”Olen hieman eri mieltä” – Niinistö paalutti Suomen paikkaa oikaisemalla venäläistoimittajaa lehdistötilaisuudessa

Kuva: Lehtikuva-AFP
Presidentit Vladimir Putin ja Sauli Niinistö kättelivät alkuperäistä pidemmäksi venyneen lehdistötilaisuuuden jälkeen. Se pidettiin hotelli Punkaharjulla.

Yhdysvaltain ja Venäjän kiristyneet välit ja Yhdysvalloissa suunnitellut uudet Venäjä-pakotteet nousivat esille presidenttien yhteisessä tiedotustilaisuudessa tänään Punkaharjulla.

Presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin puhuivat medialle keskinäisten keskustelujensa jälkeen.

Yhdysvaltain kaavailemia uusia pakotteita Putin piti perusteettomina.

Putin sanoi, että Venäjä ei ole nähnyt lopullista lakiesitystä Yhdysvaltain kaavailemista uusista Venäjän-vastaisista sanktioista. Putinin mukaan Venäjä käyttäytyy pidättyvästi, mutta ei voi loputtomasti sietää ”häikäilemättömyyttä” Venäjää kohtaan.

USA-suhteet nousivat esiin paikalla olleen venäläistoimittajan annettua kysymyksellään kuvainnollisesti kuin syötön Putinin lapaan. Kysyjä, Venäjän valtiollisen Vesti-uutiskanavan toimittaja, viittasi siihen, että Yhdysvaltain edustajainhuone päätti kiristää Venäjän-vastaisia pakotteita.

Putinin mukaan Yhdysvallat haluaa suunnitelmillaan laajentaa kansallisen lainsäädäntönsä toimivaltaa kansainväliseksi. Putin pitää sitä kansainvälisen oikeuden rikkomisena, eikä Venäjä voi sellaista hyväksyä.

Niinistö: ”Taustaksi on nimetty epäilyt Yhdysvaltain vaaliprosessissa, jonka vuoksi sanktioita ollaan esittämässä.”

Presidentti Sauli Niinistö oli vastausvuorollaan asiasta ”hieman eri mieltä”. Niinistön mukaan ei ole kyse sanktioiden asettamisesta tai Yhdysvaltain lakien noudattamisesta.

– Taustaksi on nimetty epäilyt Yhdysvaltain vaaliprosessissa, jonka vuoksi sanktioita ollaan esittämässä, hän huomautti kysymyksen esittäjälle.

Niinistö sanoi, että uudet sanktiot ovat herättäneet keskustelua myös niiden vaikutuksista EU:n ja Yhdysvaltojen suhteille – eikä se ei ole mitenkään helppo tai kivuton asia.

Jonkin verran tulkinnan varaa tilaisuuden päätteeksi jäi siihen, kenelle Niinistö kohdisti sanansa ”hieman eri mieltä”.

Valtaosa paikalla olijoista tulkitsi jo Punkaharjulla, että hän kohdisti sen suoraan kysymyksen esittäneelle venäläistoimittajalle, ei presidentti Putinille.

Tulkinta sai vahvistuksen, kun Helsingin Sanomat oikaisi verkkojuttuaan alkuillasta näin:

Oikaistu klo 18.37: Aikaisemmin jutussa kerrottiin, että Niinistö olisi sanonut olevansa eri mieltä Putinin kanssa. Hän kohdisti kuitenkin sanansa kysymyksen esittäneelle venäläistoimittajalle.

”Suomi rakentaa suhteita myös EU:hun ja Yhdysvaltoihin, eikä kyse ole tasapainoilusta.”

Niinistö vastasi tilaisuudessa kysymykseen Suomen ”tasapainoilusta” Yhdysvaltain ja Venäjän välillä. Hän muistutti, että Suomi rakentaa suhteita myös EU:hun ja Yhdysvaltoihin, eikä kyse ole tasapainoilusta.

Vladimir Putin ei suoraan onnitellut Suomea 100-vuotisjuhlavuodesta. Hän halusi kuitenkin kiittää suomalaisia ystävällisestä vastaanotosta, jonka presidentti sai matkallaan hotelliin.

– Monet vilkuttivat ystävällisesti. Lähetän heille median kautta terveiset, sanoi Putin ja vilkutti kameroille.

Lähteet: Yle Areena: Putin saapuu Suomeen – Seuraa tapahtumia suorana , STT-politiikka ja Helsingin Sanomat samasta aiheesta.

Lisätty klo 20.42 maininta, että kysymyksen Yhdysvaltain kongressin valmistelemista uusista Venäjän-vastaisista pakotteista esitti Venäjän valtiollisen Vesti-uutiskanavan toimittaja.

”Olen itse kohdannut niin asiatonta puhetta kuin asiatonta koskettelua kansanedustajana” – Li Andersson osallistuu #metoo-keskusteluun

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Monien muiden poliitikkojen tavoin myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson osallistuu Facebook-päivityksellä seksuaalista häirintää vastustavaan #metoo-kampanjaan.

– Olen nähnyt niin monta #metoo-häsäriä mun sosiaalisissa medioissa. Jotkut jakavat myös tarinoita, mutta suurin osa tyytyy vain viestimän, että “kyllä, minäkin”. Tarinoiden kertominen on kaikkea muuta kuin helppoa. Muistot seksuaalisen häirinnän, ahdistelun tai asiattoman kohtelun kohteeksi joutumisesta ovat kipeitä ja niihin liittyvät yleensä myös häpeän ja syyllisyyden tunteita, Andersson kirjoittaa.

Hän uskoo, että monet myös jättävät kokemuksiaan kertomatta siksi, että pelkäävät kommentteja joissa vähätellään mitä he ovat kokeneet, tai joissa syytetään ylireagoinnista tai kaikkien miesten syyllistämisestä.

– Ei tässä ole siitä kyse. Kampanjan arvo on siinä, että se tekee näkyväksi ongelman, joka on laajalle levinnyt ja suuri. Se tekee näkyväksi, kuinka moni kantaa mukanaan tarinoita pelottavista ja ahdistavista kokemuksista. Ja se nostaa esille, kuinka arvottomaksi ihminen helposti tuntee itsensä, jos valtaa pitävä ahdistelee seksuaalisesti.

Pettymys ”hyvien ihmisten hiljaisuuteen”.

Li Andersson muistuttaa, ettei politiikkakaan ole ahdistelusta vapaa.

– Vaikka traumaattisimmat henkilökohtaiset kokemukseni ovat politiikan ulkopuolelta, olen itse kohdannut niin asiatonta puhetta kuin asiatonta koskettelua kansanedustajana. Häirintä ja ahdistelu ovat valitettavasti niin yleistä, että siihen voi törmätä niin kadulla kuin joukkoliikenteessä, baarissa kuin työpaikalla tai koulussa.

Andersson toivoo, että #metoo:n kaltaiset kampanjat johtavat siihen, että ongelmasta ei olla hiljaa ja että sitä ei vähätellä.

– Olen jo kauan aikaa itse ollut pettynyt siihen, mitä kutsun “hyvien ihmisten hiljaisuudeksi”. Että niin usein on ihmisiä paikalla, jotka myös voisivat ääneen puuttua, mutta valitsevat hiljaisuuden.

 

Ministeri kertoo, kuinka häntä ahdisteltiin: ”Olen miettinyt sitä puistatuksella viime päivinä paljon”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoo avoimessa Facebook-päivityksessään, kuinka häntä ahdisteltiin vuosi sitten.

”Olen miettinyt sitä puistatuksella viime päivinä paljon. Puolituttu mies tuli sidosryhmäkekkereillä käytävällä vastaan. Oli alkuilta. Olin matkalla naistenhuoneeseen. Hän halasi liian läheisesti, halasin sopivan etäisesti takaisin. Otin pari askelta taaksepäin. Sitten hän yhtäkkiä tarrautui minuun epäsopivalla tavalla ja kysyi virnistellen: ”Olet varmaan perehtynyt soteen ihan täysin rinnoin”.”

Saarikon mukaan tilanteessa pahinta oli se, ettei hän pystynyt sanomaan mitään.

”Otin pari lisäaskelta taakse ja peruutin itseni pois. Vasta monta hetkeä myöhemmin tajusin mitä oli tapahtunut. Suututti, hävetti, ahdisti.”

Saarikko kirjoittaa #metoo-kampanjasta, että on ollut ravistelevaa lukea ihmisten kokemuksia ahdistelusta ja seksuaalisesta häirinnästä.

”Ne suututtavat ja tekevät surulliseksi. Kirjoituksista näkee, miten iholle muistot tulevat.”

AVAINSANAT

Uusi, reaaliaikainen datasivusto nuorten syrjäytymisestä aukeaa – professori: ”Maailman parhaita rekistereitä hyödyntävä työkalu”

Professori Juho Saari kertoo Facebook-sivuillaan uudesta hankkeesta, joka on tulossa julki jo ensi viikolla.

Saaren mukaan suomalaisia nuoria koskevan tutkimuksen ja keskustelun maailma on olennaisesti muuttumassa.

”Me-säätiö julkaisee kaikille avoimen datasivuston 24.10. klo 14, josta voi reaaliaikaisesti seurata syrjäytyneiden nuorten määrää. Maailman parhaita rekistereitä hyödyntävä työkalu on kaikille avoin ja sieltä pääsee katsomaan syrjäytymislaskurista, mikä on nuorten tilanne eri puolilla Suomea”, Saari kirjoittaa.

Hän on liittänyt päivitykseensä myös ”havainnekuvia” sivustosta. Niiden perusteella sivustolta voi seurata esimerkiksi sitä, kuinka paljon ja missä päin Suomesa nuoret käyttävät eniten masennuslääkkeitä. Tietoa on luvassa myös muun muassa työttömyydestä ja koulunsa kesken jättäneistä.

Valtiotieteen tohtori Saari aloitti vuosi sitten syksyllä sosiaali- ja terveyspolitiikan professorina Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä.

Saari on erikoistunut sosiaali- ja terveyspolitiikan ja hyvinvointi- ja terveyserojen tutkimukseen. Näiltä alueilta hän on julkaissut noin 370 erilaista tieteellistä julkaisua.

Saari tunnetaan julkisuudessa myös köyhyystutkijana.

Keskustelua aiheesta

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen: ”Ulossulkemisessa on kaikupohja nationalistisille liikkeille ja ääri-ilmiöille”

Kuva: Jani Laukkanen

Teini-ikäinen Tuula Haatainen katsoo televisiota kotonaan Vehmersalmella. Eletään 1970-lukua, televisiot ovat vastikään tulleet ja samoja ohjelmia katsoo koko kansa.

Meneillään on uutislähetys, jonka kuvat järkyttävät koko maailmaa. Kolonialistisen valtansa rippeisiin takertunut Britannia on aseistanut Nigerian liittovaltiota taistelussa separaristista Biafraa vastaan.

Haataisten televisiossa kuollaan nälkään.

– Kuvat nälkäänkuolevista naisista ja lapsista olivat yhtäkkiä olohuoneissa. Se oli järkyttävää ja koko ikäluokallemme hyvin puhuttelevaa samalla tavoin kuin Vietnamin sota, Haatainen muistelee.

Entisenä opetusministerinä ja sosiaali- ja terveysministerinä Haatainen on mieluiten asialinjalla. Poliitikkohaastattelut, joissa puhutaan henkilökohtaisuuksia ovat hänelle tuttuja, mutta hän vetää rajan ”jäätelötötterökuviin”, joita Haataisen mukaan usein naisilta toivotaan.

Henkilökohtainen on vahvasti asian palveluksessa.

– Jos puhutaan hyvinvointiyhteiskunnasta ja palveluista, niin kyllähän sitä peilaa siihen miten omassa lähipiirissä on nähty asiat, mutta asiakärjellä minä olen mennyt.

Sitä, mistä sisäinen turvallisuus syntyy, ei liiemmin pohdita.

Tammikuun presidentinvaaleissa Haatainen haastaa paitsi nykyistä, kokoomustaustaista tasavallan presidentti Sauli Niinistöä, myös miehistä tapaa nähdä ulko- ja turvallisuuspolitiikka aseiden ja uhkien näkökulmasta. Haatainen ymmärtää turvallisuuden laajemmin.

– On helppo puhua vain siitä, kuinka paljon meillä on aseita ja kuka meitä milloinkin uhkaa. Se on aika yksinkertaista. Laajasti ymmärretty turvallisuus on huomattavasti vaikeammin hallittavissa. Puhun kovastakin asiasta, realisti pitää olla. Mutta se ei riitä.

Suomalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä puolustuspolitiikassa vallitsee Haataisen mukaan aika pitkälle ulottuva konsensus. Realiteetit ovat sellaiset, että varteenotettavat suurten puolueiden ehdokkaat ovat niistä samoilla linjoilla. Mutta laajemmin ymmärretty turvallisuus lokeroidaan helposti kestävän kehityksen tai hyvinvoinnin alle, vähemmän painavaksi politiikan alueeksi.

– Sitä, mistä sisäinen turvallisuus syntyy, ei liiemmin pohdita. Se syntyy nimenomaan siitä, ettei Suomessa ole ryhmiä, jotka on suljettu ulos ja joiden ääni ei kuulu. Ulossulkemisessa on kaikupohja nationalistisille liikkeille ja ääri-ilmiöille.

Lue koko haastattelu torstaina 19.10. Demokraatin viikkolehdestä.

Äänekoskella nähtiin tänään vain iloisia ilmeitä – paluu arkeen koittaa kuitenkin nopeasti

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan (vas.), presidentti Sauli Niinistö ja Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta vihkivät tehtaan käyttöön Äänekoskella.

– Aivan helkkarin hyvältä tuntuu.

Näin Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan summasi Äänekosken sellutehtaan avajaistunnelmat.

Paluu arkeen koittaa nopeasti, kun Paperiliiton hallitus pohtii jumiutuneiden työmarkkinaneuvotteluiden jatkoaskelia kokouksessaan torstaina. STT:n keskiviikkona tavoittamat Paperiliiton hallituksen jäsenet korostivat toivetta saada neuvottelut etenemään.

Paperiliiton hallituksen jäsen Pertti Niemi sanoi, että kentällä tahtotilana on, että Metsäteollisuus ry tulisi ”järkiinsä”.

– Tämä on yhteiskunnallisestikin tärkeä juttu, 300 työehtosopimusta on aukeamassa. Jos tästä rähinät tulee, se vaikuttaa siihenkin kenttään, Niemi sanoi.

Niemen mukaan toiveena on, että tilanne ei eskaloituisi, mutta jossakin kohtaa kipuraja tulee vastaan. 2005 metsäteollisuudessa käytiin pitkä työsulkukamppailu, Niemen mukaan sellaista ei halua enää kukaan.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala ei lähtenyt tiistaina ennakoimaan, mitä kokoukselta on odotettavissa.

– Aivan varmaa on, että keskustellaan myös tällaisista asioista kuin neuvottelujen päättämisestä ja työtaisteluista. On aivan selvä, että ne nousevat pinnalle, esitin minä niitä tai en, Vanhala sanoi STT:lle.

Vanhalan mukaan Metsäteollisuuden suhtautuminen neuvotteluihin näyttää nyt siltä, että se yrittää ajaa tilannetta kohti työtaistelua. Jordan ei halunnut ottaa neuvotteluihin mitään kantaa.

Ei tämä ole räjähtävän kasvun bisnes.

Äänekosken juhlissa Jordan ja presidentti Sauli Niinistö kertasivat puheissaan metsäteollisuuden pitkää kaarta viime vuosikymmenen kuolemanlaaksosta nykyiseksi vientiteollisuuden veturiksi.

– Ei tämä ole räjähtävän kasvun bisnes, mutta tasaista 1–3 prosentin globaalia kasvua. Ja se on hyvä, Jordan arvioi tulevaisuutta.

Avajaisissa olleelle laajalle päättäjäjoukolle Jordan jakoi myös kritiikkiä uudesta sääntelystä.

– Sääntely-ympäristössä on ollut hyvä traditio, mutta tällä hetkellä uutta säännöstöä tulee aika paljon, Jordan sanoi.

Suomen suurin, 1,2 miljardin euron metsäteollisuusinvestointi ei ole toteuttanut pääministeripuolue keskustan hellimää ajatusta, jossa biotalous kääntää muuttoliikkeen suuntaa muuallekin kuin suurimpiin kaupunkeihin. Äänekosken väkiluku tippui alle 20 000 asukkaan syksyllä 2014. Elokuussa kaupungissa oli enää 19 200 asukasta.

– Kaupungistuminen on globaali megatrendi. Jyväskylä on lähellä mutta harmittavan kaukana, Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoi.

Parin vuoden aikana tehtaan rakennusvaihe on työllistänyt jopa 3 000 ihmistä. Metsäteollisuuden hurjasta tuottavuuskehityksestä kertoo, että itse tehdas työllistää suoraan vain 170 ihmistä, mutta yhtiön arvion mukaan Suomessa koko arvoketjussa 2 500 ihmistä.

Vaikka tehdas tuottaa pääosin sellua ja viidenneksen muuta, omistajat kutsuvat sitä juhlavammin biotuotetehtaaksi.

Mäntyniemen bunkkeriin mahtuu väkeä.

Niinistön vieraillessa ennen Äänekoskea torilla Karstulassa ihmisiä tuntui kiinnostavan presidenttiparin tuleva perheenlisäys.

– Mäntyniemen bunkkeriin mahtuu väkeä, ei siihen niin valtavia fasiliteetteja tarvita, Niinistö sanoi kysyttäessä lapsen sopimisesta presidentin virka-asuntoon.

Presidentin kanslia tiedotti viime viikolla, että runoilija Jenni Haukio ja Niinistö saavat lapsen. Laskettu aika on helmikuussa.

– Jenni lähetti kovasti terveisiä, mutta ei päässyt tuohon vähän pomppivaan helikopterikyytiin mukaan, Niinistö vitsaili.

STT–MIKKO ISOTALO, OLLI KUIVANIEMI