– Mielestäni on vähän vaikea ajatella, että päättäisimme tehdä jonnekin Euroopan ulkopuolelle tällaisia keskuksia, Rinne sanoi STT:lle eduskunnassa.

EU:n sisälle kuten Italiaan tai Kreikkaan perustettaviin käsittelykeskuksiin hän suhtautuu avoimemmin.

– Näen kyllä sen, että on järkevää olla olemassa keskuksia, joissa olosuhteet ovat kunnossa ja turvapaikkahakuprosessi voitaisiin helposti toteuttaa.

Rinne huomauttaa, että hänen on oppositiojohtajana vaikea ottaa asiaan selvää kantaa, koska hänellä ei ole tarpeeksi tietoa EU:ssa käytävistä neuvotteluista. Hän kommentoi varovaisesti myös kiistaa siitä, miten jäsenmaat voisivat jakaa vastuuta EU:hun jo saapuneista turvapaikanhakijoista.

– En halua yksilöidä nyt yhtään keinoa, koska saatan joutua tilanteeseen, jossa olen niitä ratkomassa. Haluan pitää mahdollisuudet avoimena.

Turvapaikanhakijoiden käsittelykeskukset mainitaan verkkolehti Politicon saamassa luonnoksessa, jossa linjataan EU-huippukokouksen loppupäätelmiä. Päätelmien lopullinen muoto voi vielä muuttua.

Tanska ja Itävalta ovat puolestaan pitäneet esillä EU:n ulkopuolelle perustettavia keskuksia, jonne siirrettäisiin kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Rinne ei usko, että ajatukselle löytyisi riittävää tukea EU-maista. Hän korostaa, että myös palautettavia ihmisiä on kohdeltava inhimillisesti.

SDP:ssä on ilmennyt huolta siitä, että maahanmuuttokeskustelu saa Suomessa rasistisia sävyjä, kun puolueet valmistautuvat ensi kevään eduskuntavaaleihin. Rinne on korostanut pidemmän aikavälin ratkaisuja eli puuttumista ongelmiin jo lähtömaissa.

Samaan aikaan EU:ssa on kuitenkin ratkottava, mitä jo liikkeelle lähteneille tehdään. EU:hun saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt selvästi vuoden 2015 piikin jälkeen, mutta paine EU:n ulkorajoilla on edelleen kova. Viime vuonna kansainvälistä suojelua EU:sta haki yhä yli 700 000 ihmistä, ilmenee EU:n turvapaikkaviraston (EASO) tuoreesta raportista.

STT–ANNU MARJANEN