Oikeusprofessori antaa risuja omistajaohjaukselle: ”Tapa valita konsulttiselvitysten tekijät arveluttaa”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston tapa valita salaisten konsulttiselvitystensä tekijät arveluttaa julkisoikeuden professori Tomi Voutilaista. Omistajaohjausosasto voi tilata salassa pidettäviä selvityksiä konsulttiyhtiöiltä ilman, että tekijöitä kilpailutettaisiin avoimesti missään vaiheessa.

Ainakin yhdessä tämänvuotisessa tilauksessa omistajaohjaus on tilannut salaisen konsulttiselvityksen suoraan yhdeltä konsulttitoimistolta, vaikka tilauksen enimmäisarvo ylitti hankintalaissa määritellyn 60 000 euron kilpailutusrajan. STT hankki selvityksen hankintapäätöksen käyttöönsä julkisuuslain perusteella.

Omistajaohjausosasto ei käytä puitejärjestelyä, jossa konsulttiyhtiöt karsitaan ensin avoimella kilpailulla. Puitesopimuksen saaneilta yhtiöiltä voidaan järjestelyssä myöhemmin ostaa palveluita myös kilpailuttamatta.

Sen sijaan omistajaohjausosasto valitsee konsultteja neuvonantajarekisteristään, johon yhtiöt saavat ilmoittautua suoraan ilman kilpailutusta. Jos selvitys halutaan esimerkiksi liikesalaisuuksien takia tilata salaisena, rekisteristä poimitaan yhtiöt, joilta tarjousta pyydetään. Joskus työ voidaan tilata suoraan joltain neuvonantajarekisteriin merkityltä yhtiöltä.

– Pyrimme aina joka tapauksessa kilpailuttamaan ja pyytämään tarjoukset usealta palveluntoimittajalta. Suorahankinnat ovat mahdollisia muun muassa erityistilanteissa, joissa ei ylitetä (hankintalaissa määriteltyä) kynnysarvoa, hallitusneuvos Ilpo Nuutinen valtioneuvoston omistajaohjausosastolta sanoo.

Vuoden 2016 loppuun asti kaikki yli 30 000 euron arvoiset hankinnat piti kilpailuttaa. Uudessa, tämän vuoden alussa voimaan tulleessa laissa raja nousi 60 000 euroon.

Neuvonantajarekisterin käyttötapa ei vakuuta oikeustieteilijää.

– Tällainen malli pitäisi toteuttaa lähtökohtaisesti puitejärjestelyllä hankintalain mukaisesti. Pelkästään se, että neuvonantopalvelussa tullaan käsittelemään salassa pidettäviä tietoja ei riitä perusteeksi ohittaa hankintalain säännökset, sanoo Voutilainen.

Hän työskentelee professorina Itä-Suomen yliopistossa.

Jo tilauksen perushinta ylitti vanhan lain määräämän rajan.

STT kertoi maanantaina, että junamatkustamisen kilpailumallin taustalla käytiin kovaa vääntöä liikenne- ja viestintäministeriön ja valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston välillä. LVM ja omistajaohjausosasto tilasivat valmistelun aikana seitsemän selvitystä, jotka maksoivat yhteensä noin 700 000 euroa.

Omistajaohjauksen tilaamien selvitysten hankintapäätöksissä kerrotaan, että asiaan liittyviä konsulttiselvityksiä tilattiin kiireessä.

Toukokuussa omistajaohjausosasto tilasi Spring Advisor -konsulttiyhtiöltä selvityksen, jonka perushinta oli 50 000 euroa. Sen lisäksi varauduttiin kuitenkin maksamaan 25 000 euron lisäpalkkio, joten tilauksen enimmäishinta nousi yli lain mukaisen kilpailutusrajan. STT ei saanut omistajaohjausosastolta tietoa siitä, minkä verran palkkiosta lopulta maksettiin.

– Hankintalain mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Tässä Springin tapauksessa hankinnan ennakoitu arvo hankintalain mukaisesti on 75 000 euroa, joten siihen kyllä selvästi olisi pitänyt soveltaa hankintalakia, ellei jonkin muun säännöksen perusteella hankinta olisi jäänyt hankintalain ulkopuolelle, Voutilainen sanoo.

Hankintapäätöksessä on vedottu edellisen hankintalain säännökseen perusteena sille, miksi hankintaa ei kilpailutettu. Jo tilauksen perushinta ylitti vanhan lain määräämän 30 000 euron rajan.

Koska tilaus on tehty vuonna 2017, päätöstä ei kuitenkaan enää ole voinut perustella viime vuodenvaihteessa kumotuilla pykälillä, joihin päätöksessä viitataan. STT luetutti hankintapäätökset professori Voutilaisella, jonka mukaan kyseisessä päätöksessä on selkeä virhe.

– Hankintalain ulkopuolelle jäävää hankintaa olisi pitänyt perustella uuden julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain säännöksiin nähden.

Finanssineuvos Jarmo Väisänen VNK:n omistajaohjausosastolta kieltää, että virhettä olisi tapahtunut, sillä selvitys tilattiin hänen mukaansa hankintalainkin salliman äärimmäisen kiireen johdosta. Väisänen oli mukana tilaamassa selvitystä.

STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen: Sauli Niinistöltä ”ei ole paljon puheenvuoroja tästä kuulunut”

Kuva: Meeri Koutaniemi

SDP:n presidenttiehdokkaan Tuula Haataisen mielestä Suomen pitää ottaa reippaampi ote EU:ssa ja YK:ssa.

– Nyt vallalla on ajattelu, että Suomi käpertyy sisäänpäin ja muu paha maailma pysyy poissa, Haatainen sanoo.

Hänen mielestään tämä ruokkii Suomessa kehää, jossa erilaiset rajat kiinni -puheet saavat lisää kaikupohjaa.

Presidenttinä Haatainen puhuisi sen puolesta, että Suomi on avoin kansainvälinen yhteiskunta, ja puolustaisi hyvinvointiyhteiskuntaa.

– Minä en puhuisi hyvinvointiyhteiskunnan paisumisesta, Haatainen sanoo STT:n haastattelussa.

Haataisen mukaan istuvalta presidentiltä Sauli Niinistöltä ”ei ole paljon puheenvuoroja tästä kuulunut”.

– Vaikka koko hyvinvointiyhteiskuntaa ollaan viemässä markkinoille, yksityistämässä palvelut, Haatainen sanoo.

Presidentin toimintakentän ytimessä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Haatainen puolustaa sosiaali- ja terveyskysymysten esillä pitämistä, sillä hän lukee osaksi turvallisuutta suhtautumisen hyvinvointiyhteiskuntaan ja palveluihin sekä kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun.

– Nämä ovat turvallisuuspolitiikan ytimessä, meidän oman maan sisäisen turvallisuuden ytimessä. Siksi puhun niistä, Haatainen sanoo.

Varmasti hallitukselle olisi hyvä saada vaihtoehtoja.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kansainväliset puhurit ovat olleet kovia viime vuosina. Ukrainan sota on juuttunut paikoilleen epävakaaseen tilaansa, eikä myönteistä kehitystä ole havaittavissa.

Haataisen mukaan Suomessa ei pidä lietsoa sotahysteriaa ja luoda pelkotiloja.

– Samalla pitää seurata tarkasti, mitä tapahtuu ja huolehtia omasta puolustuksesta, Haatainen sanoo.

Presidentti on myös Puolustusvoimien ylipäällikkö, ja tulevina vuosina puolustuskyvystä huolehtiminen vaatii mittavia panostuksia. 2020-luvusta näyttää julkisessa taloudessa tulevan raju. Väestön ikääntymisestä johtuvat menot kasvavat huomattavasti ja hävittäjä- ja taistelulaivahankintojen arvo voi olla noin 10 miljardia euroa. Useiden poliitikkojen tavoin Haataisenkin mielestä välttämättömät puolustushankinnat eivät voi olla pois hyvinvointivaltion menoista.

Kisassa uusista hävittäjistä on mukana viisi konemallia, ja Haatainen pitää hävittäjähankinnan pohjana olevia arvioita perusteltuina. Konemääriin ja hankinnan yksityiskohtiin Haatainen ei ota vielä kantaa.

Hänen mukaansa olisi hyvä jos asiasta päättävälle hallitukselle olisi seuraavalla vaalikaudella eri vaihtoehtoja tarjolla.

– Varmasti hallitukselle olisi hyvä saada vaihtoehtoja siitä, mikä se kokonaisuus on, millä puolustuskyky voidaan turvata, Haatainen sanoo.

Ilma- ja Merivoimien kalustohankintojen ohella pitää Haataisen mukaan erityisesti pystyä varautumaan ja satsaamaan myös kyberturvallisuuteen ja hybridivaikuttamiseen.

Gallupit ovat gallupeja, minä käyn vaaleihin ihan täysillä.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros odottaa jo reilun kuukauden päässä, mutta toistaiseksi vaalikamppailusta on hurmos puuttunut.

– Istuvalla presidentillä näyttää olevan kova kannatus tällä hetkellä, mutta tilanne varmasti tulee vielä muuttumaan kampanjan myötä, Haatainen sanoo.

Tuoreissa gallupeissa istuva presidentti Sauli Niinistö on ollut ylivoimaisessa johdossa ja muut ehdokkaat tulevat kaukana perässä. Haataisenkin kannatus on ollut parissa prosentissa.

– Gallupit ovat gallupeja, minä käyn vaaleihin ihan täysillä, ja sitten äänestäjät ratkaisevat, Haatainen sanoo.

STT–OLLI KUIVANIEMI

Sauli Niinistö kommentoi kansanedustajalle iltamyöhään: ”Juuri tästä on kysymys”

Kuva: Kari Hulkko
Jyrki Kasvi sai vastauksen presidentiltä.

Salaisten sotilastiedustelutietojen päätyminen julkisuuteen Helsingin Sanomissa sai Suomen poliittisen johdon ärähtämään lauantaina. Presidentti Sauli Niinistö antoi asiasta harvinaisen lausunnon Tasavallan presidentin kanslian kautta.

Keskusrikospoliisi puolestaan aloitti esitutkinnan liittyen lehden julkaisemaan juttuun, jossa kerrottiin sotilasasiakirja-aineiston perusteella tietoa Puolustusvoimien tiedustelusta.

– Korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on turvallisuutemme kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita, presidentti Niinistö sanoi lausunnossaan.

Tapausta on kommentoitu laajasti myös sosiaalisessa mediassa. Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi kirjoitti Twitter-tilillään.

”Helsingin Sanomat näyttäisi varoneen julkaisemasta Suomen turvallisuudelle suoraan haitallisia tietoa. Suurempi vahinko Suomelle onkin se, että salaisia asiakirjoja ylipäätään päätynyt vääriin käsiin, mikä ainakin hieman heikentää Suomen mainetta luottavana tiedustelukumppanina.”

Presidentti Niinistö vastasi iltakymmenen jälkeen Kasville lyhyesti.

”Juuri tästä on kysymys.”

Keskustelua aiheesta

Tunnettu rikostoimittaja myrskyn nostaneesta HS-vuodosta: Tämä seikka paljastaa, että ”myös toimittajat ovat epäiltyinä”

Helsingin Sanomien Puolustusvoimia koskevaan uutisointiin liittyvässä tutkinnassa rikosnimikkeeksi on kirjattu turvallisuussalaisuuden paljastaminen, kertoi keskusrikospoliisi (KRP) Twitterissä aiemmin lauantaina.

MTV:n rikostoimittaja, kirjailija Jarkko Sipilä kommentoi asiaan omalla Twitter-tilillään. Hän jakaa kuvaa ”turvallisuussalaisuuden paljastaminen” koskevasta lainkohdasta:

”Turvallisuussalaisuuden paljastamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö oikeudettomasti luovuttaa, ilmaisee, julkistaa taikka välittää toiselle, taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii tiedon sellaisesta asiasta, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi, tai josta tekijä muuten tietää että kyseinen asia on sen laatuinen, että asian paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle. Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta, tai elinkautinen vankeustuomio. Teon yritys on rangaistava.”

Hän kommentoi samassa yhteydessä:

”Kun krp ilmoitti tutkivansa HS:n viestikoelaitosjuttua turvallisuussalaisuuden paljastamisena, niin se tarkoittaa että myös toimittajat ovat epäiltyinä.”

Sipilä jatkaa seuraavassa twiitissään:

”Turvallisuussalaisuuden paljastamisen maksimituomio on 4 v vankeutta ja rikosnimike avaa krp:lle liudan tutkintakeinoja kotietsinnästä teletietoihin sekä telekuuntelusta tekniseen katseluun. Peitetoimintakin olisi mahdollista.”

Keskustelua aiheesta

MTV: Orpo väläyttää sote-viilausta ja täräyttää hallituksen pystyssä pysymisestä: ”No ei todellakaan”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo MTV:n Uutisextrassa, että kokoomus on valmis tarkentamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapausmallia.

Lausuntokierroksella ollut hallituksen esitys on saanut rajua arvostelua osakseen monin paikoin.

– Valinnanvapauden täytyy olla toimiva osa kokonaisuutta. Sen pitää toteutua perustason palveluissa pääsääntönä, mutta sitä varmasti joudutaan tarkentamaanerikoistasolla. Valinnanvapauden pitää olla niin tarkasti rajattu ja maakunnan käsissä, että se ei vaaranna meidän upeaa erikoissairaanhoitoa, joka on yksi maailman parhaista. Tämä asia vaatii tarkennusta, koska siitä on epäselvyyttä, Orpo sanoo MTV:n Uutisextrassa.

Soten kaatumisen on veikattu tarkoittavan varmaa hallituskriisiä. Orpon mukaan hallituksen pystyssä pysyminen ei ole itseisarvo.

– No ei todellakaan. Hallitus on niin kauan pystyssä pysymisen väärtti kuin se on päätöksentekokykyinen, toimintakykyinen ja noudattaa hallitusohjelmaa.

HS-vuotojutun rikosnimike selvisi

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Helsingin Sanomien Puolustusvoimia koskevaan uutisointiin liittyvässä tutkinnassa rikosnimikkeeksi on kirjattu turvallisuussalaisuuden paljastaminen, kertoo keskusrikospoliisi (KRP) Twitterissä.

Esitutkintaa tehdään KRP:n mukaan myös sen osalta, onko oikeudettomasti julkistettu tai ilmaistu julkisuudessa sellaisia turvallisuussalaisuuksia, joiden paljastuminen on omiaan aiheuttamaan muun muassa vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle ja turvallisuudelle.

Aiemmin puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sanoi Ylen uutisille, että pääesikunta laajensi tänään tutkintapyyntöään koskemaan myös toimittajan mahdollista syyllistymistä turvallisuussalaisuuden paljastamiseen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta