tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Oletko syntynyt alkuvuodesta? – onneksi olkoon, pärjäät muita paremmin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Alkuvuodesta syntyneet lapset menestyvät koulussa paremmin, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan alkuvuodesta syntyneillä on keskimäärin korkeampi peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo kuin loppuvuodesta syntyneillä.

Alkuvuodesta syntyneet saavat myös todennäköisemmin opiskelupaikan lukiosta ja valmistuvat sieltä. Ikä vaikuttaa enemmän tytöillä kuin pojilla.

Tutkimuksen tekijä Martti Kaila työskentelee apulaistutkijana Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT).

Aivan alkuvuodesta syntyneiden lasten päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo oli keskimäärin 0,15 numeroa korkeampi kuin loppuvuodesta syntyneiden, Kaila selvittää tutkimuksen tuloksia. Mukaan otettiin 30 päivää vuodenvaihteen molemmin puolin eli joulu- ja tammikuussa syntyneet.

Heillä voi esimerkiksi olla parempi keskittymiskyky.

Oppivelvollisuus alkaa Suomessa sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän – myöhemmin kuin monissa muissa EU-maissa. Kaila korostaa, että hänen tutkimuksensa pohjalta ei kuitenkaan voida sanoa, mikä on ihanteellinen koulunaloitusikä.

Koulumenestyksen erojen syynä on Kailan mukaan kolme eri mekamismia. Alkuvuodesta syntyneet voivat olla oppimisen kannalta ihanteellisemmassa iässä.

– Heillä voi esimerkiksi olla parempi keskittymiskyky, mikä helpottaa oppimista ja siksi he pärjäävät paremmin.

Alkuvuodesta syntyneet voivat myös olla edellä fyysisessä kasvussa, mikä voi vaikuttaa itseluottamukseen ja heijastua oppimistuloksiin.

Ero voi myös liittyä siihen, että alkuvuodesta syntyneet tekevät kokeet vanhempina ja ehtivät siksi kerryttää enemmän tietoa – koulun ulkopuolellakin.

– He ovat esimerkiksi vapaa-ajalla lukeneet enemmän kirjoja, mikä auttaa kokeessa.

Mekanismien vaikutusta ei tämän tutkimuksen pohjalta pysty Kailan mukaan erottelemaan.

Opetushallituksen yhteisvalintarekisterin aineisto kattoi kaikki nuoret, jotka osallistuivat vuosien 1991–2007 välillä toisen asteen yhteishakuun samana vuonna kuin valmistuivat peruskoulusta.

STT–MERJA ISOMÄKI

Metalliliiton entinen puheenjohtaja Per-Erik Lundh on kuollut

Metalliliiton pitkäaikainen puheenjohtaja Per-Erik Lundh on kuollut. Asiasta tiedottaa Metalliliitto verkkosivuillaan.

Lundh menehtyi perjantaina 18. elokuuta vaikean sairauden seurauksena.

Hän oli syntynyt 24.8.1939 Porvoossa.

Lundh tunnettiin yhtenä vaikutusvaltaisimmista ammattiyhdistysjohtajista. Merkittävin vaihe hänen ay-taipaleellaan oli Metalliliiton puheenjohtajuus 1983–2000.

Lundh oli myös ensimmäinen ammattiyhdistysjohtaja, jolle tasavallan presidentti on myöntänyt ministerin arvonimen.

Lundh kuului pitkään SDP:n puoluetoimikuntaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

SPR: Turvapaikanhakijoita on uhkailtu  – Lounais-Suomen poliisi ei tunnista uhkailuilmiötä

Turvapaikanhakijoita on uhkailtu Suomessa viime viikonloppuna Turussa tapahtuneen joukkopuukotuksen jälkeen, kertoo Suomen Punainen Risti.

SPR:n mukaan uhkailu on ollut huutelua, ja sitä on tapahtunut etupäässä Varsinais-Suomessa. Tapausten tarkkaa määrää ei osattu SPR:stä arvioida.

Lounais-Suomen poliisi ei kuitenkaan tunnista uhkailuilmiötä. Myös muut STT:n tavoittamat poliisit Helsingistä, Lounais-Suomesta ja Länsi-Uudeltamaalta kertovat viikon sujuneen suhteellisen rauhallisesti.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Turun puukotusjutussa uusia kiinniottoja – heidän kansallisuudesta ei ole varmuutta

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Poliisi on tehnyt aamupäivällä Turussa kaksi uutta kiinniottoa perjantaisiin puukotuksiin liittyen, poliisi tiedottaa. Kaksi miestä otettiin kiinni, koska poliisin mukaan syytä epäillä -kynnys terroristisen teon valmistelurikoksessa on ylittynyt.

Miesten kansallisuudesta ei ole varmuutta. He ovat kertoneet Suomen viranomaisille olevansa algerialaisia, Ruotsin viranomaisille marokkolaisia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Hätkähdyttävä laskelma: Näin voidaan ehkäistä yli 350 ennenaikaista kuolemaa vuonna 2030

Kävelyn ja pyöräilyn lisäämisellä olisi saatavissa Suomessa terveyshyödyt, joiden arvo olisi yli 13 miljardia euroa vuosina 2011–2030. Asia ilmenee Pyöräliiton teettämästä laskelmasta.

Jos kävellen ja pyöräillen tehtäviä matkoja lisättäisiin 30 prosenttia, ehkäistäisiin pekästään vuonna 2030 yli 350 ennenaikaista kuolemaa.

Hallitus asetti energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteeksi, että pyöräily- ja kävelymatkat lisääntyvät 30 prosentilla.

– Laskelma osoittaa, että ilmastopolitiikka voi olla myös taloudellisesti erittäin kannattavaa. Arkiliikunta on tehokkain tapa vähentää liikkumattomuuden kustannuksia, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Kävelyn osalta laskenta ottaa huomioon 20‒74 -vuotiaat ja pyöräilyn osalta 20‒64 -vuotiaat. Pyöräliitto teetti laskelman WSP Finlandilla.

Korjaus otsikkoon ja juttuun: yli 350 säästettyä ennenaikaista kuolemaa koskee ainoastaan vuotta 2030. Näistä syntyisi 1,65 miljardin säästöt vuonna 2030. Koko selvityskaudella ennenaikaisia kuolemia säästetään huomattavasti enemmän ja niistä syntyy 13,3 miljardin kokonaissäästö vuosina 2011-2030.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Turun puukotuksen pääepäilty ja ainakin yksi vangituista opiskelivat samalla kurssilla

Pääepäillyn lisäksi toinenkin Turun puukotusiskusta vangittu 18-vuotias marokkolaismies opiskeli suomen kielen kesäkurssilla Turun kristillisellä opistolla.

Kurssi kesti kesäkuun alusta heinäkuun puoleenväliin. Pääepäilty ei rehtorin mukaan juuri käynyt paikalla kurssin alkuvaiheen jälkeen.

Toinen nyt vangittu mies kuitenkin oli kurssin loppuun asti kirjoilla koulussa. Kummastakaan ei ole rehtorin mukaan erityistä kerrottavaa.

Yle kertoi ensimmäisenä pääepäillyn opiskelusta opistolla.

Keskustelua aiheesta