Aihe on ollut viikonloppuna ja alkuviikosta vahvasti esillä, kun kansalaisaloite maksuttomasta toisesta asteesta saavutti vaaditun 50 000 allekirjoituksen rajan ja on nyt siirtymässä eduskunnan käsittelyyn. Sosialidemokraatit ovat puhuneet oppivelvollisuusiän nostamisesta jo kauan.

– Suomen menestys on rakentunut siihen, että jokainen voi varallisuudesta riippumatta opiskella, Torsti aloitti puheenvuoronsa.

– Lukio ja ammatillinen koulutus on kuitenkin hiipien muuttunut monelle liian kalliiksi – nuorisobarometrin mukaan lähes puolet koulutuksen keskeyttäneistä ilmoittaa syyksi rahan. Toisen asteen tärkeyteen on myös herätty laajasti. Tarvitsemme uudistuksia. Eilen OAJ esitti oppivelvollisuuden pidentämistä 19 vuoteen.

– Tämä eduskunta päättää, jatkuuko nykytilanne, jossa koulu voi loppua köyhyyteen vai teemmekö merkittävän tulevaisuus uudistuksen.

Opetusministeri vastasti Torstille kertomalla, että hallitus on käynnistänyt asiasta selvityksen. Hän kuvaili, että siinä tarkastellaan toisaalta mahdollisuutta toisen asteen maksuttomuutta ja toisaalta löytyykö vaikuttavia kohdennettua keinoja puuttua ongelmaan.

– On aivan selvää, että meillä ei voi olla Suomessa tilannetta, jossa joltain meidän lapsiltamme koulupolku katkeaa sen vuoksi, että perheellä ei ole varaa oppikirjakustannuksiin, Grahn-Laasonen totesi.

Hän lisäsi kuitenkin, että esitetyllä maksuttomalla toisella asteella on suuri hintalappu, ja rahan on riitettävä myös muuhun koulutukseen liittyvään, kuten opetukseen.

Jatkokysymyksessä Torsti kertoi saamastaan twitter-viestissä, jossa eräs kansalainen kertoi: ”Jostainhan se EVVK-asenne on lähtöisin, ei sen kanssa synnytä. Itselläni asenne johtui masennuksesta ja kotijoukoilla ei riittänyt voimat motivoimaan. Ois varmasti ketuttanu, jos ois ollu PAKKO jatkaa koulua, mutta tänä päivänä olisin siitä kiitollinen.”

– Toisen asteen oppivelvollisuuden uudistamista on selvitetty vuosia. Valtion taloudellinen tutkimuslaitos, talouspolitiikan arviointineuvosto ja viimeksi eilen OAJ. Kaikki selvitykset ja esitykset ovat päätyneet samaan johtopäätökseen. Oppivelvollisuutta kannattaa pidentää ja tehdä toisesta asteesta maksuton, Torsti totesi.

– Meiltä puuttuu enää päätös, kyse on tahdosta. Siksi kysymys edelleen on, mikä on teidän kantanne?

Grahn-Laasonen vastasi korostamalla, että hallituksen tavoitteen on saada jokainen suomalainen suorittamaan vähintäänkin toisen asteen koulutuksen.

– Keskeyttämiseen on tällä hallituskaudella puututtu muun muassa ammatillisen koulutuksen reformilla.

Ministeri kertoi ajattelevansa myös siten, että syyt toisen asteen keskeyttämiselle on nuorten varhaislapsuudessa.

– Suomessa olisi käännettävä katsetta vahvasti varhaisempiin vuosiin. Tuotava tukea perheille ja nuorille varhaisemmille vaiheille ja panostettava peruskouluun ja varhaiskasvatukseen.

Ministeri Grahn-Laasonen tunnusti myöhemmin vastatessaan entisen opetusministerin Jukka Gustafssonin (sd.) kysymykseen, ettei hän ole täysin taipuvainen ajattelemaan kokon ikäluokkaa koskevan mekaanisen pakon auttavan täsmällisesti toisen asteen keskeyttämiseen.

– Pitäisikö meidän löytää vaikuttavia keinoja auttaa niitä nuoria, joita tämä ongelma koskee täsmällisesti. Ja kohdentaa niitä apuja ja keinoja varhaiskasvatukseen, jotta jokainen nuori saavuttaa ne tiedot ja taidot joilla pärjää toisen asteen opinnoissa ja elämässä, Grahn-Laasonen totesi.

– Tärkeä näkökulma on se, että vaikuttavin työ mitä voimme tehdä, on auttaa ajoissa. Panostukset varhaiskasvatukseen ja peruskoulun kehittämiseen, että innostus oppimiseen löytyisi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman korosti puheenvuorossaan, että tuhansia nuoria jää toisen asteen varaan.

– Aivan tuoreiden tietojen mukaan keskeisenä syynä keskeyttämiseen on rahan puute. Tässähän on erilaisia näkemyksiä, mitä pitäisi tehdä. Hallituksen vastaus kuultiin helmikuussa, kun ministeri totesi Ylen aamu-tv:ssä, mitä tehdä, jos rahat ei riitä, Lindtman esitti.

– Ministeri totesi silloin, että silloin tietysti sosiaalitoimisto on se ensimmäinen osoite. Eihän se voi olla näin arvoisa ministeri, että jos rahat ei riitä, menkää sosiaalitoimistoon?

Grahn-Laasonen kertoi puhuneensa kyseisessä haastattelussa nykytilanteesta.

– Kerroin samassa lauseessa, että hallitus etsii vaikuttavia toimia. Kerroin myös viime viikolla, että käynnistämme laajan selvityksen, jossa selvitetään vaihtoehdot. Niitä voi löytyä kokonaan maksuttomuudesta, ministeri selitti sanomisiaan.

– Mutta se on kallis investointi tämä 100 miljoonaa euroa. Tulee huolellisesti pohtia olisiko raha kenties paremmassa käytössä jos se kohdennettaisiin hyvätuloisten oppimateriaalien sijaan esimerkiksi täsmällisemmin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi ja opetuksen tukemiseksi.

Myöhemmin keskustelussa myös Eurooppa-, urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) puuttui vielä keskusteluun. Hän kertoi kaavailevansa selvitystä siitä, voisiko toisen asteen maksuista syntyvän ongelman ratkaista opintotuen kautta.

Terho kertoi selvityksessä olevan esityksen, jossa köyhimmille perheille maksettaisiin tukia toisen asteen maksuihin, joita ovat esimerkiksi oppikirjakustannukset sekä ammatillisen koulutuksen tarvikemaksut.

– Selvitämme tätä parhaillaan.