tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Olisiko Euroopalla kykyä vastaanottaa moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita nykyiseen verrattuna?”

Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin esitteli tänään perustelut, miksi ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemisen on oltava SDP:n keskeisimpiä tavoitteita. Marin oli yksi kolmesta kansanedustaja-alustajasta tänään Uusi aalto -foorumissa, jossa keskusteltiin sosialidemokratian tulevaisuudesta.

Marin sanoo, että ilmaston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat aikamme suurimpia ongelmia. Tämän vuoksi myös demarien on kyettävä tarjoamaan uskottava linja ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemiseksi.

– Ilmaston lämpeneminen yli kahden asteen tarkoittaisi muun muassa jäätiköiden sulamista, merenpinnan nousua, sään ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen, tulvien, kuivuuden ja metsäpalojen lisääntymistä, ruuantuotannon ja makea veden saannin vaarantumista sekä luonnon monimuotoisuuden heikentymistä ja lajien vähenemistä.

Hallitsematon ilmastonmuutos tarkoittaisi Marinin mukaan myös massiivista muuttoliikettä.

– Pelkästään merenpinnan nousu ja ruokaturvan järkkyminen pakottaisivat sadat miljoonat ihmiset jättämään kotinsa. Jo tällä hetkellä ilmastomuutoksen vaikutukset näkyvät maailmalla. On tutkittu, että yksi Syyrian sodan taustalla olevista syistä oli ilmastonmuutoksesta johtunut poikkeuksellisen paha kuivuus vuosina 2006-2010, jonka seurauksena puolitoista miljoonaa ihmistä pakeni maaseudulta kaupunkeihin kärjistäen maan sisäisiä konflikteja. Maailmassa on tällä hetkellä yli 60 miljoonaa pakolaista ja näistä murto-osa on tullut Eurooppaan.

– Olisiko Euroopalla kykyä vastaanottaa moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita nykyiseen verrattuna? Entä mitä tämä tarkoittaisi esimerkiksi pohjoismaisen hyvinvointimallin näkökulmasta, hän kysyi.

Ilmaston lämpenemisen hillitseminen tuleekin Marinin mukaan huomattavasti halvemmaksi kuin ilmastomuutoksen seuraukset. Hänen mielestään viime joulukuussa hyväksytty Pariisin ilmastosopimus on merkittävä edistysaskel ilmastonmuutoksen torjumisessa.

– Ilmastosopimuksella on isot taloudelliset vaikutukset ja Suomen kannattaa olla muutoksessa edelläkävijöiden joukossa. Lämpötila- ja päästövähennystavoitteet tarkoittavat merkittävää muutosta muun muassa tuotannon, investointien, kulutuksen ohjaamisen ja liiketoiminnan suhteen. Eri toimijoiden kuten valtion, kuntien ja yritysten on tärkeä hahmottaa kokonaisuus omassa päätöksenteossaan. Tulevaisuudessa sellaiset maat ja toimijat pärjäävät, jotka kykenevät uudistamaan toimintaansa ympäristöllisesti kestävään suuntaan. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen avaa uusia kasvumahdollisuuksia ja parantaa teollisuuden kilpailuasemaa Euroopassa ja Suomessa. Puhtaan ympäristö- ja energiateknologian tuotteille on syntymässä entistä suurempi globaali kysyntä ja markkinat.

Marin korostaa, että ilmastomuutoksen torjunta ja ilmastosopimuksen tavoitteisiin yltäminen edellyttävät päämäärätietoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa ja tämän kanssa yhdensuuntaista päätöksentekoa eri politiikan sektoreilla. Poliittisen päätöksenteon rinnalla myös yritysten toiminnalla on keskeinen merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

– Välineitä ilmastotavoitteiden edistämiseksi on useita ja toimia tarvitaan laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa energiapolitiikan uudistaminen, ympäristöpolitiikan vahvistaminen, kaupunkipolitiikka, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, kiertotalous, maa- ja metsätalous sekä talouden eri ohjauskeinot.

Marin sanoo, että ilmastonmuutoksen torjuminen on Suomelle paitsi haaste myös taloudellinen mahdollisuus.

– Kunnianhimoinen ympäristö- ja ilmastopolitiikka tukee sosialidemokraattisen liikkeen keskeisiä pyrkimyksiä ja arvoja. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa ei voida rakentaa ilman ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemista. Yhtälailla köyhyyden vähentäminen sekä tulo- ja hyvinvointierojen kaventaminen niin yhteiskunnan sisällä, mutta erityisesti maiden välillä edellyttävät pikaisia toimia ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Ilmastopolitiikka tarjoaa eväitä uuden kasvun luomiselle ja kotimaisen työllisyyden vahvistamiselle. Ilmastokriisin ratkaiseminen on välttämätöntä myös sukupolvien välisen solidaarisuuden toteutumisen kannalta.

Marinin mukaan SDP voisi halutessaan olla Suomen johtava tulevaisuuspuolue.

– Se vaatii kuitenkin uskallusta tehdä politiikkaa, jonka perspektiivi ylittää seuraavat vaalit ja päätöksiä, jotka kohtaavat kussakin ajassa voimakastakin vastustusta. Meidän on määriteltävä uudelleen suhtautumisemme työhön, teollisuuteen ja taloudelliseen kasvuun kestävän kehityksen näkökulmasta.

Marin julkaisi jo viime syksynä kymmenen teesiään sosialidemokraattisen politiikan, toimintatapojen ja liikkeen uudistamiseksi. Puolue valmistelee tällä hetkellä uutta periaateohjelmaa, joka on tarkoitus hyväksyä vuoden 2017 puoluekokouksessa.

Trump tviittasi Kim Jong-unille kiitokset, kun tämä ei iskenytkään Guamiin

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Kiitos, Kim Jong-il!

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kiittelee Pohjois-Korean päätöstä pidättäytyä ohjushyökkäyksestä. Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kerrottiin aiemmin lykänneen ohjusiskua Guamin saarelle, jossa sijaitsee Yhdysvaltain sotilastukikohta.

Trump kirjoittaa Twitterissä pitävänsä Kimin päätöstä hyvin viisaana. Hänen mukaansa vaihtoehto olisi ollut katastrofaalinen.

STT-AFP, Washington

SDP:n Antti Rinne ja vihreiden Touko Aalto tapasivat – ”Kumpikaan ei ollut matkalla maalikauppaan”

Kuva: Jari Soini

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on tavannut vihreiden kesällä valitun uuden puheenjohtajan Touko Aallon.

Rinne on jakanut sosiaalisen median tileillään hauskan kuvan kohtaamisesta.

SDP:n puheenjohtaja kuvailee miesten tapaamisen antia mainioksi.

”Kävimme läpi tulevaa syksyä. Mukava tapaaminen ja hyvää keskustelua!”

Myös Aalto jakanut kuvan Twitterissä. Hän kommentoi tapaamista viittaamalla puhelinkeskusteluunsa pääministeri Juha Sipilän kanssa aiemmin kesällä.

”Hyvä ja rakentava keskustelu jälleen. Tällä kertaa Antti Rinteen kanssa. Kumpikaan ei ollut matkalla maalikauppaan.”

Keskustelua aiheesta

”Kansanterveyden kannalta hyvin vakava asia” – Terveydenhoitajaliitto huolissaan rokotevastaisuuden leviämisestä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Terveydenhoitajaliitto on hyvin huolissaan rokotevastaisuuden leviämisestä Suomessa.

– Rokotevastaisuus on kansanterveyden kannalta hyvin vakava asia ja sitä tulee tutkia tarkemmin, jotta voidaan kehittää vaikuttavampia keinoja kansalaisiin vaikuttamiseksi, Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Leila Lehtomäki sanoo.

– Haluamme myös Terveydenhoitajaliitossa tukea terveydenhoitajien täydennyskoulusta ja olemmekin mukana järjestämässä tänä syksynä rokotekoulutuksia eri puolilla Suomea.

Keskustelu rokotevastaisuudesta nousi julkisuuteen aikaisemmin, kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) patisti Helsingin Sanomien haastattelussa neuvolan työntekijöitä kantamaan vastuuta niillä alueilla, joissa rokotekattavuus on jo laskenut hälyttävästi.

Saarikko kertoi haastattelussa keskustelleensa myös rokottamisen pakkokeinoista virkamiesten kanssa, mutta ei hän ei halua turvautua niihin perustuslain takaaman itsemääräämisoikeuden vuoksi. Saarikko kertoikin uskovansa edelleen valistukseen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) toivoi aikaisemmin tänään, että sosiaali- ja terveysministeriö tekisi tilanteesta kunnollisen selvityksen.

– Faktat tulee suhteuttaa olemassa olevaan tilanteeseen, jonka jälkeen asiasta voidaan keskustella ja päättää jatkotoimista.

Epidemiat eivät ole päässeet leviämään muiden hyvän rokotesuojan ansiosta.

Terveydenhoitajilla on tärkeä tehtävä väestön rokottamisessa ja siihen motivoinnissa kertomalla tutkimustietoon perustuvaa faktatietoa rokotusten hyödyllisyydestä, vaikuttavuudesta ja sivuvaikutuksista sekä rokottamattomuuden riskeistä.

Kaikkiin faktatieto ei vain kerta kaikkiaan pure. Niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa on kasvava määrä vanhempia, jotka epäröivät rokotusten ottamista ja kokevat ne turvattomiksi ja tarpeettomiksi.

Tauteja ei myöskään pidetä ongelmana, koska vanhemmat eivät ole nähneet lähipiirissä tai itse kokeneet vakavia tartuntatauteja.

Epidemiat eivät ole päässeet leviämään muiden hyvän rokotesuojan ansiosta, mutta niiden vaara on kuitenkin olemassa, mikäli osa väestöstä ryhtyy vastuuttomasti vastustamaan rokotuksia eikä riittävää laumaimmuniteettia saavuteta.

Muun muassa tuhkarokkoa vastaan annettavan MPR-rokotteen rokotuskattavuuden tulisi olla 95 prosenttia, jotta laumasuoja toimisi.

Syksyllä käynnistyvät uutena valtakunnalliseen rokotusohjelmaan liitetyt vesirokkorokotukset kaikille vesirokon sairastamattomille, 1 ½ – 11-vuotiaille lapsille ikäkausitarkastusten yhteydessä.

– Se tulee lisäämään entisestään kiireisten terveydenhoitajien työmäärää. Terveydenhoitajille tuleekin järjestää riittävästi aikaa rokottamiseen ja vanhempien kanssa keskusteluun rokotusasioista, toteaa Terveydenhoitajaliiton kehittämispäällikkö Aija Saarinen.

Terveydenhoitajat ovat keskeinen terveydenhuollon toimija rokotusasioissa ja saavat siihen vahvan perusosaamisen koulutuksessaan.

Ministereiden  herkkupöydästä ei tietoakaan – vääntö valtion rahoista alkoi Valtioneuvoston linnassa

Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig
Ministeri Sampo Terho (uv), Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja Petteri Orpo (kok.) valtiovarainministeriön ja ministeriöiden välisissä budjettineuvotteluissa valtioneuvoston linnassa Helsingissä keskiviikkona 16. elokuuta 2017.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) neuvottelupöydässä väki vaihtuu tiuhaan tänään ja huomenna, kun ministeriöt käyvät yksi kerrallaan kertomassa toiveitaan ensi vuoden budjetista.
Neuvottelut pääsivät vauhtiin aamulla Valtioneuvoston linnassa Helsingin keskustassa. Kullekin ministeriölle on varattu puolen tunnin tai tunnin tapaamisaika Orpon kanssa. Oman budjettikeskustelunsa käy myös presidentin kanslia.

Aamupäivällä Orpon luokse kokouspöytään astelivat muun muassa ministerit Sampo Terho (uv.) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Neuvotteluhuoneen pöytä ei näyttänyt notkuvan herkuista, vaan mappien ja paperinivaskojen rinnalla oli lähinnä kivennäisvesipulloja.

Antelias ei ole myöskään liikkumavara valtion budjetissa, ainakin jos on uskominen rahaministeri Orpoa. Orpon mukaan Suomen talouden kasvu on väkevää ja laaja-alaista, mutta siitä huolimatta jakovaraa uusiin menoihin ei ole.

– Verotulojen kasvu ei riitä, vaan meidän pitää pitää kiinni julkisen talouden kurista, sanoi Orpo viime viikolla.

Loppukiri kuun lopussa

Hallitus käy varsinaiset neuvottelut valtion ensi vuoden budjetista elokuun viimeisinä päivinä niin kutsutussa budjettiriihessä. Silloin ministerit käyvät loppukirin väännön siitä, miten valtion rahat jaetaan.

Valtiovarainministeriön ja eri ministeriöiden budjettilinjausten välinen ero on runsaat 200 miljoonaa euroa.

– Runsaat 200 miljoonaa on ehkä hieman normaalia enemmän, mutta yksittäiset tekijät voivat vaikuttaa tähän, sanoi budjettineuvos Johanna von Knorring valtiovarainministeriöstä STT:lle viime viikolla.

Koko budjetti on reilun 55 miljardin euron suuruinen.

Verot merkittävä kysymys

Valtiovarainministeriö antoi esityksensä budjettineuvottelujen pohjaksi viime viikolla. Ministeriö esittää muun muassa, että autoveron alentamista jatketaan, tupakkaveroa kiristetään ja asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuutta pienennetään. Keskustelua käydään varmasti myös solidaarisuusverosta.

Vääntöä odotetaan myös pakolaiskiintiön mahdollisesta nostosta ja yritystuista.

Yksi merkittävimmistä kokonaisuuksista on veropaketti. Valtiovarainministeri Orpo ei avannut verokokonaisuutta talousarvioesityksissä, vaan sanoi, että asia käsitellään kokonaisuutena riihessä.

Keskustelu virinnee myös valtion omaisuuden osinko- ja myyntituloista, joihin on ensi vuodeksi ladattu 2,4 miljardin euron odotukset.

Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi julkistetaan 19. syyskuuta.

Matias Åberg, Saara Tunturi, STT

 

 

Teemu Laajasalosta Helsingin uusi piispa – murskavoitto vaalin ensimmäisellä kierroksella

Kuva: Lehtikuva

Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo on valittu Helsingin hiippakunnan seuraavaksi piispaksi.

Piispanvaalin alustavassa tuloslaskennassa äänimäärät jakautuivat kolmen ehdokkaan kesken seuraavasti: Teemu Laajasalo sai yhteensä 795 ääntä, Jaana Hallamaa 388 ääntä ja Kaisamari Hintikka 359 ääntä.

Äänioikeus oli hiippakunnan papeilla sekä samalla määrällä seurakuntien valitsemilla maallikkojäsenillä. Äänioikeutettuja oli yhteensä 1788.

Tulokset vahvistetaan illan tuomiokapitulin istunnossa.

Uusi piispa aloittaa tehtävässään 1.11.2017. Piispan virkaan vihkimys järjestetään Helsingin tuomiokirkossa 12.11.2017.

Keskustelua aiheesta