x

”Olisiko Euroopalla kykyä vastaanottaa moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita nykyiseen verrattuna?”

Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin esitteli tänään perustelut, miksi ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemisen on oltava SDP:n keskeisimpiä tavoitteita. Marin oli yksi kolmesta kansanedustaja-alustajasta tänään Uusi aalto -foorumissa, jossa keskusteltiin sosialidemokratian tulevaisuudesta.

Marin sanoo, että ilmaston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat aikamme suurimpia ongelmia. Tämän vuoksi myös demarien on kyettävä tarjoamaan uskottava linja ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemiseksi.

– Ilmaston lämpeneminen yli kahden asteen tarkoittaisi muun muassa jäätiköiden sulamista, merenpinnan nousua, sään ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen, tulvien, kuivuuden ja metsäpalojen lisääntymistä, ruuantuotannon ja makea veden saannin vaarantumista sekä luonnon monimuotoisuuden heikentymistä ja lajien vähenemistä.

Hallitsematon ilmastonmuutos tarkoittaisi Marinin mukaan myös massiivista muuttoliikettä.

– Pelkästään merenpinnan nousu ja ruokaturvan järkkyminen pakottaisivat sadat miljoonat ihmiset jättämään kotinsa. Jo tällä hetkellä ilmastomuutoksen vaikutukset näkyvät maailmalla. On tutkittu, että yksi Syyrian sodan taustalla olevista syistä oli ilmastonmuutoksesta johtunut poikkeuksellisen paha kuivuus vuosina 2006-2010, jonka seurauksena puolitoista miljoonaa ihmistä pakeni maaseudulta kaupunkeihin kärjistäen maan sisäisiä konflikteja. Maailmassa on tällä hetkellä yli 60 miljoonaa pakolaista ja näistä murto-osa on tullut Eurooppaan.

– Olisiko Euroopalla kykyä vastaanottaa moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita nykyiseen verrattuna? Entä mitä tämä tarkoittaisi esimerkiksi pohjoismaisen hyvinvointimallin näkökulmasta, hän kysyi.

Ilmaston lämpenemisen hillitseminen tuleekin Marinin mukaan huomattavasti halvemmaksi kuin ilmastomuutoksen seuraukset. Hänen mielestään viime joulukuussa hyväksytty Pariisin ilmastosopimus on merkittävä edistysaskel ilmastonmuutoksen torjumisessa.

– Ilmastosopimuksella on isot taloudelliset vaikutukset ja Suomen kannattaa olla muutoksessa edelläkävijöiden joukossa. Lämpötila- ja päästövähennystavoitteet tarkoittavat merkittävää muutosta muun muassa tuotannon, investointien, kulutuksen ohjaamisen ja liiketoiminnan suhteen. Eri toimijoiden kuten valtion, kuntien ja yritysten on tärkeä hahmottaa kokonaisuus omassa päätöksenteossaan. Tulevaisuudessa sellaiset maat ja toimijat pärjäävät, jotka kykenevät uudistamaan toimintaansa ympäristöllisesti kestävään suuntaan. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen avaa uusia kasvumahdollisuuksia ja parantaa teollisuuden kilpailuasemaa Euroopassa ja Suomessa. Puhtaan ympäristö- ja energiateknologian tuotteille on syntymässä entistä suurempi globaali kysyntä ja markkinat.

Marin korostaa, että ilmastomuutoksen torjunta ja ilmastosopimuksen tavoitteisiin yltäminen edellyttävät päämäärätietoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa ja tämän kanssa yhdensuuntaista päätöksentekoa eri politiikan sektoreilla. Poliittisen päätöksenteon rinnalla myös yritysten toiminnalla on keskeinen merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

– Välineitä ilmastotavoitteiden edistämiseksi on useita ja toimia tarvitaan laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa energiapolitiikan uudistaminen, ympäristöpolitiikan vahvistaminen, kaupunkipolitiikka, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, kiertotalous, maa- ja metsätalous sekä talouden eri ohjauskeinot.

Marin sanoo, että ilmastonmuutoksen torjuminen on Suomelle paitsi haaste myös taloudellinen mahdollisuus.

– Kunnianhimoinen ympäristö- ja ilmastopolitiikka tukee sosialidemokraattisen liikkeen keskeisiä pyrkimyksiä ja arvoja. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa ei voida rakentaa ilman ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemista. Yhtälailla köyhyyden vähentäminen sekä tulo- ja hyvinvointierojen kaventaminen niin yhteiskunnan sisällä, mutta erityisesti maiden välillä edellyttävät pikaisia toimia ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Ilmastopolitiikka tarjoaa eväitä uuden kasvun luomiselle ja kotimaisen työllisyyden vahvistamiselle. Ilmastokriisin ratkaiseminen on välttämätöntä myös sukupolvien välisen solidaarisuuden toteutumisen kannalta.

Marinin mukaan SDP voisi halutessaan olla Suomen johtava tulevaisuuspuolue.

– Se vaatii kuitenkin uskallusta tehdä politiikkaa, jonka perspektiivi ylittää seuraavat vaalit ja päätöksiä, jotka kohtaavat kussakin ajassa voimakastakin vastustusta. Meidän on määriteltävä uudelleen suhtautumisemme työhön, teollisuuteen ja taloudelliseen kasvuun kestävän kehityksen näkökulmasta.

Marin julkaisi jo viime syksynä kymmenen teesiään sosialidemokraattisen politiikan, toimintatapojen ja liikkeen uudistamiseksi. Puolue valmistelee tällä hetkellä uutta periaateohjelmaa, joka on tarkoitus hyväksyä vuoden 2017 puoluekokouksessa.

Professori Jaakko Hämeen-Anttilan varoitus: ”Kuluisi aika paljon rahaa Putinin varalta”

Kuva: Jari Soini

Professori Jaakko Hämeen-Anttila ei liputa sähköisen äänestämisen puolesta.

”Mitä sillä voitetaan? Nopeutta tulosten laskemiseen? Jo nykyisessä vaalijärjestelmässä lähes lopulliset tulokset tiedetään pari tuntia vaalihuoneistojen sulkeutumisen jälkeen. Säästöjä? Ihmisten työaikaa toki säästyisi, mutta aika paljon rahaa kuluisi järjestelmien kehittämiseen, kokeiluihin ja jatkuviin ohjelmistomuutoksiin hakkeroijien ja Putinin varalta.”

Hämeen-Anttila kirjoittaa Helsingin Sanomissa.

”Olisi toki hyvä saada äänestysprosentti nousemaan, mutta en ole aivan varma, ovatko ne, jotka nyt eivät vaivaudu parinsadan metrin päähän äänestämään välttämättä niitä, joitten äänen haluaisi kuuluvan eniten.”

Professorin mukaan harva äänestäjä asuu sellaisellakaan syrjäseudulla, jossa ”joutuu lykkimään potkukelkkaansa kilometrien päähän päästäkseen äänestämään”.

Hämeen-Anttila ottaa esille myös yllättävän näkökulman.

”Jos vaalit joskus jalkautetaan ihmisten koteihin sähköisellä äänestämisellä, monissa kodeissa nousee riitoja siitä, miksi perheen aikuiset lapset tai se hiljaisempi puoliso haluaa äänestää salassa. Mitä salailemista heillä on? ”Meillä on, [voimasana], aina äänestetty kokoomusta/keskustaa/sosiaalidemokraatteja/..!””

Professorin mukaan harvakin perhe, jossa dominoiva perheenjäsen käyttää muiden äänioikeutta, on jo liikaa.

”Nyt se hiljainen puoliso tai aikuinen lapsi voi vaivihkaa vaalikopissa piirtää aivan itse haluamansa numeron paperilappuun eikä kukaan saa olla kurkkimassa hänen olkansa yli.”

Keskustelua aiheesta

Juha Sipilälle uusi puolustaja: Anneli Jäätteenmäki – ”Kritiikki passiivisuudesta tuntuu perustuva tahattomaan tai tahalliseen väärinymmärtämiseen”

Kuva: Lehtikuva

Entinen pääministeri, keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki asettuu puolustamaan pääministeri Juha Sipilää (kesk.) ja tämän johtamaa porvarihallitusta, jota on syytetty EU-linjausten epäselvyydestä.

Jäätteenmäki kirjoittaa asiasta blogissaan.

”Viime viikolla oppositio kritisoi demareiden johdolla hallituksen ja erityisesti pääministeri Sipilän keskitietä korostavia EU-näkemyksiä passiivisiksi ja näköalattomiksi. Vaadittiin selkeämpää ulostuloa EU-yhteistyön syventämisen puolesta.”

Jäätteenmäki pitää hyvänä, että oppositio kirittää hallitusta Suomen EU-politiikan linjanvedoissa. Selkeä ja jäsennelty vaihtoehtoinen visio jäi kuitenkin ex-pääministerin mielestä uupumaan.

”Jäin miettimään, mikä hallituksen ja opposition ero EU-linjassa loppujen lopuksi on. Pintaa raaputtamalla tuntuu, että linjaerot ovat hiusten halkomista ja kritiikki ohuella pohjalla.”

Jäätteenmäen mukaan hallituksen ajama keskitien EU-linja on aktiivinen lähestymistapa ennen kaikkea olemassa olevan EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon ja sovittujen sääntöjen noudattamiseen.

”Suomi pyrkii pysymään EU:n politiikan ytimissä kaikilla osa-alueilla, mutta EU:n jatkuva instituutioiden ja toimivallan muuttaminen ei voi olla itseisarvo.”

Jäätteenmäki kirjoittaa, että oppositiopuolueiden kritiikki hallituksen passiivisuudesta EU-politiikan suhteen tuntuu perustuvan tahattomaan tai tahalliseen väärinymmärtämiseen.

”Onko ainoastaan institutionaalisten muutosten vaatiminen aktiivisuutta? Onko aktiivisuus ainoastaan liittovaltioon tähtäävän kehityksen edistämistä? Mielestäni ei.”

Suomessa vietettiin keväistä päivää, mutta Norjassa vasta lämmintä oli

Puuskittainen kova tuuli puhaltaa Pohjanmaalla ja on leviämässä kaakkoon ja eteläisempään Suomeen illan aikana, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. Puuskittainen tuuli puhalsi Kokkolan seudulla iltapäivällä 24–25 metriä sekunnissa ja merellä melkein 29 metriä sekunnissa. Voimakas matalapaine liikkuu nopeasti itään kaakon kulmalle.

Päivystävän meteorologin mukaan kovimpien puuskien odotetaan osuvan iltaan. Kova tuuli on aiheuttanut lukuisia sähkökatkoksia. Illan aikana ainakin 25 000 asiakasta on ollut ilman sähköjä. Esimerkiksi Elenian asiakkaista sähköttä on ollut tuhansia Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Itä-Hämeessä ja Pirkanmaalla.

Merialueille on annettu kovan tuulen varoituksia. Varoitukset koskevat Merenkurkkua, Perämeren eteläosaa, Selkämeren etelä- ja pohjoisosaa, Saaristomerta, Pohjois-Itämeren itä- ja länsiosaa, Ahvenanmerta, koko Suomenlahtea sekä Saimaan eteläosaa.
Ajokeli on illalla huono Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa.

Länsinaapurit kellivät jo kesäisessä säässä

Meteorologin mukaan tänään mittarin lämpölukemat olivat Jomalassa Ahvenanmaalla 17,4 astetta, joka on kymmenyksen päässä maaliskuun lämpöennätyksestä. 17,5 plusasteen lämpöennätys mitattiin päivälleen tasan 10 vuotta sitten Helsinki-Vantaalla.
Ruotsin puolella puolestaan on mittailtu korkeita lukemia, ja Norjassa on ollut melkein 22 astetta, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

Huomenna kylmenee muutamaksi päiväksi

Huomenna sää kylmenee ja samalla tuuli heikkenee, kertoo päivystävä meteorologi. Lähinnä maan itä- ja pohjoisosissa tule heikkoja lumikuuroja. Lämpötilat ovat nollan tuntumassa, mutta lännessä on laajalti melko poutaista ja lämpöasteita on pari astetta. Meteorologin mukaan tuuli tekee sen, että huominen ei tunnu niin lämpimältä.

Torstaina sää saattaa etelässä lämmetä, jos ilma virtaa lännen suunnasta, mutta idässä ja pohjoisessa pysytellään tuolloinkin nollan tuntumassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Ydinaseista väännetään taas – yllättävä maa asettui neuvottelujen aloittamista vastaan

Kuva: Lehtikuva

Yli sadan maan edustajat aloittivat maanantaina neuvottelut ydinaseiden kieltosopimuksesta YK:ssa. Neuvottelut alkoivat, vaikka monet tiedetyt tai epäillyt ydinasevallat äänestivät lokakuussa YK:n yleiskokouksen komiteassa neuvottelujen aloittamista vastaan.

Vastaan äänestivät Britannia, Ranska, Israel, Venäjä ja Yhdysvallat. Äänestämästä pidättäytyivät Kiina, Intia ja Pakistan.
Hankkeen innokkaimpiin puoltajiin ovat kuuluneet Itävalta, Ruotsi, Irlanti, Meksiko, Brasilia ja Etelä-Afrikka.

Jopa Japani, jota vastaan ydinaseita käytettiin vuonna 1945, äänesti neuvottelujen aloittamista vastaan. Sen mielestä yksimielisyyden puute neuvotteluista voi heikentää ydinaseriisunnan eteenpäinmenoa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta