätäntävalta siitä, mikä kaikki sen joukkojen toiminta Suomessa katsotaan virallisen tehtävän yhteydessä tapahtuvaksi toiminnaksi.

Näin ollen sellainen teko, jossa vahinko tai haitta voi kohdistua keneen tahansa, jäisi suomalaisen oikeusjärjestyksen ulottumattomiin, jos Yhdysvallat niin haluaisi, oikeuskansleri sanoo.

Oikeuskanslerin mukaan tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi sellainen, jossa yhdysvaltalaisen joukon jäsen ajaa kolarin Suomen kansalaisen kanssa ja Yhdysvallat katsoo, että kolari tapahtui virallisen tehtävän yhteydessä.

Uutista päivitetty klo 12.55