”Olet ihminen, jolle voi sanoa mitä tahansa kontrolloimatta” – kansanedustajat avoimina: Burnout vaanii eduskunnassa

Kuva: Timo Sparf

Syksyllä 2014 sotea väännettiin eduskunnassa lähes henkihieverissä. Juha Rehula (kesk.) oli hyvin väsynyt. Hän toimi sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana.

– Mietiskelin, onko minulla burnout. Katsoin jopa sen oireita netistä ja kirjoista. Asiantuntijat sanoivat minulle, useampikin lääkäri ja psykologi, että Juha, ei sulla ole mitään hätää, sä pystyt puhumaan, Rehula kertoo.

Tämä rohkaisi Rehulaa. Hän ei ollut kääntynyt sisäänpäin ja maailma ei ollut sulkeutunut, kuten burnoutissa saattaa käydä.

Myös viime syksynä, perhe- ja peruspalveluministerinä toimiva Rehula näytti välillä silmin nähden väsyneeltä.

– Olin väsyksissä, mutta ei minulla sellaista oloa ollut kuin silloin 2014 syksynä, hän kertoo.

– Mutta tässä työssä ei tule sellaista vaihetta, että rauhoittuisi. Tämä on sellaista pienempien tai isompien tulipalojen sammuttamista koko ajan. Jos perusvire alkaa heilua, se näkyy minusta päälle. Se on yksi osa minua.

Tänä keväänä Rehula on jaksanut paremmin, vaikka soten työstö painaa päälle.

– Uskallan sanoa, että näet tässä nyt Juhan, joka on elävien kirjoissa.

Kansanedustajien ja ministerien uupumisesta ei juuri puhuta. Perussuomalaisten kansanedustaja Tiina Elovaara jopa sanoo aiheen olevan tabu.

Esimerkiksi tällä hetkellä vihreiden kansanedustaja Jani Toivola on sairauslomalla uupumuksen vuoksi diagnosoidun keskivaikean masennuksen takia.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmillä (ps.) on ollut myös vaikeaa kohtuuttoman suuren työtaakkansa takia.

– Muistan myös viime vaalikaudelta, kuinka tietyt ihmiset olivat aina kaikissa työryhmissä. Heitä kuormitettiin ja kyllä sen näki. Muistan kuinka pääministeri Katainen (kok.) ja valtiovarainministeri Urpilainen (sd.) olivat välillä todella väsyneen näköisiä. Tämä on niin raakaa, Lindström pohtii.

Hän itse oli hiljattain sairauslomalla muun muassa kohonneen verenpaineen takia.

– Toivottavasti tämä on minulle sellainen oppi, että osaan sanoa välillä ei, Lindström huokaa.

”Kokovartalohommaa”, 24/7.

Juha Rehula kuvaa ministerin työtään ”kokovartalohommaksi”. Hän viittaa työn vaativuuteen, kokonaisvaltaisuuteen ja myös muun muassa oman riittämättömyyden tunteen kanssa painiskeluun.

Kun viime joulun alla oli saatu yksi iso askel sotea käsiteltyä, Rehula kertoo menneensä kotiin ja nukkuneensa 14 tuntia putkeen. Nukkumaan pystyminen kertoi Rehulalle, että hermot ovat kunnossa.

– Silloin oli juuri saatu valinnanvapaus ja sote-laki asentoon. Oli ollut viikkojen puristus.

Rehula kuvaa, miten perusvire yön ja päivän kanssa ei välttämättä ole kunnossa tiukkojen prosessien aikana. Asiat nousevat pimeinä tunteina mieleen.

– Minun tyyppiselläni ihmisellä se tarkoittaa sitä, että herään kolmen aikaan yöllä ja on turha yrittää nukkua.

Rehula kertoo olevansa myös luonteeltaan sen sorttinen, että kantaa sellaisiakin asioita mukanaan, joita ei välttämättä tarvitsisi.

Hän kuvaa itseään turhankin kriittiseksi ja herkäksi sen suhteen, että saattaa jäädä miettimään, mitä on jollekulle sanonut, esimerkiksi mahdollisesti loukannut jotakuta.

– Miksi minä sanoin noin ja olisihan tuonkin voinut toisella tavalla tehdä, hän kuvaa.

– Paineenkestolta meitä on hyvin erilaisia. Kun se paine on oikeasti päällä, minusta tulee entistä rauhallisempi. Saa olla isojakin asioita ympärillä, mutta suljen niitä pois. Se on sellaista suojelumekanismia. Alan puhua rauhallisemmin. En lamaannu, vaan fokus on juuri siinä kohdassa, mikä on minun mielestä silloin tärkeätä.

Kun väsyttää, on Rehulan mukaan tuen hakeminen itsestä kiinni.

– Suurin tukihan ovat kollegat. Puran asioita heille. Puhuminen on kaikkein tärkeintä, se että päästät itsestäsi ulos sen ja kerrot ääneen, Rehula sanoo.

Hän muistuttaa myös sen tärkeydestä jaksamisessa, että kotiasiat oman perheen kanssa ovat kunnossa.

Onko kansanedustajilla tai ministereillä tyypillistä ajautua burnoutiin?

– Tässä kohtaa joudun vastaamaan, että minä tiedän asioita, joista en saa tietää. Puhun nyt 20 vuoden ajanjaksolla. Ministereistä en tiedä, Juha Rehula toteaa.

Työn rajat pitää löytää.

Eduskunnan työsuojelutoimikunnan puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen kertoo tietävänsä yksittäisiä uupumistapauksia. Mitenkään tavallista burnout ei kansanedustajalle vaikuttaisi kuitenkaan olevan.

– Väsyminen on ihan luonnollinen ilmiö kansanedustajalle. Täällä työ on aaltoliikettä. Jokaisella meillä on välillä uupumisjaksoja, jos työn ottaa vähänkin vakavasti. Yhdelle tulee fyysistä ja henkistä väsymystä, toinen kokee masennusta. Jos se on tilapäistä ja sen saa hallintaan, se ei ole pahasta, hän sanoo.

Työsuojelutoimikunta käsittelee ja kehittää niin kansanedustajien kuin eduskunnan henkilöstön työsuojelun ja työterveyshuollon asioita.

Puhemies Maria Lohelan toimesta toimikunta on aloittanut Hyvän mielen kampanjan, jolla kehitetään eduskunnan työhyvinvointia.

Vaikka eduskunta on hyvä työpaikka, Mäkisalo-Ropponen muistuttaa, että työssä on todellinen riski uupua. Työaikalainsäädäntö ei koske kansanedustajia.

– Kansanedustajalle ei sanota, että älä tee enää. Pikemminkin annetaan ymmärtää, että pikkuisen pitäisi tuohon paneutua ja tuo on hoitamatta. Vaateet tulevat eduskuntaryhmästä, puolueelta, kansalaisilta, omasta maakunnasta, joka puolelta. Jos ei pysty määrittelemään rajojaan, varmasti uupuu.

Merja Mäkisalo-Ropponen on terveystieteiden tohtori. Hän on työskennellyt ennen kansanedustajuuttaan muun muassa työnohjaajana ja työyhteisökouluttajana.

Tämän eduskuntakauden alussa hän kävi itsekin työnohjauksessa viisi kertaa.

– Se oli erittäin terveellistä. Huomasin, etten pysty ihan ilman ulkopuolisen apua laittamaan työhön rajoja. Ulkopuolinen osaa tehdä kysymyksiä, joita ei itse osaa tehdä. Osa kysymyksistä ärsyttikin. Se auttoi minua. Oli pakko miettiä oikeasti, että jos en rajaa hommia, en tee mitään hyvin.

Mäkisalo-Ropposella ei ole tietoa, minkä verran kansanedustajat käyttävät työnohjausta.

– Mutta lämpimästi suosittelisin, jos työ tuntuu hallitsemattomalta. Pitäisi mennä ennen kuin on liian uupunut.

Mäkisalo-Ropponen painottaa myös sen tärkeyttä, että kansanedustajat pitävät huolta toinen toisistaan.

– Pitäisi olla halua nähdä vähän kauemmaksi, eikä vain itseään. Pitäisi olla kykyä kysyä kollegalta, miten oikeasti voit.

Hänen mielestään myös eduskuntaryhmien puheenjohtajilla on vastuu kansanedustajien jaksamisesta. Puheenjohtajien on syytä pitää ryhmässä yllä keskustelua siitä.

Negatiivinen palaute syö jaksamista.

SDP:ssä on siirrytty ryhmäkansliamalliin. Kansanedustajilla ei ole enää omaa avustajaa. Esimerkiksi Mäkisalo-Ropposella ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajalla Antti Lindtmanilla on yhteinen avustaja.

– Minun on pakko miettiä, otanko myös avustajan tekemiä asioita itselleni. Minulla on huoli siitä, miten avustaja jaksaa. Ei hänkään mikään robotti ole.

Työmoraali on niin kova avustajillakin, ja osa kansanedustajista ajattelee, että heidän pitäisi olla 24/7 käytössä, Mäkisalo-Ropponen kertoo.

Hän sanoo suoraan, että kansanedustajan työ on myös ”kusitolppana” olemista. Negatiivinen palautekin tuo lisänsä työn raskauteen.

– Olet ihminen, jolle voi sanoa mitä tahansa kontrolloimatta.

Toisaalta hän sanoo ymmärtävänsä, että turhautunut kansalainen purkaa oloaan juuri kansanedustajille.

Vaikka kansalaiset ja oma eduskuntaryhmä voivat olla myös voimavara, aina näin ei ole. Väliin eduskuntaryhmässäkin on ristiriitoja. Mäkisalo-Ropponen muistuttaakin, että omalla hyvällä käytöksellä voi vaikuttaa rakentavimmin.

Hän kokee jaksamista tukevan myös sen, jos pääsee eri eduskuntakausilla eri valiokuntiin. Hän itse on aloittanut tällä kaudella tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana.

– Olen löytänyt aivan uuden maailman tulevaisuusvaliokunnasta. Sekin auttaa jaksamaan.

Työn kuormittavuuteen vaikuttaa sekin, jos tärkeitä lakipaketteja ei tule eduskunnan käsittelyyn tasaisesti vaan ryöppyinä. Näin käy, koska ministeriöissä on liian vähän lainvalmistelijoita.

Lainvalmistelun kiire saattaa näkyä virheinä lakiesityksissä, mikä taas tuo kansanedustajille epävarmuutta ja voimia kuluttavaa eettistä ristiriitaa.

– Se tekee epävarman olon, jos emme voi luottaa saamaamme tietoon. Päätöksemme vaikuttavat niin kauhean monen elämään.

Eduskunnan työterveyshuoltoa Merja-Mäkisalo Ropponen kehuu erittäin toimivaksi. Siitä tuntuu olevan kansanedustajilla muutoinkin vain pelkkää hyvää sanottavaa.

– Jos menee, varmasti saa avun. Asiat otetaan todella vakavasti, Mäkisalo-Ropponen vakuuttaa.

Näin koki Jari Lindströmkin.

– Jos osaa mennä ajoissa pyytämään, niin kuin toivottavasti itse osasin, tämä on aivan loistava laitos. Työterveyshuollolle annan täyden kympin. Täällä otetaan heti vakavasti, kaikki viimeisen päälle, Lindström kehuu.

Merja-Mäkisalo Ropponen sanoo ymmärtävänsä, että Lindströmillä tulivat rajat vastaan. Hänen mielestään Lindström jäi liian yksin kahden valtavasti työllistävän ministerinsalkun kanssa.

– Olen alusta alkaen ollut sitä mieltä, että eikö nyt kukaan tajua, että eihän näitä kahta ministeriötä voi yhdistää, Mäkisalo-Ropponen toteaa.

Jari Lindström on puhunut sairauslomastaan avoimesti niin tiedotusvälineille kuin myös omassa blogissaan. Juha Rehula nostaa tästä hattua korkealle.

– Siis Jarppa, se äijä, paperimies sieltä Kuusaalta, kirjoitti sen bloginsa. Minusta se on upea suoritus. Minä väitän, että sellainenkin auttaa häntä jaksamaan. Se auttaa montaa muutakin jaksamaan, Rehula kehuu.

Jari Lindström kertoo saaneensa omaan tilanteeseensa valtavasti tukea kollegoilta yli puoluerajojen.

– Me olemme asioista eri mieltä, mutta olemme työkavereita riippumatta puolueesta. Se on hienoa huomata, itse asiassa liikuttavaakin. Ihmiset kannustavat ja muistuttavat siitä, että mikään työ ei ole niin tärkeä, että pitäisi terveys uhrata.

Lääkäriä on syytä uskoa.

Kansanedustaja Tiina Elovaara (ps.) kertoo olevansa huolissaan, että eduskunnan sisällä ihmiset eivät uskalla sairastaa ja olla pois silloin, kun se olisi järkevää.

– Pelätään julkisia poissaolomerkintöjä. Se aiheuttaa käytännössä sen, että meillä kiertävät täällä monet pöpöt ja ihmiset uupuvat. En tiedä, miten tämän voisi ratkaista. Paljon näkee edustajia, joita pitää mennä oikein nykäisemään hihasta ja patistamaan lähtemään kotiin sairastamaan, hän sanoo ja viittaa vaikkapa flunssasta toipumiseen.

Omasta jaksamisestaan Elovaara sanoo, että on ajoittain väsynyt. Perussuomalaisilla olivat haastatteluhetkellä hallitustyön ohella päällä kuntavaalit ja sen lisäksi puheenjohtajavaalit ovat ovella.

– Totta kai se kuormittaa, mutta on vastuullisuutta myös tunnistaa sen merkit ja toimia sen mukaisesti. Silloin pitää jäädä pois, jos lääkäri niin sanoo. Tähän pitäisi kiinnittää huomiota.

– Kyllä apua saa, jos sitä pyytää. Haluaisin rohkaista ja kannustaa varsinkin uusia edustajia, jotka ovat herkimmin burnout-vaarassa.

Kansanedustajille kuittaillaan usein siitä, että heillä on pitkät lomat. Juha Rehula kuvailee, miten ihmisten mielikuvissa kuljettajat kuljettavat ja esikunta huolehtii. Näin ei tietenkään ole.

– Vastuu on iso, se on 24/7 pyhän ja arjen kanssa, Rehula sanoo.

– Ministerikin on ihminen, mikä meinaa aika monelta unohtua, tämän voi pelkistää näinkin.

Tiina Elovaarakin tietää, että moni kritisoi muun muassa kansanedustajien pitkiä lomia.

– Mutta kysymys on siitä, että edustajat tekevät silloinkin töitä. Tätä työtä ei pääse pakoon mihinkään, Tiina Elovaara muistuttaa.

Juha Rehula jakaa eduskunnan ison rytmin kahteen osaan. On joulunalus- ja juhannuksenalusaika. Kun kovin rumba helpottaa, Rehulalla kestää viikosta kahteen, että paineet purkaantuvat. Rehula sanoo tunnistavan itsestään, kun on tikissä.

– Ja tikissähän tässä on oltava koko ajan, hän huomauttaa heti perään.

Ylityöt erityisvalvonnassa.

Tahti on kova myös muilla kuin kansanedustajilla. Ministeriöissä työstetään parhaillaan isoja uudistuksia. Sote- ja maakuntauudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti toteaa ministeriöitten väen tottuneen venymään.

– On todella tärkeää, että uudistukset saadaan kansalaisten takia tehtyä. Töitä on ihan mielettömästi, me olemme ihan maksimissa, tämän enempää ei voi vaatia. Rajoilla mennään, Pöysti sanoo.

Virkamiesten ylitöitä seurataan Pöystin mukaan systemaattisesti. Nyt niihin on jouduttu kiinnittämään erityistä huomiota. Pöystin tiedossa ei ole, että hallituksen kärkihankkeiden ja reformien valmistelu olisi suoranaisesti johtanut loppuunpalamisiin.

Pöysti itsekin sanoo toistaiseksi jaksaneensa.

– En ole koskaan ennen tehnyt niin paljon töitä kuin tämän (sote) yhteydessä. En ole laskenut, ylin johto on työaikakäytännön ulkopuolella. Normipäivä on 10–11 tuntia ja jonkin verran joutuu viikonloppuisin tekemään.

Tuomas Pöysti palautuu olemalla perheensä kanssa ja liikkumalla.

– Minulla on erilaisia liikuntaharrastuksia mukaan lukien jalkapallon junioritoiminta, olen joukkueenjohtajana, usein kentän laidalla. Aiemmin valmensinkin.

– Henkilökohtainen näkemykseni on, että muuta elämää täytyy jossain vaiheessa alkaa olla enemmän.

Yöllä työasiat eivät kuitenkaan pyöri Pöystin mielessä.

– Yöllä jos murehtii, ei välttämättä pysty olemaan alaisia tukeva ratkaisukeskeinen henkilö. Voimattomuus tarttuisi. On tärkeätä, että pystyy pitämään balanssin sekä olemaan apuna ja tukena ohjattaville.

Pöystin mukaan valtioneuvoston työterveyshuolto on hyvin järjestetty.

– Valtioneuvostossa aika tiiviisti seurataan henkilöstön tuntumaa. Siinä ollaan normaalimittareissa menossa. Ei ole mitään hälyttävää.

”Kuritus jatkuu” – SDP hyökkäsi budjettikeskustelussa hallituksen eriarvoistavaa politiikkaa vastaan

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
"30 prosentin lomarahaleikkaus tuli nimenomaan julkisen sektorin työntekijöille sen takia, että kokoomus ja hallitus sitä vaati, valtiovarainministeriöstä vaadittiin. Tätä te ette voi pestä puhtaaksi, ette yhtään millään", Antti Rinne muistutti hallitusta eduskunnassa keskiviikkoisessa budjettikeskustelussa.

Lähetekeskustelu hallituksen esityksestä vuoden 2018 talousarvioksi jatkuu tänään torstaina eduskunnassa.

Keskiviiikkoisessa keskustelussa oppositio hiillosti hallitusta siitä, että tuloerot ovat lähtemässä nousuun ja leikkaukset kohdistuvat nimenomaan pienituloisiin.

Hallituksen politiikassa nähtiin arvovalinta, jossa käyntiin lähteneen talouskasvun hedelmät eivät kuulukaan kaikille vaan pienituloiset joutuvat entistä tiukemmille.

Kansanedustaja Katja Taimela (sd.) muistutti, että indeksien jäädytys leikkaa reaalista ostovoimaa ja alentaa sosiaaliturvan tason pysyvästi alemmalle kehitysuralle myös tulevina vuosina.

– Kuritus jatkuu, Timo Harakka (sd.) tiivisti muistuttaen hallituksen eriarvoistavan politiikan jatkuvan.

”Palauttaisin kuitenkin mieleen”.

Siitä, että hallituksen toimet rokottavat nimenomaan pienituloisia oppositiolla oli todisteena niin eduskunnan tietopalvelun kuin valtiovarainministeriön oma laskelmakin. Halitus koetti perustella politiikkaansa muun muassa sillä, että työllisyys ylipäänsä on parantunut.

SDP vaati vaatii hallitukselta julkisen sektorin palkansaajien 30 prosentin lomarahaleikkauksen perumista. Hallitus esitti asian olleen työmarkkinajärjestöjen päätös, mutta SDP:stä muistutettiin, että lomarahaleikkaukset olivat hallituksen ilmoittama linja.

– Palauttaisin kuitenkin mieleen, että kun syyskuussa 2015 hallitus itse ilmoitti, että kun se luopuu vaatimuksesta liittyen ylityökorvauksien ja sunnuntailisän leikkauksiin, niin se korvataan tällä lomarahan leikkauksella, Joona Räsänen (sd.) sanoi.

Myös niin kutsuttu apteekkarivähennys eli yrittäjävähennys, joka hyödyttää etenkin kaikkein varakkaimpia yrittäjiä oli demarien hampaissa.

 

Alla keskiviikkoista keskustelua tiivistäviä sitaatteja SDP:n kansanedustajilta:

Katja Taimela

”Mitä tulee hallituksen omiin arvovalintoihin, hallitus on valmis kiristämään kaikkein pienituloisimpien arkea tulevan vuoden aikana noin 40 euron edestä ja samaan aikaan ylimmässä tulokymmenyksessä olevien kotitalouksien summa on plusmerkkinen 400 euron edestä. Siis kuulitte oikein, 400 euron edestä. Puhtaasti porvarillinen arvovalinta tuokin.”

Timo Harakka

”Ei kannattaisi kehua. Samoin tässä kohtaa ei kerrota, että eriarvoisuutta lisätään useilla kymmenillä miljoonilla euroilla, koska köyhiin ja kipeisiin tehdyt leikkaukset jatkuvat myös tänä vuonna. Tämä on harhaan johtamista. Kuritus jatkuu.”

Merja Mäkisalo-Ropponen

”Hallituksen kätilöimässä kilpailukykysopimuksessa oli tarjolla vielä rankemmat pakkolait, ja ammattiyhdistysliike valitsi kahden pahan väliltä pienemmän ja suostui julkisen sektorin lomarahaleikkauksiin. Mutta ratkaisulla oli ikävät tasa-arvoseuraukset, ja tästä tasa-arvosta on kyllä syytä olla huolissaan. Nämä lomarahaleikkaukset lisäävät palkkojen eriytymistä. Yksityisellä sektorilla palkat kasvavat 0,6 prosenttia, mutta kuntatyöntekijöiden palkat pienenevät tänä vuonna 1,1 prosenttia. Kilpailukykysopimuksen palkka-ale iskee naisvaltaisille aloille, sillä kunta-alalla 80 prosenttia työntekijöistä on naisia.”

Ville Skinnari

”Tämä on se iso haaste pitkällä aikavälillä, ensi vuosikymmenellä, ja tämä budjetti ei vastaa niihin kysymyksiin. Meidän pidemmän aikavälin kasvu on edelleen liian ohuella pohjalla.”

Kristiina Salonen

”Hallitus sanoo, että no, me nostamme takuueläkettä. Kyllä, se on hyvä asia, 100 000 suomalaista saa lisää rahaa takuueläkkeen noston kautta. Mutta meillä on eläkeläisiä 1,5 miljoonaa. Keskieläke on 1 600 euroa kuukaudessa, alle 1 000 euron eläkeläisiä on yli 200 000. He jäävät nyt huomiotta.”

Joona Räsänen

”Palauttaisin kuitenkin mieleen, että kun syyskuussa 2015 hallitus itse ilmoitti, että kun se luopuu vaatimuksesta liittyen ylityökorvauksien ja sunnuntailisän leikkauksiin, niin se korvataan tällä lomarahan leikkauksella. Hallitus siis itse ilmoitti 2015, että tällä linjalla mennään. Ei kai se nyt ihme ole, että se siellä työmarkkinajärjestöjen ratkaisussa sen jälkeen on?”

Tarja Filatov

”Mutta eriarvoisuus ei ole pelkkiä tuloeroja. Se on myös esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyttä. Ministeri Lindström kehui täällä, että työllistämismäärärahoja on nyt käytössä. Keväällä meillä kävi valiokunnassa TE-toimistojen asiantuntijoita, jotka sanoivat, että rahat on loppu. Ja se syy oli se, että tuon rahan käytölle oli asetettu niin tiukat kriteerit, että niitä ei voinut käyttää siihen tarkoitukseen, jolla kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset olisivat saaneet tukea, vaan ainoastaan esimerkiksi yritysten palkkatukeen. Tämä on se työvoimapolitiikan iso ongelma. Esimerkiksi heinäkuussa työnhaku katkesi 14 000 hengeltä, ja syynä on se, että ihmiset eivät osanneet käyttää työhallinnon uutta nettijärjestelmää.”

Pia Viitanen

”Nimittäin eikö ole niin, pääministeri, että täällä sekä valtiovarainministeriön että eduskunnan tietopalvelun laskelmat osoittavat, että tuloerot nyt kasvavat, ja että te itse A-studiossa myönsitte, että teidän politiikkanne eriarvoistaa ja tuloerot kasvavat. Varmasti on nyt aivan selväksi käynyt, että näin on. Te sanoitte, että kasvu kuuluu kaikille — oikein, olen samaa mieltä. Edustaja Kaikkonen sanoi, että kasvu kuuluu kaikille — oikein, SDP ajaa juuri tätä linjaa. Mutta juuri siksi on hyvin hämmentävää, että tuloerot kasvavat ja kasvu ei kuulu kaikille.”

Tytti Tuppurainen

”Tässä tulemme keskusteluun siitä, nouseeko työllisyysaste sille tasolle, jonka te olette asettanut tavoitteeksi, ja tässä tulemme keskusteluun koulutusleikkauksista. Oikotietä onneen ei ole. Suomessa on harjoitettava politiikkaa, joka mahdollistaa kaikkien resurssien käytön, jotta kaikki pääsevät mukaan. On nostettava koulutustasoa, on parannettava ammatillisen koulutuksen resursseja ja tehtävä sellaiset uudistukset, jotka lisäävät työn määrää. Perhevapaauudistuksesta ei saa tulla pannukakku. Teidän täytyy tehdä uudistus, joka parantaa nuorten naisten työmarkkina-asemaa.”

Suna Kymäläinen

”Lapsivähennyksen poistuminen kiristää lapsiperheiden verotusta — esimerkiksi 2 000 euron kuukausipalkalla verotus kiristyy kahden lapsen ja kahden vanhemman perheessä tai kahden lapsen yksinhuoltajalla yli 200 euroa vuodessa. Lapsiperheet ovat ainoa ryhmä, jolla verotus selvästi kiristyy ensi vuonna.”

Antti Lindtman

”Kun kuunteli noita lukuja, niin tässä tuli mieleen alikersantti Lahtinen, joka laski ja totesi, että ei teillä voi olla nälkä. Kysymys on siitä, niin kuin ministeri Orpo jo myönsi, että tuloerot ovat pysyneet ennallaan 20 vuoden ajan ja nyt ne ovat lähdössä nousuun. Ja kysymys on siitä, että tässä muuttuneessa suhdannetilanteessa tehdään ratkaisevat valinnat siitä, pysyvätkö todella kaikki mukana: jätetäänkö osa asemalle, vai otetaanko kaikki tähän kasvuun mukaan?”

Antti Rinne

”Yrittäjävähennys, 5 prosenttia, hallituksen asettamalla tavalla tarkoittaa käytännössä sitä, että kaksi ylintä desiiliä näistä yrittäjistä hyötyy yli puolet siitä rahasta, joka on toistasataa miljoonaa euroa rahoista, jotka tähän yrittäjävähennykseen on kohdennettu. Kaksi ylintä desiiliä. Apteekkarit ovat kertoneet — apteekkarit ovat rehellisiä olleet — että muutaman miljoonan tuloinen apteekkari tienaa 25 000 euroa puhtaana käteen tällä mallilla. 25 000 puhtaana käteen miljoonatuloisille. Apteekkariliiton mukaan apteekkarit hyötyvät tästä keskimäärin 5 700 euroa. Ette kai te voi väittää, että nämä ihmiset ovat köyhyysrajalla?”

Antti Lindtman

”Varapuhemies Satonen sanoi, että hallitus ei ole ajanut lomarahaleikkausta. Tämähän ei pidä paikkaansa. On mustaa valkoisella 28.9.2015 alkaen, siitä useaan kertaan eteenpäin, jossa hallitus itse tiedotti, että se tulee esittämään lakia, jossa leikataan lomarahoja. Tästä on mustaa valkoisella. Hallitus on ajanut lomarahaleikkausta, niin kuin puheenvuorossani totesin, ensin kaikille palkansaajille ja sen jälkeen erityisesti julkisen sektorin työntekijöille lomaetujen heikentämistä.”

Katja Taimela

”Huolimatta tervetulleesta 15 euron korotuksesta takuueläkkeeseen eläkeläisten taloudellinen asema huolestuttaa, ja me kaikki saamme tästä varmasti eri tilaisuuksissa palautetta, kun kierrämme kenttää. Indeksien jäädytys leikkaa reaalista ostovoimaa ja alentaa sosiaaliturvan tason pysyvästi alemmalle kehitysuralle myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Tämä tarkoittaa suurta ja pysyvää heikennystä eläkkeensaajille, myönnätte sen täällä salissa tai ette.”

Sanna Marin

”Pienituloisten ihmisten ahdinkoa lisäävät nyt esimerkiksi sosiaalietuuksien jäädytys ja asumistuen leikkaukset, jotka ovat jatkumoa sille politiikalle, jota hallitus on toteuttanut ideologisesti koko hallituskauden ajan. Lääke- ja matkakorvausten leikkaus, opiskelijoiden opintorahan merkittävä pienentäminen, perusturvaetuuksiin, kuten lapsilisään, vammaistukeen sekä työttömyysturvaan kohdistuvat leikkaukset, palvelujen heikentäminen sekä säästöt varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta ovat osia siinä kokonaisuudessa, joka ajaa yhä useamman ihmisen ahdinkoon.”

Ex-puoluesihteeri Jarmo Korhonen: Keskustan kannatus uhkaa laskea 10 prosenttiin – ”Juha Sipilä kaatuu ensi kesänä. Viimeistään.”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Keskustan entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen (kesk.) mukaan puolue on mennyt väärään suuntaan unohtamalla kansanläheisyyden ja kadottanut vanhan alkiolaisen ihmisyyden ihanteen.

Samalla puolue on unohtanut myös maalaisliittolaiset jäsenet. Tällä menolla keskustan kannatus laskee hänen arvionsa mukaan 10 prosenttiin.

Juha Sipilä kaatuu ensi kesänä Sotkamon puoluekokouksessa. Viimeistään. Ja jos ei kaadu, niin keskusta häviää tulevat vaalit. Sipilä on hieno mies, mutta jos hän jatkaa, keskusta häviää. Puolue etsii jo tällä hetkellä uutta puoluejohtajaa. Niin raakaa kuin se onkin.

Keskustalle on silti Korhosen mukaan tilaa Suomessa. Entisen puoluesihteerin mukaan Suomesta löytyy aina ihmisiä, jotka tulevat kannattamaan tasapainoisen ja tasa-arvoisen politiikan kehittämistä. Hänen mukaansa tarvitaan puoluetta, joka ajaa koko maan kehittämistä. Nyt kansan ääni on kuitenkin unohdettu.

– On unohdettu Paavo Väyrysen taisteluhalu. Keskustan tämänhetkinen onni on ollut se, että SDP ei ole uskaltanut tehdä sosialidemokraattista politiikkaa.

Pinnallisuuden ja helpon median rooli politiikassa ovat kasvaneet.

Politiikan luonteen Korhonen näkee näyttäytymistaiteena ja hyvänä teatterina. Asioita ei pyritä edistämään hänen mukaansa oikeasti uudistusten kautta.

– Pinnallisuuden ja helpon median rooli politiikassa ovat kasvaneet.

– Politiikassa palataan hiljalleen isoihin ihmisiä koskeviin kysymyksiin. Kyllähän sen jokainen näkee. Nuorten töihin pääsemisen ongelmat, eihän tämä ole se yhteiskunta, jota me tavoittelimme. Nuorille pitää taata koulutus ja tämän jälkeen työpaikka.

Myös demarit saavat mielipiteitä jakavalta entiseltä puoluesihteeriltä osansa. Korhonen tokaisee huolettomaan tyyliinsä, että jos sosialidemokratia kykenisi samanlaisella 1970-luvun intensiteetillä puolustamaan työtätekeviä suomalaisia, niin sen kannatus hipoisi 30 prosenttia. SDP:n pitäisi hänen mukaansa huolehtia oikeudenmukaisuuden toteutumisesta, ei vain heistä kenellä on työpaikka.

– Sanon aina sosialidemokraattisille ystävilleni, että kun te vain uskaltaisitte olla sosialidemokraatteja ja puolustaa työtätekevää ja pienituloista, niin kannatus nousisi. Mutta kun SDP haikailee koko ajan tuon kokoomuksen perään. Oikeistososialidemokraattia ei ole olemassakaan, sehän on kokoomus. Kokoomus taas on Etelä-Suomen asiaa ajava vaaliliitto.

Pinnallisuuden ja helpon median rooli politiikassa ovat kasvaneet.

Kaikesta kokemastaan huolimatta Korhonen ei sulje kokonaan pois mahdollisuutta palata politiikkaan. Puolueesta hän ei tosin sano yhtään mitään. Rivien välistä voi lukea, että keskusta tuskin on listalla, jos häntä sinne edes huolittaisi.

– Koko ajan syntyy niin paljon uusia puolueita, ikinä ei voi tietää minne maailma menee. Ei koskaan kannata sanoa ei koskaan. Mutta kuten Paavo Väyrynen sanoisi tässä vaiheessa, että ”tuskimpa”.

Lue koko laaja henkilöhaastattelu Demokraatin viikkolehdestä torstaina 21.9.

Ylen uusi päätoimittaja Jouko Jokinen ei ole tehnyt eläessään yhtään radio- tai TV-juttua

Kuva: lehtikuva/jouko jokinen

Yleisradion uudeksi päätoimittajaksi valittu Jouko Jokinen kertoo, ettei päätös jättää Aamulehti ollut helppo, mutta kun hän alkoi miettiä asiaa tarkemmin, ei tarjouksesta voinut kieltäytyä.

– Ei se helppoa ollut, mutta kun Rapala (viehe) tarttuu niin alkaa oikeasti miettimään tätä vaihtoehtoa. Sen jälkeen päätös oli helppo tehdä. Olisihan sitä hullu jos tällaiselle asialle sanoisi ei. Nuorena pitää mennä, kun vanhana ei enää jaksa, Jokinen sanoi STT:lle.

Päätöksen tekemiseen meni lopulta noin kolme viikkoa. Ensin viikko tunnustelua, sitten kaksi viikkoa tiivistä keskustelua muun muassa toimitusjohtaja Lauri Kivisen kanssa.
Ylen roolista, sen mahdollisista muutoksista ja uusista painopisteistä Jokinen ei vielä halua sanoa mitään tarkempaa. Aikaisemmissa kannanotoissa hän on kritisoinut yhtiötä sen toiminnan laajuudesta. Nyt hän keskittyy kehumaan Ylen journalismia erinomaiseksi ja nimeää kolme keskeistä aluetta.

– Olenhan kyllä kritisoinut, kuinka laajaa se toiminta on. Kannattaako keskittyä joihinkin tiettyihin asioihin, ja tehdä ne erittäin hyvin, ja jättää toisia asioita pikkuisen vähemmälle. Mutta on kolme aluetta, joilla Ylellä on selkeä kansallinen tehtävä: ulkomaat, alueet ja urheilu. Niitä kukaan muu ei kykene tekemään edes. Niissä se rooli on poikkeava muusta mediasta.
Ylen edellinen päätoimittaja Atte Jääskeläinen joutui eroamaan tehtävästään keväällä, muutamaa viikkoa sen jälkeen kun Julkisen sanan neuvosto antoi Ylelle langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta Terrafame-uutisoinnissa. Jupakan aikana pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli pommittanut Yleisradion toimittajaa sähköposteilla asian uutisoinnista. Jokinen ei ole huolissaan, että poliitikkojen kanssa syntyisi uusia ongelmia.

– Palomuuri on varmaan viime kevään tapahtumien jälkeen entistä tiukempi. Voi olla, että poliitikot jo pelkäävät ottaa yhteyttä ja aristelevat antaa palautetta, mikä on huono asia, Jokinen sanoo.

Jokinen lupaa, ettei lyö luuria korvaan jos Sipilä soittaa.

Jokinen on aiemmin ottanut kantaa myös Yleisradion ja Suomen Tietotoimiston STT:n suhteeseen ja toivonut, että Yleisradio palaisi STT:n asiakkaaksi. Näin tapahtui keväällä, mutta sopimus on vuodenvaihteessa katkolla. Uudessa tehtävässään Jokinen aikoo perehtyä asiaan Yleisradion näkökulmasta.

– Jos järkevää on, niin ilman muuta jatketaan.

Lakimiestytär ei pidä tittelistään

Jokinen nostatti vilkasta keskustelua viikonloppuna, kun Aamulehti linjasi aikeestaan luopua sukupuolitetuista titteleistä ja korvata esimerkiksi eduskunnan puhemiehen puheenjohtajalla. Jokinen ei vielä julista tuovansa samaa käytäntöä myös Yleisradioon, mutta hän toivoo, että muutos nähdään aikanaan myös siellä.

– Toivottavasti jossain vaiheessa siirrytään. Olen vasta nyt tajunnut, miten sukupuolittunut kieli on. Se on vallan väline. Minun tytärtäni harmittaa hirveästi kun häntä kutsutaan lakimieheksi. Hän on 27-vuotias nainen. En ollut tajunnut sitä, että tämä on aika kipeä juttu monelle leidille. Miehenä sitä ei tule ajatelleeksi. Jos minut nimitettäisiin esinaiseksi, niin kyllä hetken miettisin, että mitä?

Tunnustusta rohkeasta valinnasta

Joulukuussa uuteen tehtäväänsä siirtyvä päätoimittaja on tähän asti työskennellyt pelkästään lehdistössä. Facebook-päivityksessään hän antoi Yleisradion hallitukselle tunnustusta rohkeudesta.

– Kiitän Yleisradion hallitusta rohkeudesta, kun se valitsi Ylen uutistoiminnan johtoon 58-vuotiaan turo-pukuisen, kaljun ja ylipainoisen miehen, joka ei ole eläissään tehnyt yhtään radio- tai tv-ohjelmaa. Lisäksi hänellä oli lapsena erittäin paha puhevika, Jokinen kirjoittaa.

Nina Törnudd, STT

SDP:n Kymäläinen: Budjettiesitys on kunnianhimoton ja epäoikeudenmukainen

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander

SDP:n eduskuntaryhmän toisen varapuheenjohtajan, kansanedustaja Suna Kymäläisen mielestä hallituksen esitys vuoden 2018 valtion tulo- ja menoarvioesitykseksi on kunnianhimoton ja epäoikeudenmukainen.

– Ensi vuoden budjetti ei muuta talouspolitiikan kokonaiskuvaa. Menopuolelle tehdään hallituskaudella 4 miljardin leikkaukset, ja samalla verotusta kevennetään päätösperusteisesti noin 1,5 miljardin. Sopeutus jää kokonaisuutena vähäisemmäksi kuin edellisellä hallituskaudella. Se lisää eriarvoisuutta, kiteyttää Kymäläinen.

Valon pilkahduksiakin Kymäläinen budjetissa näkee.

– Takuueläkkeen 15 euron korotus on tarpeellinen, etenkin kansaneläkeindeksin leikkauksen ja jäädytyksen vuoksi. Jos indeksitarkistukset tehtäisiin normaalisti, takuueläkkeen korotus olisi lähes 8 euroa. Toisin sanoen hallituksen tekemän korotuksen nettovaikutus on vain noin 7 euroa. Vastaavasti, vuonna 2019 hallituksen isosti markkinoimat takuueläkkeen korotukset (2016 ja 2018) tarkoittavat lopulta vain noin 10 euron korotusta verrattuna siihen, että indeksitarkistukset olisi tehty normaalisti.

– Parempi lopputulos olisi saavutettu ihmisten arkeen, jos hallitus olisi jättänyt tekemättä lääkekorvauksen leikkauksen, Kymäläinen jatkaa.

Myös Kymäläinen kannusti hallitusta perumaan lomarahojen leikkaukset noin 480 000 julkisen sektorin työntekijältä.

– Lomarahaleikkausten nettovaikutus julkiseen talouteen on 150 miljoonaa euroa. Saman summan hallitus antaa suurmetsänomistajien ja esimerkiksi apteekkiyrittäjien verovähennyksiin, laskee Kymäläinen.

”Lapsilisätkö muka verottomia? – Ehei, kaikkein köyhimmille eivät ole”

Lapsilisät eivät ole kaikille verovapaita.

Kansanedustaja Maria Tolppasen (sd.) mielestä hallituksen esitys ensivuoden budjetiksi kasvattaa tuloeroja. Se vie pienituloisilta ja antaa rikkaille.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on systemaattisesti leikannut vähäosaisten sosiaalietuuksia ja parantanut hyvätuloisten etuuksia, kuten mahdollisuuksia siirtää tulojaan pääomatulojen puolelle, jolloin veroja maksetaan vähemmän. Sama linja jatkuu hallituksen budjettiesityksessä. Kaikkein alimmilta tulotasoilta leikataan liki 40€ vuodessa, ylimmät tuloluokat saavat 400€ vuodessa. Eniten hyötyvät toiseksi ja kolmanneksi eniten tienaavat.

–  Tämä on paitsi epätasa-arvoista, myös erittäin kylmää ja surullista politiikkaa. Surullista se on siksi, että kansalaiset mahdollistavat huomaamattaan tämän politiikan tekemisen, Tolppanen sanoo.

– Maan suurin puolue on kokoomus ja esimerkiksi Vaasan suurin puolue on RKP. Molemmat lukeutuvat poliittiseen oikeistoon ja ovat porvaripuolueita. Tämä on käsittämätöntä, kun tiedetään, että liki viidennes kansasta elää virallisen köyhyysrajan alapuolella, Tolppanen toteaa.

budjetti n2Pääministeri Sipilä sanoo, että köyhimpien sosiaalieduista leikataan, koska sinne virtaa valtion rahaa.

– Hyväosaiset ja rikkaat eivät pääministerin mukaan nauti sosiaalietuuksia ja siksi heiltä ei voi etuuksia leikata. Väittämä ei pidä paikkaansa, Tolppanen huomauttaa.

Tolppanen huomauttaa, että kaikki nauttivat sosiaalietuuksia. Esimerkiksi lapsilisä, äitiyspakkaus, äitiysloma, perhevapaa, lasten päivähoito ja ilmainen koulu ovat sosiaalietuuksia, joita myös rikkaat nauttivat. Lisäksi varakkaat voivat korjata kotiaan kotitalousvähennyksen turvin.

– Tähän vähävarainen ei pysty, koska hänellä ei ole sijoittaa edes omavastuuosuutta, vaikka koti kuinka remonttia kaipaisi.

Uusi perhe- ja peruspalveluministeri ministeri Annika Saarikko (kesk.) yritti pehmentää Sipilän sanomisia viime torstain kyselytunnilla. Hän sanoi, että kaikki saavat lapsilisiä ja äitiyspakkauksen, mutta esimerkiksi lapsilisät on tehty tasoittamaan tuloeroja lapsellisten ja lapsettomien perheiden välillä.

Tolppanen myöntää, että alun perin sotien jälkeen asia oli juuri näin. Lapsilisät luotiin helpottamaan lapsiperheiden arkea ja tasoittamaan tuloeroja.

– Saarikko jätti kuitenkin kertomatta, että tänä päivänä lapsilisät kasvattavat tuloeroja. Ne ovat verotonta ylimääräistä tuloa kaikille muille paitsi perustoimeentulotukea saaville tai harkinnanvaraista tukea hakeville. Heille lapsilisät katsotaan perheen tuloksi ja toimeentulotuesta vähennetään lapsilisän määrä.