Politiikka

”Olemme jäljessä kokonaispalkkakehityksestä” – kunta-alan työntekijät haluavat myös kompensaation menetetyistä lomarahoista

Lehtikuva
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine (vasemmalla), Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki (keskellä) ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen tilaisuudessa, jossa kunta-alan pääsopijajärjestöjen puheenjohtajat kertoivat meneillään olevista kunta-alan sopimusneuvotteluista.
Lehtikuva
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine (vasemmalla), Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki (keskellä) ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen tilaisuudessa, jossa kunta-alan pääsopijajärjestöjen puheenjohtajat kertoivat meneillään olevista kunta-alan sopimusneuvotteluista.
Lehtikuva
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine (vasemmalla), Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki (keskellä) ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen tilaisuudessa, jossa kunta-alan pääsopijajärjestöjen puheenjohtajat kertoivat meneillään olevista kunta-alan sopimusneuvotteluista.

Kunta-alan työntekijät vaativat ostovoiman turvaavia palkankorotuksia. Ne vastaisivat vähintään työmarkkinoiden yleistä linjaa eli 1,6 % vuodessa.

Tavoitteena on sopimusratkaisu, joka painottaisi yleiskorotusta. Järjestelyvara liitoille sopisi, jos siitä sovitaan keskustasolla. Puhtaasti paikallisesti jaettaviin eriin ne suhtautuvat varauksellisesti. Sopimuksen pituutta ei vielä haluta tässä vaiheessa lukkoon.

Tavoitteena on myös palkkaohjelma.

– Tällä kierroksella mitään hurjia prosentteja ole kellekään jaossa, siksi me puhumme palkkaohjelmasta. Haluamme keskustella useamman keskustelukierroksen yli liittyvästä ajattelusta, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.

Pyrkimys on parantaa myös naisten palkkatasa-arvoa suhteessa miehiin.

– Palkkaohjelman tavoite on saada kuntapuolen palkkoja kirittyä lähemmäksi yksityissektoria. Me olemme jäljessä kokonaispalkkakehityksestä. Yritetään kuroa kuilua kiinni, mikä vaikuttaisi myös siihen, että naisen euro ero kapenisi suhteessa miesten euroon, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki sanoo.

– Jos me menemme sellaisella ratkaisulla eteenpäin, että vientiliitot nostavat miesvaltaisten alojen palkkoja sen mitä nostavat ja kuntapuolella tai julkisella sektorilla ei tule korotuksia yhtään, niin sehän vaikuttaa niin, että julkisen puolen naisvaltainen ala jää entisestään jälkeen palkoissa. Se on päinvastoinen toive ja tavoite kuin mitä maan hallituksellakin on ollut, että naisten euroa kasvatettaisiin, hän jatkaa.

Järjestölliset toimet ja sen myötä ongelmat kansalaisten palveluissa ovat kunta-alan työntekijöiden sopijajärjestöjen mukaan mahdollisia, jos neuvottelut eivät muutoin etene. Käytännössä lakot voisivat tulla kyseeseen.

Pääsopijajärjestöjen JUKOn, KoHon ja JAU:n puheenjohtajat kertoivat tänään neuvottelujen kulusta ja tavoitteistaan.

KT Kuntatyönantaja lähetti oman tiedotteensa julkisuuteen heti työntekijäjärjestöjen edustajien kantojen jälkeen. Kannat eroavat kuin yö ja päivä.

KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalosen mukaan kunta-alan naisten palkat ovat nousseet keskimäärin miesten palkkoja enemmän ilman erillisiä nais- tai samapalkkaisuuseriä ja kunta-alan yleinen ansiokehitys on seurannut hyvin yksityisen sektorin tasoa.

Työntekijäjärjestöjen vaatimalle erilliselle palkkaohjelmalle ei ole KT Kuntatyönantajan mukaan perusteita eikä kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyys pidä sen mukaan paikkaansa.

Niemi-Laine: ”Onko kilpailukykysopimuksella ylipäänsä enää arvoa?”

Kunta-alan työntekijöiden ansiokehitystä on heikentänyt myös määräaikainen lomarahaleikkaus, joka oli osa kilpailukykysopimusta eli kiky-ratkaisua. Nyt vaaditaan myös jo menetettyjen ja/tai tänä ja ensi vuonna leikkuriin joutuvien lomarahojen kompensoimista.

– Tämä palkkapotti, josta tällä hetkellä puhumme neuvottelupöydässä on vain ja ainoastaan palkankorotuksiin eli lomarahaleikkausten osalta pitää olla ylimääräinen erä. Kun me tiedämme sen, että tämä on kunnilta imetty pois niin Sipilän (kesk.) hallituksella on iso työ miettiä, onko lomarahan palauttaminen tässä kohtaa ajankohtaista, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo ja käytännössä siis vaatii palauttamaan lomarahat.

Niemi-Laineen mukaan se ei riitä, että lomaraha saataisiin takaisin palkankorotuksena.

– Se on jo meidän ansaittua palkkaa, joka meiltä otettiin pois.

Niemi-Laine toteaa, että hallituksen on myös syytä miettiä, onko kilpailukykysopimuksella ylipäänsä enää sitä arvoa, mikä sillä on ollut.

Eli hallitus sanoutuisi siitä irti?

– Juuri näin. Se on poliittinen sopimus, vaikka sanotaan että työmarkkinajärjestöt olivat siinä mukana, se on hyvin vahva poliittinen sopimus kuitenkin. Kyllä se on Sipilän kabinetista lähtöisin oleva asia ja hyvin voimakkaasti sitä eteenpäin on sieltä viety, Niemi-Laine sanoo Demokraatille.

”Tämä on erillinen asia.”

Myös TEHYn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen toteaa, että lomarahojen kompensaatio on tärkeä asia.

– Me emme suostu siihen, että sitä ruvetaan meille jakamaan yleiskorotuksesta. Tämä on erillinen asia tämä lomarahojen kompensaatio.

Maija Pihlajamäki pohtii lomarahojen kompensaation hoitamisesta myös tes-sopimuksen tekstikohtia käsiteltäessä, tarkemmin hän ei asiaa yksilöi. Hän nostaa esiin myös mahdollisen kertakorvauksen, vaikka tiedostaa sen olevan vaikeasti neuvoteltavissa.

Millariikka Rytkönen sanoo, että koko kiky-sopimusta ”ei voi räjäyttää”.

– Mutta lomarahaleikkausten kompensaatio on sellainen, minkä pystyisi kikystä ehkä pienimmällä jumpalla selvittämään. Kyllä minä huutelen Sipilää avuksi, se kompensaatio ratkaistaan rahalla. Eikö se ollut marraskuuta, kun Sipilä sanoi, että nyt menee hyvin, nyt on rahaa.

Kaikki kunta-alan sopimukset päättyvät 31. tammikuuta.

Kunta-ala on maan suurin sopimusala. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa on 421 000 työntekijää, joista valtaosa on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä. Opettajilla, lääkäreillä ja teknisillä on oma sopimus. Lisäksi kunta-alalla neuvotellaan myös tuntipalkkaisten sopimus.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 49 Demokraatti
KEVYET TULOKSET - Perustulokokeilu päättyy vuoden lopussa
LIISA JAAKONSAARI- Konkarimeppi kertoo oppineensa ainakin yhden asian -
TARKKA JA LENNON - Kirja-arvioissa muistelmia
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat