Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi lauantaina Helsingin Sanomille, että pakollisiin koronatesteihin voi liittyä perustuslaillisia ongelmia.

Henriksson herätti huomiota Ylen järjestämässä puoluejohtajien keskustelussa torstaina, kun hän ainoana puoluejohtajana ei kannattanut testausta. Henriksson perusteli linjaansa sillä, että oikeusministerinä hän ei voi ottaa asiaan kantaa ennen kuin lakiesitys yksityiskohtineen on valmis.

Lehtitietojen mukaan hallitus valmistelee parhaillaan lakiesitystä rajoilla tehtävistä pakkotesteistä kiireellisellä aikataululla. Helsingin Sanomien mukaan lakiesitys on tarkoitus saada valmiiksi ensi torstaihin mennessä.

–  Perustuslaki ei estä pakkotestejä, jos ne voidaan osoittaa välttämättömiksi koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi, Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen sanoo.

Ojanen ihmettelee uutisia hallituksen valmistelemasta uudesta lakiesityksestä, sillä Suomen lainsäädäntö mahdollistaa jo nykyisin pakollisten terveystarkastusten järjestämisen. Asiasta säädetään tartuntatautilain 16. pykälässä, jonka otsikkokin on ”Pakollinen terveystarkastus”.

Pykälän mukaan aluehallintovirasto voi päättää, että terveystarkastukseen osallistuminen on pakollista, jos se on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi välttämätöntä.

–  Ilmeisesti voimassaoleva lainsäädäntö ei nyt jostain syystä riitä, Ojanen sanoo.

Lait kirjoitettava huolellisesti

Lehtitietojen mukaan lakiesitystä valmistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén painottaa, että kansalaisten perusoikeuksiin puuttuvat lakiesitykset on kirjoitettava huolella ja perusteellisesti.

Hidén ja Ojanen kuuluvat molemmat siihen perustuslakiasiantuntijoiden joukkoon, jota eduskunnan perustuslakivaliokunta kuulee taajaan käsittelemiensä lakiesitysten yhteydessä.

–  Jos ihmisiin kohdistetaan joitakin perusoikeuksien kannalta merkittäviä rajoituksia, niin rajoitusten on oltava välttämättömiä esimerkiksi jonkin terveydenhuoltoon liittyvän tavoitteen saavuttamiseksi. Rajoittamisessa ei saa mennä pitemmälle kuin mikä on välttämätöntä, Hidén sanoo.

Pakollisten koronatestien kohdalla on Hidénin mukaan esimerkiksi syytä tarkastella, onko välttämätöntä kohdistaa testit kaikkiin Suomeen tuleviin heidän lähtömaastaan riippumatta vaiko vain niihin, joiden lähtömaassa koronatilanne on vakava.