Tämän jälkeen Andersson siteeraa Haaviston tänään vihreiden puoluekokouksessa pitämää puhetta. ”Kun maahanmuuttokeskustelussa on kaksi ääripäätä, on samaan aikaan vaikeaa käydä sitä keskustelua, mitä nyt tarvitsisimme”, Haavisto sanoi.

– Ilmeisesti Haavisto omassa puheessaan kuitenkin puhui maahanmuuttokeskustelun polarisaatiosta, Andersson jatkaa.

Hän sanoo olevansa lopen kyllästynyt keskusteluun suomalaisesta maahanmuuttokeskustelusta.

– Niinistön ja Haaviston epämääräiset ja tulkinnanvaraiset viestit eivät edesauta politiikan selkeyttämistä lainkaan. Päinvastoin, ne pahentavat tilannetta jokaisen keittiöpöydän ääressä istuessa pohtimassa missä keskitien kulkijan ja ääripään raja menee. Kansanvälisten sopimusten noudattamisen toivomisessa? Inhimillisemmän turvapaikkapolitiikan toivomisessa? Perheenyhdistämiskriteerien palauttamisessa kiristyksiä edeltäneelle tasolle?

– Pääsisimme varmasti kaikki helpommalla, jos alkaisimme puhumaan niistä konkreettisista muutoksista, mitä toivomme maan turvapaikkapolitiikkaan, Andersson sanoo.

Andersson nostaa Haaviston puheesta esiin myös toisen kohdan. Haavisto totesi, että ”turvapaikanhakijoita sympaattisesti katsovilla tulisi olla mahdollista sanoa, että naisiin kohdistuvaan väkivaltaan Suomessa pitää säilyä nollatoleranssi”.

– Haluan kiinnittää niin Haaviston kuin kaikkien muiden huomion siihen, että monet turvapaikanhakijoiden parissa vapaaehtoistyötä tekevät myös ovat samoja, jotka vuosia ovat toimineet naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi. Samat ihmiset ovat vuosia tehneet töitä sen eteen, että Suomeen TULISI nollatoleranssi naisiin kohdistuvan väkivallan suhteen, Andersson kommentoi.

– Ja jotta ei tulisi epäselväksi: Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan pitää olla nollatoleranssi. Aina ja kaikkialla. Kaikki seksuaalirikokset ovat ehdottoman tuomittavia ja niihin pitää puuttua kaikin mahdollisin keinoin. Uhrien apujärjestelmä pitää saada paljon nykyistä toimivammaksi, vasemmistoliiton puheenjohtaja sanoo.

– Olen seurannut monet turvapaikanhakijoiden vapaaehtoistyötä tehneitä jo pitkään. He eivät vaadi ”rajoja auki”. Tietääkseni he eivät myöskään vietä aikaansa nettipalstoilla uhkailemassa poliitikkoja kuolemalla ja raiskauksilla, hän jatkaa.

Andersson lisää, että he ovat tavallisia, kaikenikäisiä suomalaisia jotka ovat halunneet auttaa hädässäolevia.

– He ovat kokoomuslaisia ja vasemmistoliittolaisia, eläkeläisiä ja opiskelijoita. He auttavat lakimiehen etsimisessä, järjestävät ohjelmaa vastaanottokeskuksiin, auttavat vuokra-asunnon löytämisessä, istuvat mukana henkisenä tukena puhutteluiden aikana, kertovat suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöistä ja pitävät masentuneita ja traumatisoituneita ihmisiä henkisesti pystyssä.

– He jos ketkä tietävät, että uuteen maahan tuleminen ei ole aina helppoa, ja että meistä ihmisistä on moneen lähtöön. Kusipäistä ei ole mikään maa tai kansakunta vapaa.

– He ansaitsisivat työstään kiitoksen, ei ääripään leiman.