Palkinto vedetään pois 13. marraskuuta, joka on Suu Kyin kotiarestin loppumisen vuosipäivä. Amnestyn korkein kunnianosoitus myönnettiin Suu Kyille vuonna 2009. Palkinto oli kunnianosoitus hänen rauhanomaisesta ja väkivallattomasta kamppailustaan demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta.

Amnestyn pääsihteeri Kumi Naidoo ilmoitti kirjeellä Suu Kyille palkinnon pois vetämisestä. Naidoo ilmaisi kirjeessä järjestön pettymyksen Suu Kyihin, joka ei ole käyttänyt poliittista tai moraalista vaikutusvaltaansa puolustaakseen ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.

Kirjeessä nostettiin esille myös Suu Kyin lausunnot, jotka kuvastavat kuinka välinpitämättömästi hän suhtautuu julmuuksiin, joihin Myanmarin armeija on syyllistynyt.

– Olemme syvästi tyrmistyneitä siitä, ettet enää edusta toivoa, rohkeutta ja ihmisoikeuksien periksiantamatonta puolustamista. Amnesty International ei voi oikeuttaa pysyvää statustasi Ambassador of Conscience -palkinnon vastaanottajana ja siksi suuren surun vallassa vedämme palkinnon sinulta pois.

Amnesty International on toistuvasti kritisoinut Aung San Suu Kyitä ja hänen hallintoaan siitä, etteivät he puutu armeijan ihmisoikeusloukkauksiin rohingya-vähemmistöä vastaan. Rohingya-vähemmistöön on viiden vuoden ajan kohdistunut systemaattista syrjintää.

Viime vuonna Myanmarin turvallisuusjoukot tappoivat tuhansia, raiskasivat naisia ja tyttöjä, pidättivät ja kiduttivat miehiä ja poikia sekä polttivat satoja kyliä ja koteja. Yli 720 000 rohingya-väestöön kuuluvaa pakeni Bangladeshiin.

Siviilihallinnolla ei ole suoraa valtaa armeijaan, mutta Amnestyn mukaan Suu Kyi ja hänen hallintonsa on suojannut turvallisuusjoukkoja joutumasta vastuuseen teoistaan. He ovat esimerkiksi kieltäneet syytökset ihmisoikeusloukkauksista ja estäneet kansainvälisiä tutkimuksia toteutumasta.

– Hänen hallintonsa on myös herättänyt vihaa rohingya-väestöä kohtaan kutsumalla heitä terroristeiksi ja syyttänyt heitä omien kotiensa polttamisesta ja raiskauksista valehtelemisesta, Amnesty toteaa tiedotteessaan.

Aung San Suu Kyin hallinnon aikana myös monia ihmisoikeuspuolustajia, rauhanomaisia aktivisteja ja toimittajia on uhkailtu ja ahdisteltu heidän työnsä takia. Heitä on myös pidätetty ja vangittu.