”Olisiko Euroopalla kykyä vastaanottaa moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita nykyiseen verrattuna?”

Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin esitteli tänään perustelut, miksi ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemisen on oltava SDP:n keskeisimpiä tavoitteita. Marin oli yksi kolmesta kansanedustaja-alustajasta tänään Uusi aalto -foorumissa, jossa keskusteltiin sosialidemokratian tulevaisuudesta.

Marin sanoo, että ilmaston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat aikamme suurimpia ongelmia. Tämän vuoksi myös demarien on kyettävä tarjoamaan uskottava linja ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemiseksi.

– Ilmaston lämpeneminen yli kahden asteen tarkoittaisi muun muassa jäätiköiden sulamista, merenpinnan nousua, sään ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen, tulvien, kuivuuden ja metsäpalojen lisääntymistä, ruuantuotannon ja makea veden saannin vaarantumista sekä luonnon monimuotoisuuden heikentymistä ja lajien vähenemistä.

Hallitsematon ilmastonmuutos tarkoittaisi Marinin mukaan myös massiivista muuttoliikettä.

– Pelkästään merenpinnan nousu ja ruokaturvan järkkyminen pakottaisivat sadat miljoonat ihmiset jättämään kotinsa. Jo tällä hetkellä ilmastomuutoksen vaikutukset näkyvät maailmalla. On tutkittu, että yksi Syyrian sodan taustalla olevista syistä oli ilmastonmuutoksesta johtunut poikkeuksellisen paha kuivuus vuosina 2006-2010, jonka seurauksena puolitoista miljoonaa ihmistä pakeni maaseudulta kaupunkeihin kärjistäen maan sisäisiä konflikteja. Maailmassa on tällä hetkellä yli 60 miljoonaa pakolaista ja näistä murto-osa on tullut Eurooppaan.

– Olisiko Euroopalla kykyä vastaanottaa moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita nykyiseen verrattuna? Entä mitä tämä tarkoittaisi esimerkiksi pohjoismaisen hyvinvointimallin näkökulmasta, hän kysyi.

Ilmaston lämpenemisen hillitseminen tuleekin Marinin mukaan huomattavasti halvemmaksi kuin ilmastomuutoksen seuraukset. Hänen mielestään viime joulukuussa hyväksytty Pariisin ilmastosopimus on merkittävä edistysaskel ilmastonmuutoksen torjumisessa.

– Ilmastosopimuksella on isot taloudelliset vaikutukset ja Suomen kannattaa olla muutoksessa edelläkävijöiden joukossa. Lämpötila- ja päästövähennystavoitteet tarkoittavat merkittävää muutosta muun muassa tuotannon, investointien, kulutuksen ohjaamisen ja liiketoiminnan suhteen. Eri toimijoiden kuten valtion, kuntien ja yritysten on tärkeä hahmottaa kokonaisuus omassa päätöksenteossaan. Tulevaisuudessa sellaiset maat ja toimijat pärjäävät, jotka kykenevät uudistamaan toimintaansa ympäristöllisesti kestävään suuntaan. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen avaa uusia kasvumahdollisuuksia ja parantaa teollisuuden kilpailuasemaa Euroopassa ja Suomessa. Puhtaan ympäristö- ja energiateknologian tuotteille on syntymässä entistä suurempi globaali kysyntä ja markkinat.

Marin korostaa, että ilmastomuutoksen torjunta ja ilmastosopimuksen tavoitteisiin yltäminen edellyttävät päämäärätietoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa ja tämän kanssa yhdensuuntaista päätöksentekoa eri politiikan sektoreilla. Poliittisen päätöksenteon rinnalla myös yritysten toiminnalla on keskeinen merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

– Välineitä ilmastotavoitteiden edistämiseksi on useita ja toimia tarvitaan laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa energiapolitiikan uudistaminen, ympäristöpolitiikan vahvistaminen, kaupunkipolitiikka, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, kiertotalous, maa- ja metsätalous sekä talouden eri ohjauskeinot.

Marin sanoo, että ilmastonmuutoksen torjuminen on Suomelle paitsi haaste myös taloudellinen mahdollisuus.

– Kunnianhimoinen ympäristö- ja ilmastopolitiikka tukee sosialidemokraattisen liikkeen keskeisiä pyrkimyksiä ja arvoja. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa ei voida rakentaa ilman ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemista. Yhtälailla köyhyyden vähentäminen sekä tulo- ja hyvinvointierojen kaventaminen niin yhteiskunnan sisällä, mutta erityisesti maiden välillä edellyttävät pikaisia toimia ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Ilmastopolitiikka tarjoaa eväitä uuden kasvun luomiselle ja kotimaisen työllisyyden vahvistamiselle. Ilmastokriisin ratkaiseminen on välttämätöntä myös sukupolvien välisen solidaarisuuden toteutumisen kannalta.

Marinin mukaan SDP voisi halutessaan olla Suomen johtava tulevaisuuspuolue.

– Se vaatii kuitenkin uskallusta tehdä politiikkaa, jonka perspektiivi ylittää seuraavat vaalit ja päätöksiä, jotka kohtaavat kussakin ajassa voimakastakin vastustusta. Meidän on määriteltävä uudelleen suhtautumisemme työhön, teollisuuteen ja taloudelliseen kasvuun kestävän kehityksen näkökulmasta.

Marin julkaisi jo viime syksynä kymmenen teesiään sosialidemokraattisen politiikan, toimintatapojen ja liikkeen uudistamiseksi. Puolue valmistelee tällä hetkellä uutta periaateohjelmaa, joka on tarkoitus hyväksyä vuoden 2017 puoluekokouksessa.

”Aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta” – SDP:n Viitanen kirjoitti napakan ”vastineen” Harkimolle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Pia Viitanen.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen on ottanut Iltalehden yleisönosastolla tiistaina julkaistussa kirjoituksessa kantaa kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimon lakialoitteeseen.

Harkimon aloite koskee ammatti- ja työnantajayhdistysten tilinpäätösten julkisuutta. Hän haluaa tilinpäätökset kokonaan julkisiksi, että yhdistysten toiminnan yleishyödyllisyyttä voitaisiin ”arvioida avoimesti”.

Harkimon mukaan aloitteen on allekirjoittanut 106 kansanedustajaa. SDP:n edustajat eivät allekirjoittaneet aloitetta. Harkimo on tehnyt tästä numeron. Iltalehden blogissaan hän nimitti sosialidemokraatteja ”pelokkaiksi jänöjusseiksi”.

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan ja verojaostan jäsen Pia Viitanen nousi verkolle ja iski vastapalloon IL:n yleisönosastolla näin:

– Harkimon aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta. Aloite kertoo pahasti puutteellisesta nykylainsäädännön tuntemuksesta, Viitanen kirjoittaa.

”Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei.”

Viitanen viittaa vuonna 2015 säädettyyn kirjanpitolain muutokseen, joka velvoittaa kaikkia taloudellisesti merkittäviä yhteisöjä toimittamaan tilinpäätöksensä kaupparekisteriin. Tämä koskee kaikkia yhdistyksiä ja säätiöitä.

– On vaikea nähdä perusteita sille, että avoimuusvelvoite olisi erilainen työmarkinajärjestöille kuin mitä se on vastaavan suuruissa muissa taloudellista valtaa käyttävissä yhdistyksissä tai säätiöissä.

Viitasen mukaan Harkimon silmät yltävät lähinnä palkansaajajärjestöjen tarkkailuun, vaikka ”häntä lähempänä löytyy jo taloudellisesti merkittäviä urheilujärjestöjä ja säätiöitä”.

– Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei, Viitanen päättää kirjoituksensa IL:ssä.

Harry ”Hjallis” Harkimo. (Kuva. Lehtikuva)

Aamun tapaaminen: ei uusia avauksia työmarkkinoille

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi talousneuvoston kokousta medialle pääministerin virka-asunnon ulkopuolella Helsingin Kesärannassa tänä aamuna.

Hallitukselta ei kuultu aamun tapaamisessa uusia avauksia tai suoranaisia moitteita työmarkkinajärjestöille.

Akavan ja STTK:n mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toisti näkemyksensä, jonka mukaan vientivetoista palkkamallia eli niin sanottua Suomen mallia koskevia neuvotteluja olisi tärkeä pystyä jatkamaan.

Työnantajien EK ja palkansaajajärjestöt jatkavat maanantaina keskenään keskusteluja ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Esillä ovat muun muassa EK:n viime viikolla irtisanomat järjestösopimukset ja niiden korvaaminen liittotasolla.

Kari Heiskanen ohjaa jo toistamiseen Seitsemän veljestä – Kivi-klassikko ensi kesänä Suomenlinnassa

Kuva: Kari Hulkko
Kari Heiskasella on tältä vuosikymmeneltä tuntumaa kansallisten merkkiteosten ohjaamisesta kesäteatteriin, kun hän teki Haavikon Rauta-ajan Pyynikille 2011.Ohjaajan vieressä oikealla tuolloin Ilmarista näytellyt Auvo Vihro.

Ryhmäteatterin isännöimässä Suomenlinnan kesäteatterissa nähdään kesällä 2017 ”Seitsemän veljestä”. Ensi-ilta on  15. kesäkuuta, ja liput tulevat myyntiin maanantaina 27.2.

Veljesten rooleissa ovat näyttelijät Santtu Karvonen (Juhani), Tommi Rantamäki (Tuomas), Eino Heiskanen (Aapo), Eero Ojala (Simeon), Mikko Virtanen (Timo), Miro Lopperi (Lauri) ja Elias Keränen (Eero). Sovituksen on tehnyt Kari Heiskanen, joka myös ohjaa esityksen. Heiskanen on ohjannut Kiven klassikon menestyksellisesti   aiemminkin: vuonna 2002 hän teki Veljekset Lahden kaupunginteatteriin.

Kivi-klassikoiden ystävillä on hyvät muistot Suomenlinnasta kesältä 1993, jolloin Arto af Hällström ohjasi Hyvän Omantunnon Linnakkeeseen ikimuistoisen toteutuksen ”Nummisuutareista”.

Ryhmäteatteri lupailee tulevasta , että ”Heiskasen sovitusja ohjaus on ankarasti Aleksis Kiven eetosta kunnioittava, riehakkaan kiihkeä ja sydämeen käyvä tulkinta suomalaisen kirjallisuuden rakastetuimmasta teoksesta”.

Peer Gyntillä aloitetun Ryhmäteatterin juhlavuoden kolmas ensi-ilta on marraskuussa, jolloin ensi-iltansa saa Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän kirjoittama uusi kotimainen kantaesitys, jossa ovat mukana muun muassa näyttelijät Santtu Karvonen, Minna Suuronen, Robin Svartström, Ulla Tapaninen ja Vesa Vierikko. Esityksen ohjaa Esa Leskinen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Amnesty: Suomi laittaa säilöön lapsia ja perheitä päinvastaisista lupauksista huolimatta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus ja leiri Helsingin Rautatientorilla.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International syyttää yli 20 maata sotarikoksista. Lisäksi 36 maata rikkoi kansainvälistä oikeutta lähettämällä turvaa hakeneita ihmisiä takaisin maihin, joissa heidän oikeuksiaan uhataan, järjestö sanoo vuosiraportissaan.

Monissa maissa ajettiin Amnestyn mukaan läpi turvapaikan hakemista rajoittavia sopimuksia ja sananvapautta kaventavia lakeja. Järjestön mielestä poliittinen tahto kriisien ratkaisemiseksi puuttuu ja niitä pakenevia ihmisiä käytetään syntipukkeina.

Suomea järjestö huomauttaa siitä, että lasten ja perheiden säilöönottoa jatketaan päinvastaisista lupauksista huolimatta. Lisäksi Suomea moititaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisten palveluiden riittämättömyydestä.

Järjestön vuosiraportissa käsitellään 159 maan tilannetta.

Mitä saamme tänään tietää? – Nasalla jännittävä info illalla

Kuva: Nasa
Aurinkokunnan ulkopuolinen eksoplaneetta taiteilijan silmin.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa kertoo tänään uusia tietoja niin sanotuista eksoplaneetoista. Eksoplaneetat ovat aurinkokuntamme ulkopuolisia tähtiä kiertäviä planeettoja.

Nasa järjestää aiheesta tiedotustilaisuuden, jota voi katsoa suorana Nasan verkkosivuilta.

Tiedotustilaisuus alkaa iltakahdeksalta Suomen aikaa.

Viime vuoden toukokuussa Nasa kertoi löytäneensä aurinkokunnan ulkopuolelta liki 1 300 planeettaa, mikä yli kaksinkertaisti Kepler-avaruusteleskoopin kautta löydettyjen eksoplaneettojen määrän.

Nasa arvioi tuolloin, että löydetyistä planeetoista lähes 550 saattaa olla kiviplaneettoja, kuten Maakin. Oletus perustui planeettojen kokoon. Nasan mukaan löydetyistä planeetoista yhdeksän kiertää tähteään elämän esiintymisen kannalta otollisella etäisyydellä.

Pari kuukautta myöhemmin Nasa kertoi löytäneensä avaruusteleskoopin avulla 104 eksoplaneettaa lisää. CNN kertoo, että tutkijoiden mukaan näistä neljä ovat hieman suurempia kuin Maa ja ne saattavat myös olla kiviplaneettoja. Elämän esiintymisen kannalta planeetoista kaksi oli kuitenkin tutkijoiden mukaan liian kuumia. Kaksi muuta planeettaa kiertävät tähteään kuitenkin sopivalla etäisyydellä.

Kepler-teleskooppi laukaistiin omalle aurinkoa kiertävälle radalleen vuonna 2009. Ensimmäinen eksoplaneetta löydettiin vuonna 1992.

 

AVAINSANAT