tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Oletko kaksoiskansalainen? KSML: Näin Suomi aikoo vaikeuttaa työnsaantiasi

Suomi aikoo rajoittaa kaksoiskansalaisten pääsyä valtion virkoihin, kertoo Keskisuomalainen.

Asiasta on valmisteilla laki, joka tulee eduskuntaan lähiviikkoina.

Tämän jälkeen kaksoinskansalaisilla ei olisi pääsyä tiettyihin, maanpuolustukseen ja turvallisuuteen liittyviin virkoihin.

Hallitusneuvos Kirsi Äijälä valtiovarainministeriöstä sanoo, että harkinta on kuitenkin tapauskohtaista. Virkamieslakiin on siksi tulossa erivapausmahdollisuus.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Hyvä, että Kotka on pinnalla” – SDP:n kansanedustajat pistäytyivät kaupungin torilla, paikalle osui sattumalta myös Toritreffit

Kuva: Johannes Ijäs
Kotkalainen kansanedustaja Sirpa Paatero ja SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm nauttivat torstaiaamun tunnelmasta Kotkan torilla.

SDP:n kansanedustajat jalkautuivat varhain torstaiaamuna Kotkan torille.

Kouvolassa ja Haminassa eilen alkanut eduskuntaryhmän kesäkokous jatkuu. Torilla oli tarjolla ”Uutispuuroa” eli tuoretta Demokraatti-lehteä, ruispuuroa ja keskustelua kansanedustajien kanssa.

Väkeä paikalla riitti mukavasti. Reilun puolen tunnin jälkeen ruispuurokattilassa oli jäljellä 15 litraa, kun 40:stä oli lähdetty liikkeelle.

– Muutama turvapaikkakeskustelu on ollut aamusta. Myös pienituloisten eläkeläisten asiat ovat olleet esillä. Aamulla eläkeläisille on mahdollisuus tulla tänne paikalle, kotkalainen SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero sanoo torilla.

Paateron mukaan Kotkassa on tällä hetkellä vahvasti pinnalla Kantasataman alueen kehittäminen. Millaisia hotelleja ja asuntoja sinne tulee? Paljonko satsaa kaupunki, paljonko yritykset?

Paatero on asunut Kotkassa miltei koko ikänsä, joten hän on kaupunkilaisille tuttu jo senkin vuoksi. Moni tunnistaa kansanedustajan kaupungilla.

– Aviomieheni ja isänikin alkavat olla jo tunnistuksen kohteina, Paatero nauraa ja viittoo toriteltan toiselle puolelle, jossa hekin ovat paikalla.

– Kotkalaiseen kulttuuriin ei kuulu häiriöitä. Käyn kaupassa ihan mielelläni. On mukava, että ihmiset tunnistavat.

1980–1990-lukujen taitteessa Kotkassa oli kaksikin SDP:n kansanedustajaa eduskunnassa, Anna-Liisa Kasurinen ja Antero Kekkonen. Tuolloin vaalipiirien rajatkin tosin olivat erilaiset. Tällä hetkellä Paatero on ainut Kymenlaakson demariedustaja.

Kouvolassa demarien äänet jakautuivat viime eduskuntavaaleissa niin tasaisesti, ettei kaupungista mennyt ehdokasta läpi.

Kokoomuksella ei ole yhtään kansanedustajaa Kymenlaaksosta.

”Kysyttiin, millainen hänen työtapansa siellä Euroopassa on.”

Kesäkokouksessa on mukana myös SDP:n vaasalainen europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. Hän sai torilla juttuseuraa muun muassa paikallisista Laila ja Veikko Väisäsestä.

Miapetra Kumpula-Natri (vasemmalla) jutteli torilla Laila ja Veikko Väisäsen kanssa.

– Kysyttiin, millainen hänen työtapansa siellä Euroopassa on ja miten saa oman äänensä kuuluviin, Laila Väisänen kertoo.

Veikko Väisänen kysyi Kumpula-Natrilta, miten hyvin meppi tuntee Kotkan ja Kymenlaakson asioita.

Kumpula-Natri vastasi asiantuntevasti puhuen muun muassa Kotkan sataman, merenkulun ja metsäsektorin tilanteesta. Väisäset vaikuttivat tyytyväisiltä kuulemaansa.

– Hyvä, että on Kotka pinnalla. Tahtoo jäädä väliin, Veikko Väisänen toteaa ja oli ylipäänsä tyytyväinen, että nyt monia kansanedustajia piipahtaa kaupungissa.

Väisäset ja Kumpula-Natri sivusivat myös Kotkan työttömyystilannetta, joka on ollut pitkään vakava. Se on tällä hetkellä petraantunut ja työttömyys on laskenut alle 20 prosentin. Työpaikkoja toivotaan luonnollisesti lisää.

– Elinvoimasta täällä kuulee puhuttavan, Kumpula-Natri toteaa.

Väisästen mukaan esimerkiksi uusi Itämeren kaasuputken pinnoitustehdas on tuonut toivoa ja työtä. Tehdas liittyy Nord Stream 2 -hankkeeseen.

”Linnake ei ole houkutteleva”.

Torilla paikalla oli myös Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Terhi Lindholm. Hänellä on korissa jaossa tikkareita, joiden kuoressa lukee Miä ❤️ Kotka.

Kehitysjohtaja Terhi Lindholm oli jalkautunut kaupungintalolta torille.

Lindholm kertoi olevansa paikalla sattumalta, sillä Kotkan kaupunki on järjestänyt kesästä alkaen torstaiaamuisin Toritreffejä.

Tällöin Kotkan kaupungin virkamiehet jalkautuvat kaupungintalolta kaupunkilaisten joukkoon kuuntelemaan heidän asioitaan. Ajatukset vaihtuvat.

Idea Toritreffeistä syntyi viestintä- ja kaupunkisuunnittelun porukalla lounaalla.

Kaupungin viestintä- ja tapahtumakoordinaattori Kari Makkonen arvelee, että treffit jatkuu talvella torin kahvilassa tai sen lähellä liikekeskuksessa.

– Kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa on juteltu, että poliitikotkin voisivat tulla mukaan, Lindholm kertoo.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on SDP:n Nina Brask.

Lindholmin ja Makkosen mukaan Toritreffeistä on tullut kotkalaisilta hyvää palautetta niin torilla kuin Facebookissakin.

– Tämä on uutta kulttuuria. Linnake ei ole houkutteleva, Makkonen sanoo ja osoittaa torin vieressä seisovaa jykevää kaupungintaloa.

Torilla Lindholm kertoo jutelleensa demareiden kanssa Kotkan asioista ja kaupungin isoista muutoksista kuten Kantasataman kehittämisestä.

– Elinvoimaa kehitetään, Lindholm sanoo.

Kotkassa on juuri aloittanut myös aivan uusi elinvoimalautakunta.

Keskustelua aiheesta

SDP vaatii maailmanlaajuisia toimia terrorismin kitkemiseksi ja Suomeen 100 miljoonaa lisää kehitysrahoihin

Kuva: Tommi Matinlassi
SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivät ryhmäkuvassa. Vas. Tuula Haatainen, Sirpa Paatero ja Maarit Feldt-Ranta.

– Turvallisuusuhat ja rauhattomuus ovat maailmalla lisääntyneet viime vuosina, ja Eurooppakin on saanut tästä osansa esimerkiksi pakolaiskriisin muodossa ja terrori-iskujen myötä.  Maailman muuttuessa on entistä tärkeämpää kyetä ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään kriisejä sekä radikalisoitumista niiden juurisyistä lähtien. Köyhyys, eriarvoisuus, näköalattomuus ja toivottomuus tulevaisuuden suhteen luovat kasvualustaa radikalisoitumiselle. Vastuullisten poliittisten liikkeiden on pureuduttava näihin juurisyihin, jotta ääriliikkeet ja terroristit eivät pääsisi hyväksikäyttämään niitä. Näin toteavat SDP:n presidenttiehdokkaat yhteisessä julkilausumassaan.

– Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat jäävät kauas tällä vuosikymmenellä jo kertaalleen saavutetusta tasosta. Valtiovarainministeriön vuoden 2018 budjettiesityksessä varsinaisen kehitysyhteistyön osuus on 536,8 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi vuonna 2015 taso oli yli 920 miljoonaa.

– BKT:sta Suomen koko kehitysyhteistyön odotetaan tänä vuonna olevan vain noin 0,39 %. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että olemme sitoutuneet nostamaan määrän YK-tavoitteen mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

SDP:n presidenttiehdokkuutta tavoittelevat Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero esittävät yhdessä, että vuoden 2018 budjettiin tehdään valtiovarainministeriön nyt olemassa olevan budjetin pohjaesitykseen 100 miljoonan euron lisäys.

 

 

Ministeri Saarikko ja puheenjohtaja Antti Rinne vaihtelevat kirjeitä ”synnytystalkoista” – ”Sopisi hallituksen ja opposition keskusteluihin”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Annika Saarikko.

Peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) tarttuu Facebookissa avoimessa kirjeessään  SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle tämän eilen esille nostamaan puheeseen ”synnytystalkoista”. Puhe nosti melkoisen somemyrskyn, jonka silmässä lähinnä harjattiin Antti Rinteen persoonaa.

Saarikko pyrkii näkemään some-myrskyn läpi ja ehdottaa opposition ja hallituksen toimia maamme alhaisen syntyvyyden kohottamiseksi.

Rinne vastasi kirjeeseen  omalla Facebook-sivullaan välittömästi. Demokraatti.fi julkaisee Saarikon kirjeen ja Rinteen vastauksen siihen lyhentämättöminä.

Näin Annikka Saarikko:

”Hyvä SDP:n puheenjohtaja, kansanedustajakollega Antti Rinne,
Eilisessä puheessasi SDP:n kesäkokouksessa nostit esiin syntyvyyden alenemisen ja huolesi siitä. Raivokkaan some-myrskyämisen sijaan haluaisin yrittää ymmärtää, mitä tavoittelit puheenvuorollasi.
On selvää, että valitsit puheessasi käsittämättömän kököt sanakäänteet. Rohkeaa – ja tärkeää oli pyytää sitä anteeksi ja pahoitella.

On kuitenkin hyvä, että olet voimallisesti havahtunut alenevaan syntyvyyteen Suomessa. Niin moni muukin. Samaa aihetta sivuutaan usein myös Sipilän hallituksen piirissä. Kaikki näkevät, että tämän päivän syntyvyyden taso on tiettyjä tosiasioita huomisen hyväksi tai siltä pois. Arvostan suuresti, jos tämä voisi olla yhteinen ja tärkeä teemamme hallituksen ja opposition välisessä keskutelussa.

Syntyvyystilastojen takaa paljastuu 20-40-vuotiaiden suomalaisten arki. Se on itselleni ja ystäväpiirilleni täyttä elämää juuri nyt. Tyhmää kai edes ääneen sanoa moista itsestäänselvyyttä, mutta perhearki on toisenlaista kuin sotien jälkeisessä Suomessa. Monin tavoin myös tosi paljon parempaa.

Käsityksemme äitiydestä ja isyydestä sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksesta on muuttunut upeaan suuntaan.

Ensinnäkin hirveän moni haluaa pienemmän perheen kuin pariskunnat joskus aikaisemmin. Monelle oikea kohta ensimmäisen lapsen hankkimiselle on yhä useammin yhä myöhemmin. Neljänsiä lapsia itselle tai isänmaalle hankkii yhä harvempi. Yhä harvempi edes sitä toista lasta. Se tarkoittaa muuten myös sitä, että yhä harvemmalla lapsella on sisaruksia. Yhteiskunnan rakennemuutos sekin, sen pienimmässä yksikössä.

Toisekseen moni kokee elämässä olevan liian paljon epävarmuustekijöitä, jotta lapselle – ainakin sille toiselle tai kolmannelle – voisi antaa luvan tulla. Semmoisia juttuja vaikkapa kuin vakituinen työpaikka, asema työelämässä, rahojen riittävyys, keskeneräiset opinnot, kallis asumisen hinta, vaikeus löytää sopivaa kumppania. Osa kokee myös liian suurta riittämättömyyden tunnetta – vanhemmuudelta vaaditaan tänä päivänä vertaistodellisuudessa paljon, liikaakin.

Voi myös olla, että päivästä toiseen surullisia, pelkoa herättäviä ja maapallon tulevaisuutta vaarantavia uutisia netistä selaileva sukupolvi ei aina jaksa uskoa huomiseen niin paljon, että haluaisi synnyttää sille tyttäriä ja poikia.

Kolmannekseen aika moni tuntuu ajattelevan syntyvyys-pohdinnat yhä naiskysymyksenä. Kyllä siihen lapsen tekoon aina mieskin tavalla tai toisella tarvitaan. Siksi tarvitaan perhevapaauudistus rakenteilla ja lailla ohjaamaan lapselle oikeus yhteiseen aikaan molempien vanhempiensa kanssa. Siksi myös tarvitaan joustavaa työelämää ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja.

Tarvitaan yhteiskunta, jossa lapset ovat näkyvillä, heidän mielipiteitään kuullaan, heidän kaltoinkohteluunsa puututaan ja jossa jokaisen lapsen vanhemman hyvää ja aikuista läsnäoloa lapsen elämässä tuetaan.

Mutta tarvitaan myös Suomi, jossa muistetaan, että joka tapauksessa syntyvyyden nousu on vain yksi vastaus kansantalouden kestävyysvajeeseen. Sillä ei voi väistää pohdintaa työperäisen maahanmuuton tarpeellisuudesta tai sivuuttaa sitä, että yhä useampi haluaa olla lapseton tai on tahattomasti lapseton.

Vuonna 2017 parasta perhepolitiikkaa on se, että saa valita, millaisen ja minkäkokoisen perheen ympärilleen rakentaa.”

Antti Rinne vastaa.

Sana synnytystalkoot oli huono

Ja näin vastaa Antti rinne:
”Hyvä Annika.
Kiitos kirjeestäsi. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että sana synnytystalkoot oli huono. Pahoittelen sitä ja haluan korostaa, etten halunnut loukata sillä ketään. Kiitos siitä, että olet oikealla tavalla ymmärtänyt viestini todellisen sisällön. Rakennetaan yhdessä tähän maahan strategia, jolla kaikenlaiset perheet ja lapset, nuoret, äidit, isät ja isovanhemmat kokevat turvallisuutta ja saavat tarvitsemansa palvelut sekä tuen. Myös yksin asuvat ihmiset.

Tehdään kaikissa poliittisissa päätöksissä vaikuttavuusarviot myös perheiden näkökulmasta.”

IL-kysely: 44 % vastanneista arvioi Suomen varautumisen terrorismiin huonoksi, maahanmuuttoasenteet jyrkentyneet

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Turun joukkopuukotuksen jälkeen suomalaisten asenteet maahanmuuttopolitiikassa ovat jyrkentyneet, kertoo Iltalehti.

Taloustutkimuksella teetetystä verkkokyselystä käy ilmi, että 58 prosenttia vastaajista kannattaa kovaa linjaa maahanmuuttoasioissa, eli viranomaisten toimivaltuuksien lisäämistä ja maahanmuuttopolitiikan kiristämistä.

Pehmeitä keinoja, kuten kotouttamista ja kehitysapua suosivien osuus on pienentynyt 33 prosenttiin. Ylen huhtikuussa teettämässä tutkimuksessa vielä puolet vastaajista kannatti pehmeitä keinoja, kun taas kovien keinojen puolella oli noin 40 prosenttia.

Iltalehden kyselystä käy ilmi, että noin puolet suomalaisista uskoo Suomen varautuneen erittäin tai melko hyvin terrorismin uhkaan. Vastaavasti 44 prosenttia arvioi varautumisen olevan huonoa.

Lisäksi suurin osa suomalaisista olisi valmis lisäämään viranomaisten määrää. Lehden mukaan 80 prosenttia vastaajista kannattaa poliisien määrän lisäämistä sekä tiedustelulain nopeaa hyväksymistä eduskunnassa.

Verkkopaneelina toteutettuun kyselyyn vastasi 1 177 ihmistä. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708232200346985_u0.shtml
http://yle.fi/uutiset/3-9580867

Presidenttipari juhlii Suomea Tukholmassa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio Viron presidentti Toomas Henrik Ilveksen kotitilalla Ärmassa, Virossa keskiviikkona 18. toukokuuta 2016.

Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio osallistuvat tänään Tukholmassa Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlintaan.

Vierailu alkaa Ruotsin kuningas Kaarle Kustaan ja kuningatar Silvian tarjoamalla lounaalla Kuninkaanlinnassa. Presidenttipari osallistuu myös Suomi 100 -kaupunkifestivaalin avajaisiin Kungsträdgårdenissa.

Kolmepäiväinen kaupunkifestivaali on suurin Suomen ulkopuolella järjestettävä itsenäisyyden juhlavuoden tapahtuma, presidentin kansliasta tiedotetaan.

Presidentti Niinistö ja kuningas Kaarle Kustaa osallistuvat myös Suomen suurlähetystöllä järjestettävään juhlaseminaariin. Sekä presidentti että kuningas pitävät talousseminaarin alussa puheen.

Rouva Haukio ja Ruotsin kuningatar Silvia tutustuvat valokuvanäyttelyyn, joka niin ikään juhlistaa satavuotiasta Suomea.

Keskustelua aiheesta