Oikeustieteen tohtori: ”Suomi lakkaisi olemasta ­demokratia, jos oikeuskansleri tai muu virkamies voisi määrätä, millaisen esityksen hallitus saa viedä eduskuntaan”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeustieteen tohtori Markku Helin kommentoi oikeuskansleri Jaakko Jonkan lainvalmistelun arvostelusta syntynyttä keskustelua Helsingin Sanomissa.

”Kolme oikeustieteilijää totesivat eri sanakääntein tyrmistyneensä hallituksen menettelystä. He näyttävät ajattelevan, että ­oikeuskanslerin mielipidettä olisi aina noudatettava.”

Helin pitää tällaista ajatusta huoles­tuttavana.

”Perustuslain perus­oikeussäännökset ovat väljiä ja harkinnanvaraisia. Vasta eduskunnan perustuslakivalio­kunnasta saadaan varma kanta siihen, täyttääkö lakiesitys ­perustuslain vaatimukset. Suomi lakkaisi olemasta ­demokratia, jos oikeuskansleri tai muu virkamies voisi määrätä, millaisen esityksen hallitus saa viedä eduskuntaan.”

Helinin mielestä hallitus, joka sivuuttaa oikeuskanslerin hyvin argumentoidun mielipiteen, ottaa toki riskin, että esitys joutuu vaikeuksiin eduskunnassa. Mutta halutessaan hallitus saa niin tehdä, hän kirjoittaa.

”Muilla on vastaavasti vapaus arvostella hallitusta siitä, että se ottaa liiallisia ris­kejä ja aiheuttaa näin lainvalmisteluun käytetyn työn hukkaantumista.”

Sarjahukuttajan vapauttamisesta päätti Itä-Suomen hovioikeus

Kuva: Lehtikuva/Minna Raitavuo

Poliisi on etsintäkuuluttanut niin sanotusta sarjahukutusjutusta tuomitun miehen. Pohjois-Karjalan poliisipartiot suorittivat tuloksettoman etsinnän miehen kotiosoitteeseen tänään aamulla.
Rikoskomisario Kimmo Wetterstrandin mukaan 51-vuotiaan miehen etsimiseksi ei ole erillistä operaatiota, vaan sitä tehdään normaalin poliisityön ohessa.

– Kun olemme tulleet julkisuuteen asian kanssa, niin on tullut erilaisia ilmoituksia siitä, että henkilö on nähty siellä sun täällä. Nyt perkaamme sitä, pitääkö mikään niistä paikkaansa.

Hovioikeus kertoi päätöksessään noin vuosi sitten, miksi käräjäpäätös miehen vangitsemisesta oli sen mukaan kumottava. Oikeus muun muassa totesi, että neljän eri tapauksen yhtäläisyydet puhuivat miehen syyllisyyden puolesta.

Oikeus kiinnitti kuitenkin huomiota siitä, että poliisi ei ollut esimerkiksi nimennyt asianomistajia vuoden 2007 tapauksesta. Miehen kesämökillä kaatui tällöin vene ja miestä syytettiin sittemmin oikeudessa tapon yrityksistä, jotka eivät kyseisen venereissun osalta menestyneet oikeudessa. Lisäksi paikkatutkimuksen sanottiin hovioikeuden mukaan tukevan rikosepäilyä, mutta tutkimuksen tuloksia ei esitelty oikeudelle.

– Oikeudelle vangitsemisvaatimuksen tueksi annetut tiedot ovat niukkoja ja ylimalkaisia, Itä-Suomen hovioikeus totesi ratkaisussaan.

Oikeuden mukaan sen ei ollut mahdollista arvioida selvityksen perusteella tekojen tahallisuutta tai sitä, oliko epäillyille henkirikosten yrityksille todennäköisiä syitä.

STT ei ole tavoittanut jutun tutkinnanjohtajana toiminutta Jarmo Valliusta keskusrikospoliisista kommentoimaan vangitsemispäätöstä ja poliisin sitä varten toimittamia tietoja.

Myöskään Seppäsen asianajajana sarjahukutusjutussa toiminut Jukka Ketonen ei iltapäivällä ollut tietoinen päämiehensä olinpaikasta. Näin ollen Seppänen ja Ketonen eivät ole myöskään ehtineet pohtia mahdollista hovivalitusta.

– Nyt on niin, että en ole saanut päämiestäni tänään kiinni yrityksistä huolimatta. En ole myöskään itse ehtinyt perehtyä tuomioon, eli tiedän vasta lopputuloksen.

Ketosen mukaan hänellä ei ole tietoa Seppäsen olinpaikasta.

Sarjahukutusjutusta tuomittu on kateissa – etsintäkuulutus!

Kuva: Lehtikuva / Minna Raitavuo
Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa Kontiolahdella luettiin syytteitä hukutusten sarjasta syytetylle miehelle 23. marraskuuta 2016. Syytetty kontiolahtelaismies saapui oikeuteen päässään karvalakki, joka peitti hänen kasvonsa. Syytetyn vieressä on hänen avustajansa, asianajaja Jukka Ketonen.

Poliisi on etsintäkuuluttanut niin sanotusta sarjahukutusjutusta tuomitun miehen. Pohjois-Karjalan poliisipartiot suorittivat tuloksettoman etsinnän miehen kotiosoitteeseen tänään aamulla.

Poliisi muistuttaa, että se ei voi suorittaa kotietsintöjä muihin osoitteisiin, jos sillä ei ole päteviä perusteita olettaa miehen löytyvän kyseisestä paikasta.

Kontiolahtelainen 51-vuotias mies tuomittiin 14 vuoden ja kuuden kuukauden vankeuteen lukuisista rikoksista, muun muassa kahdesta taposta ja kolmesta tapon yrityksestä.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus määräsi miehen vangittavaksi ja toimitettavaksi Pyhäselän vankilaan.

Vastaanottokeskusta ammuttiin yöllä Kouvolassa – ampuja saapui farmariautolla

Kuva: Lehtikuva / Handout/ Kaakkois-Suomen poliisi
Poliisi kaipaa silminnäkijähavaintoja ammuskelusta Kouvolan Kuusaan vastaanottokeskuksen lähistöllä aamuyöllä kello 4.30. Poliisin julkaiseman tallennekuvan mukaan autosta nousi etumatkustajan paikalta henkilö, jolla on päällään tumma yläosa ja vaaleat housut.

Poliisi kaipaa silminnäkijähavaintoja ammuskelusta Kouvolan Kuusaan vastaanottokeskuksen lähistöllä aamuyöllä kello 4.30. Kaakkois-Suomen poliisin mukaan vastaanottokeskuksen ulko-oven viereiseen lasiin oli tullut reikä. Ulko-oven tasanteelta löytyi luodin jäänteitä.

Valvontanauhan mukaan paikalta on poistunut tumma farmarimallinen henkilöauto. Poliisin julkaiseman tallennekuvan mukaan autosta nousi etumatkustajan paikalta henkilö, jolla on päällään tumma yläosa ja vaaleat housut.

Asiaa tutkitaan vaaran aiheuttamisena. Poliisin tietojen mukaan tapahtuneesta ei koitunut vaaraa kenenkään hengelle tai terveydelle. Luodista tai käytetystä ampuma-aseesta ei tiedoteta enempää tutkinnallisista syistä.

Keskustelua aiheesta

Migri: Raportit eivät anna aihetta muuttaa nykyistä turvapaikka-asioiden ratkaisukäytäntöä

Kuva: Lehtikuva

Maahanmuuttovirasto ei muuta linjaansa Afganistanista, Irakista ja Somaliasta saapuvien turvapaikanhakijoiden suhteen. Virasto on päivittänyt maiden maatietoraportit, mutta ne eivät sen mielestä anna aihetta muuttaa nykyistä ratkaisukäytäntöä.

Maahanmuuttovirastoa on arvosteltu siitä, että se on palauttanut turvapaikanhakijoita muun muassa Irakiin, jonka turvallisuustilanne on monin paikoin huono.

Maahanmuuttovirasto kertoo muuttavansa päätöksentekoaan, jos hallintotuomioistuimet tekevät uusia, linjaavia ratkaisuja. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan turvapaikanhakijoina Suomeen tulleita afganistanilaisia, irakilaisia ja somalialaisia voidaan palauttaa kotimaihinsa, ellei heillä ole yksilöllisiä perusteita kansainvälisen suojelun saamiselle. Suurin osa Maahanmuuttoviraston tekemistä kielteisistä päätöksistä, joista on valitettu, on pysynyt muuttumattomina hallintotuomioistuimissa.

Se, että turvapaikanhakija ilmoittaa olevansa kotoisin joltakin tietyltä alueelta, ei riitä Migrin mukaan kansainvälisen suojelun saamiseen. Jokaisen kohdalla selvitetään, uhkaako juuri tätä henkilöä vaino tai vakava vaara, ja jos uhkaa, onko hänen mahdollista saada suojelua siirtymällä toiselle alueelle omassa kotimaassaan.

Keskustelua aiheesta

Pakkoavioliittojen yleisyys selvitykseen Suomessa – Kansalaisjärjestöt: Vuosittain kymmeniä tapauksia

Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti selvittää oikeusministeriön pyynnöstä avioliittoon pakottamisen esiintymistä ja ilmituloa Suomessa. Pakkoavioliitolla tarkoitetaan yleensä avioliittoa, joka on solmittu vastoin jommankumman puolison suostumusta.

Hankkeen tavoitteena on hankkia tietoa pakkoavioliitosta ilmiönä, minkä avulla voidaan edelleen varmistaa, että viranomaisyhteistyö ja rikosprosessiketju toimivat asianmukaisesti myös avioliittoon pakottamista koskevissa asioissa.

Selvityksessä arvioidaan, kuinka laaja ilmiö Suomessa asuvien henkilöiden avioliittoon pakottaminen on ja millaisia tapaukset ovat. Samoin on selvitettävä muun muassa se, ovatko tapaukset tulleet viranomaisten tietoon, ovatko ne päätyneet esitutkintaan ja oikeudenkäyntiin sekä miten hyvin ilmiö tunnistetaan lastensuojelussa ja poliisissa.

Avioliittoon pakottaminen on Suomen rikoslain nojalla rangaistavaa ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena. Teko on rangaistava riippumatta siitä, tapahtuuko pakottaminen Suomessa vai ulkomailla.

Pakkoavioliittojen määristä Suomessa ei ole olemassa virallisia tilastoja. Kansalaisjärjestöt ovat tuoneet esille, että niiden tietoon tulee vuosittain kymmeniä tapauksia, joissa Suomessa asuva henkilö pakotetaan avioliittoon.

Oikeusministeriön tiedossa ei kuitenkaan ole, että avioliittoon pakottamisesta olisi tehty ainakaan merkittäviä määriä rikosilmoituksia. Kuka tahansa voi ilmoittaa rikoksesta poliisille.

Rikoksia saattaa jäädä piiloon eivätkä uhrit ehkä halua raportoida niistä viranomaisille, jotta he eivät joutuisi todistamaan esimerkiksi perheenjäseniään vastaan. Pakkoavioliitot voivat tulla ensi vaiheessa poliisin asemesta myös muiden viranomaisten tai kansalaisjärjestöjen tietoon.

Keskustelua aiheesta