Kolumnit
24.11.2022 07:37 ・ Päivitetty: 24.11.2022 08:04
Olisiko aika viimein kypsä saamelaisten oikeuksien kehittämiselle? Lainsäädännössä on porsaanreikä, joka on mahdollistanut käsittämättömiä tulkintoja
Saamelaisten oikeuksien kehittämisestä ja tarkemmin saamelaiskäräjälaista on käyty viime viikkoina vilkasta keskustelua. Aihe on kuitenkin kytenyt pinnan alla jo vuosikymmenten ajan.
Saamelaisyhteisö on kehittänyt kulttuuriaan jo vuosisatoja. 6.2.1917 pidettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskonferenssi Trondheimissa saamelaisvaikuttaja Elsa Laula Renbergin aloitteesta. Tämän vuoksi 6.2. vietetään saamelaisten kansallispäivää. 1960-luvulta alkaen saamelaisten oikeuksien kehittäminen alkoi toden teolla ja vuosikymmenten varrella on perustettu Saamelaisvaltuuskunta (nykyään Saamelaiskäräjät), saamenkielinen media, saamen kielipesiä ja paljon muuta.
Saamelaiset ovat EU:n ainoa alkuperäiskansa, jonka oikeus kehittää ja ylläpitää kieltään ja kulttuuriaan on turvattu Suomen perustuslaissa. Saamelaisilla on itsehallinto, jota toteuttaa saamelaisten itse demokraattisesti vaaleilla valitsema elin, Saamelaiskäräjät. Saamelaiskäräjät on saamelaisten parlamentti, joka esittää saamelaisten virallisen kannan.
VALITETTAVASTI Saamelaiskäräjien uskottavuutta on pyritty murentamaan, saamelaisten oikeuksien kehittäminen on tyssännyt ja ottanut Suomessa osaltaan jopa takapakkia. Karuimmalla tavalla tämä näkyy siinä, miten aivan muut kuin saamelaiset ovat ottaneet asiakseen määritellä sitä, kenellä pitää olla oikeus vaikuttaa saamelaisten asioihin.
Tässä keskustelussa onkin kyse siitä, onko saamelaisilla itsemääräämisoikeus vai päättävätkö muut asiat puolestamme? Juuri itsemääräämisoikeuden loukkaaminen on ollut syy sille, miksi Suomi saa toistuvasti moitteita YK:n ihmisoikeuselimiltä ja minkä vuoksi Suomen parhaat ihmisoikeusasiantuntijat pitävät nykyistä saamelaiskäräjälakia puutteellisena.
KESKEISIN kritiikki saamelaiskäräjälaissa liittyy 3 pykälän nk. lappalaiskriteeriin. Se on lainsäädännön porsaanreikä, joka on mahdollistanut käsittämättömiä tulkintoja. Vain lappalaiskriteerin poistamisella voidaan saavuttaa tila, jolloin Suomi ei enää loukkaa saamelaisten perus- ja ihmisoikeuksia.
Olen seurannut ilolla sitä, miten sitoutuneesti pääministeri Sanna Marin on edistänyt saamelaiskäräjälain uudistamista. Hän tulee jäämään historiaan pääministerinä, joka laittoi itsensä likoon korjatakseen saamelaisia koskevan vääryyden. Toivon todella, että keskustan ja joidenkin muiden vastustuksesta huolimatta laki saadaan uudistettua tällä vaalikaudella.
Kun laki saadaan eduskuntaan, kansanedustajilla on valta päättää, mille puolelle historiaa haluavat jäädä. Olisiko aika viimein kypsä muutokselle?
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.