– Eilen (Ylen) A-studiossa Markku Mantila sanoi pitävänsä Venäjän vaikuttamisyrityksiä Suomen presidentinvaaleihin epätodennäköisinä. Yhdyn tähän, Väyrynen toteaa tiedotteessaan.

Hän kuitenkin jatkaa huomauttamalla, että ennen oli toisin.

– Omakohtaisia kokemuksia minulla on vuoden 1982 presidentinvaaleista alkaen. Niiden edellä Neuvostoliitto pyrki vaikuttamaan siihen, että pääehdokkaina olisivat olleet Kalevi Sorsa ja Ahti Karjalainen.

– Vaalin lopputulosta ajatellen avainasemassa oli SDP:n sisäinen valtataistelu. Se kulminoitui kamppailuun Mauno Koiviston johtaman hallituksen kohtalosta.

Väyrynen nostaa esiin, kuinka Uudessa Suomessa 5.4.1981 julkaistussa haastattelussa Sorsa paljasti julkisesti olevansa kaatamassa hallitusta.

– Neuvostoliitto vaikutti taustalla siihen, että kommunistit tukivat kevään 1981 hallituskriisissä yksituumaisesti Sorsaa. Koivisto sai kuitenkin Kalevi Kivistön johtamat vasemmistososialistit taakseen ja kriisi laukesi.

– Tämä ratkaisi SDP:n presidenttiehdokkuuden ja myös vaalin lopputuloksen, vaikka NKP:n edustajat vielä syksyllä toivoivat Sorsan olevan ehdokkaana, Väyrynen esittää.

Taustalla Neuvostoliitto tuki tätä ratkaisua.

Vuoden 1994 presidentinvaalien lopputulokseen Venäjän toiminnalla oli Väyrysen mukaan myös ilmeisesti ratkaiseva vaikutus. Kysymyksessä saattoi kuitenkin olla työtapaturma.

– Muutamaa päivää ennen vaaleja Venäjän suurlähetystö lähetti ulkoministeriölle kirjeen eräiden äärioikeistolaisten järjestöjen toiminnasta. Tieto kirjeestä vuodettiin osalle tiedotusvälineitä. Ilmeisenä tarkoituksena oli saada presidenttiehdokkaat ottamaan asiaan kantaa.

Kirje johti Väyrysen mukaan kuitenkin aivan toisenlaiseen lopputulokseen. Sen julkaiseminen lykkääntyi vaalipäivää edeltävään lauantaihin.

Illan TV-uutisissa kirjeen merkitystä paisuteltiin hänen mukaansa ja sitä ryhdyttiin kutsumaan ”nootiksi”. MTV:n kymmenen uutisissa Suur-Suomi -yhdistyksen puheenjohtaja päästettiin ruutuun rinnastamaan se vuoden 1961 noottiin ja väittämään, että minä olin sen tilannut.

– On ilmeistä, että tämä julkisuus pudotti minut toiselta kierrokselta ja varmisti samalla Martti Ahtisaaren valinnan. Ennakkoäänissä olin ollut selvä kakkonen, ero kolmoseen oli ollut 6.3 prosenttiyksikköä.

Samanlaisia vaikuttamispyrkimyksiä Väyrynen ei nähnyt vuoden 2012 vaaleissa, eikä usko niitä nähtävän myöskään ensi tammikuussa.

– Vuoden 2012 presidentinvaaleihin Venäjä ei puuttunut, eivätkä muutkaan ulkovallat. En usko, että se pyrkisi vaikuttamaan myöskään ensi vuoden vaaleihin.